Ihanaa tietää

On se niin ihanaa, kenenkään uskovan uudestisyntyneen ei tarvitse kantaa, syntitaakkaa, lain taakkaa eikä voimattomuuden taakkaa.

Koska synnit on  kerran on anteeksi annettu, niitä vanhoja menneitä ei tarvitse, eikä ole lupaakaan enää tonkia uudelleen.

Lain taakkaa ei tarvitse kantaa, sillä me olemme vapaita laista. Ei tarvitse vaatia itseltään eikä toisilta enempää kuin mitä on Kristuksessa. Kasvua tapahtuu mutta se on hidasta.

Vaativilla kovapanosammuksilla karkotamme lähimmäiset luotamme ja lopulta tuhoamme itsemme. Paremman tuloksen saamme kun alamme ylistää Herraa kaikki yhdessä, siksi että olemme saaneet synnit anteeksi.

Voimattomuuden taakka on turha taakka myös, vaikka sillä ylpeillään nöyryys mielessä. Se ei ole oikeanlaista nöyryyttä. Omasta takaa ihmisellä ei ole voimaa, mutta uskova elääkin Pyhän hengen voiman alaisuudessa.

Sillä Raamatussa ovat sanat John, 1:12. ”Mutta kaikille jotka ottivat Hänet (Jeesuksen) vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi. Niille jotka uskovat Hänen nimeensä.” ”Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.” Jes. 40:29. KR.33/38.

Näitä kolmea taakkaa uskova ystäväni, sinun ei tarvitse kantaa. 

Hengen hedelmät

 

Gal. 5. 22–25. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

Sellaista vastaan ei ole laki.

Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.

Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.

Uskovaiseksi tullut ihminen, saa sydämeensä Pyhän hengen joka alkaa kasvattaa ihmistä. Vasta uskoon tullut, on kuin pieni vastasyntynyt lapsi, joka tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa kasvaakseen uskossaan.

Tähän tehtävään seurakunnilla pitäisi olla valmiudet. Myös toiset jo pidempää uskossa olleet voivat ja pitääkin ottaa vastuuta, uskonsa alkutaipaleella olevan kasvatusvastuusta. Mikäli näin ei tapahdu, uskova jää yksin, eikä yksin kasvava Jumalan lapsi, pitkään säily uskossa, ellei tukijoukkoja ole.

Sanotaan jopa sanalaskuissa, ettei yksinäinen puu pitkään pala. Sama on, ettei yksinäinen Jumalan lapsi, jaksa taivaltaa uskon tiellä ja helposti jää syrjään ja pois uskovien yhteydestä, ellei kasvattajia ole.

Toinen puolustaja Pyhä henki, jonka Jeesus lupasi antaa omilleen, on paras opettaja, kuitenkin Hänen lisäkseen opetusta Raamatun sanasta ja rukouksesta, sekä uskossa kasvamisesta tulee saada seurakunnista.

Tänä aikana valitetaan, että ei tarpeeksi anneta opetusta. Väite saattaa pitää paikkansa. Jotenka tässä kohden, jokaisen seurakunnan ja seurakuntalaisen tuli katsoa eteensä, miettiä onko asia todella näin.

Raamattu ja verukkeet

 

Raamattu on kirja, mistä löytyy sanan kohta asiaan kuin asiaan, jos tekstit erotetaan asiayhteydestään.

Raamatusta saadaan lohdutuksen sanaa mutta myös lyövää sanaa. Kuitenkaan lyöntiaseena Raamattua ei saisi käyttää. Valitettavan usein se on uskovien käsissä moukari, millä murskataan jo hajalla oleva murusiksi tai jos on langennut syntiin, tulee siitä lakikirja. Kuitenkin Raamattu on täynnä armon sanaa. Armolupauksia on 153. Siitä riittää armoa armon päälle.

Syntiä ei saa suosia, se on tuomittava mutta langennut ihminen tarvitsee hoitoa päästäkseen jaloilleen, ei lyöntejä. Ei Jeesuskaan lyönyt syntisiä vaan rakasti heitä suurella rakkaudella.

Antaminen omastaan on yksi vaikeimmista asioista, mitä olen havainnut olevan uskovilla.

Verukkeita löytyy jos minkälaisia, millä puolustaa antamattomuutta. Onhan niitä Raamattuun vedotenkin kun asiayhteys irrotetaan. Kuitenkin uskovan tulisi olla siunausten kanavana jakajana, sitä mitä itselle on annettu.

Kaikki antaminen ei kysy paksua kukkaroa. Mutta uudestisyntyneen kukkaron tulisi myös syntyä uudesti. Onko se kukkarosi uskossa myös?

Antamista on monenlaista muuta. 

Lääkettä heikolle itsetunnolle

Kuulun Pyhään papistoon, omaisuus kansaan. Ihmiset täällä saattavat luokitella, ala-arvoiseksi. Tiedän, näin ei ole. Olen Kuninkaallinen. Halleluja!

Jeesus pelasti minut, koska olen liian hyvä tälle maailmalle. Oli hieno kokemus, näiden asioiden auetessa Raamatusta, siitä on jo aikaa 44 vuotta. Mutta edelleen ne ovat voimassa, armosta, ei ansiosta. En ole täydellinen mutta menen täydellisyyttä kohden, täydellisen Jeesuksen kanssa.

