Tuuliajollako?

aalto

Elämä on arvoituksellinen, emme ole kukaan voineet valita vanhempiamme. Emme syntymäpäivää, syntyessämme, emme tiedä tulevaisuudestamme mitään. Aloitamme kaiken tyhjän päältä ja puhtaalta alustalta.

Luulisi että on helppoa rakentaa elämää, koska menneisyys ei ole rasitteena, tulevaisuus on täysin avoin. Mutta niin kuin jokainen aikuinen tietää, ei elämä ole näin yksinkertainen asia.

Vanhempamme kasvattavat lastaan, niin kuin parhaiten osaavat. Se vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Sukulaisuutemme toisiin lähipiirissämme, antavat omat elementtinsä kasvamiseen. Lapsen luonne, ja monet henkilökohtaiset ominaisuudet muovaavat lasta omaan suuntaan. Lapsen kaveripiiri, kouluaika, opiskelu, koulutoverit kaikki vaikuttavat, mikä meistä muovaantuu, saavutettuamme aikuisuuden.

Myös hengellinen kehitys alkaa lapsena. Vanhemmat ovat ensimmäinen Jumalan kuva lapselle.

Myös vanhempien oma suhde hengellisyyteen ja uskontoon, ei voi olla vaikuttamatta lapsen ajatusmaailmaan, hengellisyydestä. Asia muovautuu joko myönteiseksi tai kielteiseksi, mitä mielipiteitä kodissa viljellään uskonnosta ja uskovista. Kaikki vaikuttaa aikuisuudessa valintoihin.

Kuitenkaan emme ole näin tuuliajolla,  kuin lukija saattaa nyt käsittää. Meillä ihmisillä on kaikessa kuitenkin olemassa Jumala taustalla, myönsimme asian tai emme. Hän on elämämme perämiehenä koko ajan. Hän ohjaa elämämme venettä, vaikka emme aina sitä edes huomaa.

Jumala on luonnut meitä omaksi kuvakseen, siksi Hänen halunsa on, että elämämme tuottaisi hänelle kunniaa. Jumala rakastaa aivan jokaista ihmistä, siitäkin huolimatta, vaikka se ensimmäinen Jumala kuva, Jumalasta olisi vihamielinen ja rakkaudeton. Totuus Jumalasta on kuitenkin aivan toinen, Hän on täynnä rakkautta ja laupeutta.

Laupeuden hepreankielinen vastine on ”hesed”, joka kirjaimellisesti vastaa, ” menemistä toisen ihmisen nahkaan.” Jeesuksesta sanotaan, laupiaaksi ylimmäiseksi papiksi. Miksi näin? Siksi, koska Hän koki kaikki samat kärsimykset, tuskat ja kiusaukset, kuin mekin ihmisinä saamme kärsiä.

Hän tuli lihaksi ja vereksi, samaistuen meihin ihmisiin. Siksi Hän voi kärsiviä auttaa tänäänkin.

Elämä tuo jokaiselle tullessaan jossakin vaiheessa erilaisia ongelmia ja vaikeuksia. Tuolloin tarvitaan kaikkein eniten uskoa. Usko on voittanut maailman, uskossa on voitto.

Mutta jos ei tunne vielä Jumalaa, uskon alkajaa, kuinka ihmisen silloin käy?

Hyvin usein ihmisille tullessa ongelmia elämään ja niiden suuruudesta riippuen, kaikki toiset vaihtoehdot kokeiltuaan, ihminen lopulta kääntyy Jumalan puoleen. Jumala on kaikessa läsnä, silloinkin kun emme usko, Hänen olemassa oloonsa. Kuten aiemmin jo totesin, me emme ole koskaan täysin tuuliajolla. Jumala valvoo elämäämme alati.

Ihminen joka vilpittömästi alkaa etsiä Jumalalta apua, hän saa sitä varmasti. Tästä on todisteita runsaasti.

Raamatussa sanotaan seuraavasti.

”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.” Room. 10:17. KR 33/38.

On kaksi puolta, kuuleminen ja kuulemisesta. Tässä on toistoa ja toistuvuutta. Jos tahdot saada uskon joka voittaa, ei riitä että kuulet Sanaa. Sinun tulee kuulla Sanaa yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes se uudistaa mielesi, epäilykset mielestä kaikkoaa ja tuhoutuvat, ja synnyttää sinussa uskon elävään Jumalaan.

Kun olet vaikeuksissa ja ongelmissa, koet olevasi tuuliajolla ja kaikki elämässä on sekaisin ja on hallitsematon kaaoksen tunne. Tuntuu että kaikki roikkuu irrallisena, eikä tukikohtaa ole missään.

