Timantti

timantti1

Oletko koskaan nähnyt kuinka timanttia hiotaan korukiveksi? Itse en ole nähnyt, mutta tiedän että timantti itsessään on rumaa ainesta, sen alkuaine on hiili. Timantti syntyy maan alla kovassa paineessa ja kuumuudessa, ja se on luonnossa esiintyvistä aineista neljänneksi kovin.

Jos pääsisin timanttikaivokseen, en varmasti tunnistaisi timanttia jos se olisi edessäni. Mutta kaivomies tunnistaa sen. Hän nostaa sen esille, tietää sen piilevän luontaisen arvon. Seuraavaksi hän antaa sen taitavan ammattimiehen käsiin joka alkaa työstää sitä.

Timantin kauneus saadaan esille, hiomalla ja leikkaamalla sitä, ammattilainen kiillottaa sitä. Vähitellen se arvo tulee esille. Timanttia hiotaan toista timanttia vasten, näin se hioutuu kauniiksi, valossa eri värejä heijastavaksi korukiveksi.

Timanttia voisi verrata ihmiselämään. Ihmisessä on rosoisia reunoja tai vikoja, jotka pitäisi saada hiottua pois. Ihminen hioo toista ihmistä lähellä ollessa. Kuitenkaan ihminen ei kykene ihmisestä hiomaan säröjä pois, niin että se lopulta vähääkään näyttäisi täydelliseltä, puhumatta, että siitä tulisi kuin timantti.

Mutta on yksi joka kykenee hiomaan meistä rosoisista ihmisistä timantteja. Tämä taitava hioja on Jumala.

Hänen kädessään ollessamme, Hän armossaan ja laupeudessaan ojentaa kätensä ja työstää meitä.

Jumala Poikansa lunastustyön kautta hiostaa ihmisen, ylös pois synnin loasta. Taitavan ammattimiehen tavoin Hän aloittaa työnsä tämän ihmisen elämässä ja hänen kauttaan. Työkaluina Hän käyttää sinua ja minua, sekä olosuhteita joissa elämme. Päämääränä on Jumalan kuvan kauneus ihmisen elämässä, niin että jokainen näkisi sen kauneuden.

Aina kun olet tekemisissä toisen ihmisen kanssa, tulisi muistaa se, että olet tekemisissä Jumalan kuvan kanssa. Toisessa ihmisessä näkyy Jumala. Hiottu timantti heijastaa valoa, kaikissa sateenkaaren väreissä.

Valon taittuessa kiveen, värit vaihtuva sen mukaan kuinka valo osuu siihen.  Aikamme oltuamme Mestarimme Jeesuksen hiottavana, meistä alkaa näkyä Jeesuksen valo, sen eri vivahteissa.

Jos sinä lukijani olet, nyt puristuksessa ja paineen alaisena elämässä, olet Jumalan käsissä hiottavana. Sinusta tehdään kauniisti kimaltelevaa arvokasta timanttia. Vaikka hionta vaiheessa koskee ja ahdistaa, puristus tuntuu liiankin kovalta. Terä viiltää sielua ja tuntuu etteivät voimasi riitä enää elämiseen.

Tiedä rakas lukijani, tämä hetken kestävä työstövaihe, menee aikanaan ohitse. Kun tämä hionta on ohitse, sinä alat loistaa Kristus-valoa. Alat säteillä lämpöä ja rakkautta ympäristöön. Apostoli Paavali kirjoittaa näin.

”Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia”. 2. Kor. 4: 17–18. KR 33/38.

Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
” Room. 5: 3-4. KR 33/38.

Ole kiitollinen, jos olet nyt ahdistuksissa. Tiedän, helppoa ei ole kiittää kun oikein ahdistaa. Mutta tiedä, sinä olet Jumalalle erityisen arvokas ihminen, olet timantin arvoinen Jumalan silmissä. Sinulla saattaa olla varattuna jokin tehtävä Jumalan valtakunnan työsaralla, ja siksi sinua työstetään.

Koulutus ja hionta vaihe on aina käytävä lävitse. Joskus hiontavaiheen tarkoituksen saa tietää vasta iankaikkisuudessa. Turhaan Jumala ei ketään ahdista, Hän rakkaudessaan tahtoo tehdä sinusta ja minusta, käyttökelpoista kiveä. Kuonan on poistuttava, että puhtaus saa tulla esille.

Vanhassa Testamentissa kerrotaan miehestä Jabesista, joka oli ahdistettu ja hän rukoili näin.

”Ja Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: ”Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni; jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta, niin että minä pääsisin kipuja kärsimästä!” 1. Aikakirja 4: 10. KR. 33/38.

Jabes koki kipua, hänen ahdistuksensa saattoi ilmetä fyysisenä tai psyykkisenä kipuna. Hän huusi tuskissaan Jumalaa. Ehkäpä Jabesin syntymässä oli jo jotakin, hyvin kivuliasta fyysisesti tai psyykkisesti Jabesin äidille, koska poika sai nimekseen, Jabes. Nimihän tarkoittaa kipua tai kärsimystä.

Miksi tällainen henkilö, kuin Jabes tuodaan Raamatussa esille? Hänen erityinen rukous, joka sisältyy keskelle sukuluetteloa, on pitänyt olla merkityksellinen koska se on erikoisesti tuotu esille.

Raamattu selittää itse itseään, siellä sanotaan seuraavaa.

”Mutta Jabes oli suuremmassa arvossa pidetty kuin hänen veljensä; ja hänen äitinsä oli antanut hänelle nimen Jabes sanoen: ”Olen synnyttänyt hänet kipuja kärsien”.. Aikakirja 4: 9. KR 33/38.

Tässä selitys, Jabes kantoi nimeä joka oli kuin kirous. Mutta Jabes rukoilee: ”Jospa sinä siunaisit minua.” Siunaaminen tarkoittaa, Jumalan erikoista mielisuosion pyytämistä. Siunauksen toivottaminen ei ole, vain kaiken hyvän toivottamista ajallisesti.

Jabes jätti asian Jumalan hoitoon, hän tiesi miten Jumala vastaisi hänelle parhaiten sopivalla tavalla, miten Jumala tulisi siunaamaan häntä. Jabes koki kipua, hän oli hiottavana, hänestä poistettiin säröjä. Jabes oppi luottamaan että Jumala vain voi hänet vapauttaa ”kirouksesta” ja siunata häntä.

Jos rakas lukijani, koet että sinunkin kipusi ovat niin kovia, että sinun tekisi mielesi rukoilla kuin Jabes. Muista, kuten Jabeskin muisti, vain Jumalan tahto on parhain siunaus elämässäsi. Jumalan laajentama alue, on parasta mitä voit saada.

Jumalan laajentaessa aluettasi, saat parhaiten olla Hänen käytössään ja tuoda esille Jeesuksen antamaa valoa elämälläsi lähimmäisillesi. Tuotat enemmän kunniaa Jumalalle, itse jääden taka-alalle.

Loistat timantin lailla siellä missä elät ja vaikutat, tuoden siunausta ympäristöösi. Osaat antaa vain yksin Jumalalle kaikesta hyvästä kiitoksen ja kunnian. Vain Jumalalle kaikki kunnia yksin kuuluu, mitä me hänen työtovereinaan ja seuraajinaan aikaan saammekin. Kaikki hyvä tulee Jumalalta valkeuksien Isältä.

Aletaan rukoilla uutta rukousta, jospa sinä laajentaisit minun alueeni. Jumala voi sen tehdä.

Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,” 2. Moos. 34: 6. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 16.3.2014. Bookmark the permalink.