Tässä rohkaisua kaikille niille jotka kamppailevat heikon itsetunnon kanssa. Sinä olet juuri sellaisena arvokas ihminen, Jumalan silmissä. Saat pitää itseäsi arvokkaana, olet uskovana Jeesuksen silmäterä. Jotenka pää pystyy vain ja iloitse vapaana menneisyytesi huonouden tunnoista. Jeesus eheyttää sinun sisäistä ihmistäsi, joka hetki.

Nyt sinut tunnetaan kuin kuvastimesta, kuin peilistä katsoen mutta täydellisyydessä sinut tunnetaan täydellisesti. Niin kuin Jeesus jo sinut täydellisesti tuntee.

Nöyräksi tämä tekee, mutta uskovan ei tarvitse nöyristellä. Mitä ihminen voi tehdä koska Taivaan ja maan Jumala on puolella. Jos Jumala on puolellasi, niin kuka ja mikä voi olla sinua vastaan. Jeesus avaa toisen oven kun yksi sulkeutuu. Kuljet voitosta voittoon, Voittajan Jeesuksen kanssa.

Siksi nosta pääsi ja katso Kristukseen, uskon alkajaan ja täyttäjään. Hänessä sinulla on kaikki ja kun sinulla on Jeesus, mitä muuta maanpäällä huolit. Taivaassa on aarteesi ja sinne niitä kerää. Ei koi syö eikä ruoste raiskaa, eivät varkaat murtaudu sisään, eivätkä varasta, kuten täällä tapahtuu. Olet köyhä mutta teet Jeesuksessa monia rikkaaksi. Omistamatta mitään, sillä mikään ei ole täällä pysyvää, silti omistat jo kaiken.

Matteuksen evankeliumi:
6:19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaavat ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
6:20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
6:21 Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.
6:22 Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.
6:23 Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!
6:24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa

Maailman rikkaudet ovat tomu vain rinnalla uskon lapsekkaan. Miksi maailma viihdyttäisi koska Taivaaseen käy matka. ”Kun Jeesus on omana mulla, niin kirkastuu myrskyinkin sää”. Lauletaan eräässä hengellisessä laulussa. Hän tyynnyttää myrskyn.

Eikö ole lohduttavaa, Jumala juoksee puolitiehen vastaan kun Häneltä apua pyydät. Ja Hän antaa kaikki Taivaan aarteet käyttöösi. Hän antaa kukkuramitoin, soimaamatta. Hän on rikas antaja kaikille jotka vilpittömästi Häntä avuksi huutavat.

Kaikki Taivas elämä alkaa jo täällä maitten päällä ja jatkuu iäti Taivaassa. Nyt jos kylvät kyyneleillä, siellä riemuin niittää saat. Seurataan Jeesusta, otetaan risti joka on meille jokaiselle kaikkein sopivin,  Jeesus tietää, mikä painoisen tarvitset.  Hän Jeesus, kantaa ristin raskaimman pään ja matka jatkuu Hänen askeleissaan. Pääset kerran perille ja Karitsan häät alkaa.

Vanhurskauden vaate on jo puettu ylle, hääpuku on ostettu, Golgatan veren hinnan se maksoi. Kallis on, siksi siihen ei saa tulla tahraa eikä ryppyä, sillä puhtaan puvun kanssa morsian astuu hääsaliin kun Ylkä Jeesus saapuu noutamaan. Nyt morsian iloitsee, ja odottaa Yljän tuloa. Murheet muuttuu silloin iloksi ja onnellinen jopa ylionnellinen saat olla, kun kuljet seurassa Jeesuksen. Synnit verellä pesty, oi, autuutta oi, synnin maassa käsittää ken voi. Sydän kaihon täytös kerran totta on, päättyissä taistelon. Siunattua matkaa Taivastiellä.

 

@LR.

Armo

Armo on sitä, että saan olla Jumalan lapsi ja pelastettu. Armoa on sekin, että Jumala on tähän saakka pitänyt huolen, ettei maailma ole saanut pauloihinsa. Armoa on, ettei ole maailman kanssa samassa riettauden lätäköissä.

Mutta armo ei varjele, jos tahallamme altistamme itsemme maailmallisille tavoille tai huveille. On valvottava elämäämme ja vaellustamme, ettei vihollinen pääse sisään sieltä, missä muuriaukko on avoinna.
Siksi sydämeni palava halu on, että kaikki me Jumalan lapset, jotka olemme matkalla taivaaseen, tekisimme parannusta ja pyytäisimme uudistumista ja ensi rakkautta, joka on kadonnut. Jeesus ottaa jokaisen lapsensa avosylin syleilyynsä ja tahtoo uudistaa ja antaa uutta iloöljyä elämäämme masentuneen hengen sijaan.

Hän antaa tahraantuneen vanhurskauden vaatteen sijaan uuden Hänen verellään puhdistetun vaatteen. Tämä vaate yllämme saamme odottaa pian alkavia Karitsan häitä. Veriylkämme Jeesus tulee ja noutaa morsiamensa tuuliin ja pilviin. Ja näin me saamme olla aina Herran luona.

Armotalouskausi on loppumassa, siksi nyt kaikki valmistelut kuntoon, että hääsalin ovet meille aukeavat eikä kukaan jäisi pois joukosta. Maailma houkutuksineen houkuttelee ja vihollinen kuiskaa, ettei tämä tai tuo teko ole pahasta. Emme saa antaa pienintäkään mahdollisuutta viholliselle päästä elämäämme sisälle ja seurakuntiin.

Ollessamme verensuojissa, ei vihollisella