Silloin paras tukipylväs löytyy Jumalan Sanasta Raamatusta. Ajaton Jumalan sana Logos, ajatus, käsite, päättely ja järkeily, ovat kaikki Logos-sanassa. Logos, Sana on sinulle juuri siihen paikkaan, missä olet elämässäsi.

Silloin kun elämässäsi on poikkeustilanne, silloin usko syntyy niissä erityisistä sanoista, joita Jumala sinulle Sanassaan puhuu. Jeesus sanoo sinulle erityisesti: ” Tule!” Ja tultuasi Jeesuksen luokse saat uskossa omistaa kaikki Jumalan lupaukset itsellesi. Sinä siirryt tuossa hetkessä Jeesuksen puolelle, Jumalan kutsun totteleminen saa sen aikaan. Sinussa syntyy usko Jumalaan ja Jeesukseen Jumalan ainokaiseen Poikaan.

Jumalan rakkaus virtaa sinun sisimpääsi, saat levon ja rauhan sielullesi. Kaaos muuttuu seesteisyydeksi.

Tuuliajolla ollut elämäsi vene, saa ankkurin joka kestää kaikissa ajan myrskyissä. Sanaa Raamatusta tarvitset juuri silloin, kun tuntuu että elämäsi pahin päivä on koettanut. Muista, Jumalalla on aina erityinen Sana sinulle, tuohon hetkeen, jota sillä hetkellä elät elämässäsi.

Jumalan Sanaa odottaessa tulee olla kärsivällinen. Etsi Jumalaa kunnes tiedät, että Hän sinulle puhunut sisimpääsi. Älä kuvittele tai keksi sanaa mielessäsi. Ei Jumalan Sanaa saada aina viidessä minuutissa. Kuitenkin saat sisäisen varmuuden, milloin Jumala sinulle puhuu. Jumala ei puhu koskaan mieleesi vaan henkeesi.

Jumala on Henki. Jumalalta saatu sana ei ole epämääräinen mielikuva. Se on Sana jota et saa joka päivä. Sielu ja henki ovat lähellä toisiaan, jopa yhteen kietoutuneena. Näiden kahden erottaminen ei ole aina helppoa. Kun sinulla on vaikeaa ja pahapäivä, mielikuvitus saattaa laukata, ajatuksiin saat mitä ihmeellisimpiä ajatuksia.

Mutta rukouksessa saat selvittää ajatuksesi Jumalalle,  luettu Sana tekee tehtävänsä ja saat avun elämääsi. Kaikki Jumalan lupaukset on Raamatussa omistettavaksi tarkoitetut. Siksi saatat olla neuvoton, mutta et koskaan toivoton. Sillä Jumala antaa tulevaisuuden ja toivon. Pimeinkin yö valkenee ja kirkastuu kirkastumistaan sydän päivään saakka.

Emme tarvitse suurta uskoa vaan suuren uskon Jumalaan.

Raamatussa kerrotaan meidän suuresta Jeesuksesta, miten Hän sai kärsimyksellään kuitata meidän kaikki sairaudet ja syntimme. Näin meillä Häneen uskoessamme, on täysi toivo että meillä on Lunastaja joka elää ja vaikuttaa tänäänkin. Pyhä henki saakoon kasvattaa meille, suuren uskon Jumalaan ja Jeesukseen Voittajaan.

”Hän (Jeesus) kasvoi Herran edessä niin kuin vesa,
niin kuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut Hänellä vartta eikä
kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut Hänellä muotoa,
johon me olisimme mielistyneet.
Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja
sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi,
meidän kipumme Hän sälytti päällensä.
Me pidimme Häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä
ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän
rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain
tekojemme tähden.

Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi,
ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat,
kukin meistä poikkesi omalle tielleen.
Mutta Herra heitti Hänen päällensä kaikkien meidän syntimme.
Häntä piinattiin, ja Hän alistui siihen eikä suutansa avannut;
niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas,
joka ääneti keritsijänsä edessä, niin ei Hän suutansa avannut.

Ahdistettuna ja tuomittuna Hänet otettiin pois, mutta kuka
Hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä Hänet temmattiin
pois elävien maasta; minun kansani rikkomusten tähden
kohtasi rangaistus Häntä.
Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta
rikkaan tykö Hän tuli kuoltuansa, sillä Hän ei ollut vääryyttä
tehnyt eikä petosta ollut Hänen suussansa”. Jes. 53:2-9 KR: 33/38.

Tämän kaiken tähtemme kokenut, Hänkö ei rakastaisi meitä ja tahtoisi auttaa, sinua ja minua. Hän ymmärtää, miksi joskus kärsimykset vie meidät ahtaalle.  Mutta Hänessä me saamme kaikesta voiton. Hän on voittaja Jeesus Kristus. Amen.

@LR.

This entry was posted on 18.2.2014. Bookmark the permalink.