Kylmä rakkaus

”Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.” Matt. 24:12. KR 33/38.

Rakkauslaulu toisensa jälkeen on tehty, niin maallisella kuin hengellisellä sanoituksella. Rakkautta kuvaan, kuumaksi, kiihkeäsi, helläksi, mutta kylmästä rakkaudesta ei lauleta. Monissa rakkausromaaneissa kuvataan rakkauden tunteita, erilaisin sanakääntein. Oletko löytänyt kirjaa, missä olisi kerrottu kylmästä rakkaudesta?

Yksi kirja on missä tämä on kerrottu, se on Raamattu. Laittomuuden päästessä valtaa kylmenee useimpien rakkaus. Armotalouskauden lopunaikana, pääsee laittomuus valtaa, silloin rakkaus kylmenee…vieläpä useilta. Nyt elämme tätä aikakautta, armotalouskausi on päättymässä. Joku voi ihmetellä, mitä tarkoittaa armotalouskausi? Suoraan Raamatussa asiaa ei näin mainita, mutta lyhyesti sanottuna, armon aika on päättymässä. Joku toinen voi tulkita asian, lopun ajaksi. Kuitenkin maailmanloppua ei tule, sillä Raamattu sanoo: ”Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.” Saarnaajan kirja 1. 4. KR 33/38.

Kristityt saarnaavat rakkaudesta, onko ihme sillä itse Jumala on rakkaus.

Aseittako sotimaan?

”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
ja ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.” Ef. 6:13–17. KR.33/38.

Sotavarustelua ihmiskunta on harrastanut aina. Sota ja vihollisuus ovat syntiinlankeemuksen seurausta.

Paljon ennen taisteluja on varusteluja niin miehistössä, kuin rajoilla. Sotimista harjoitellaan ja taistelusuunnitelmia laaditaan pitkään, hyökkäys-suunnitelmat laskelmoidaan tarkasti ja harkiten. Tavoite on saada vihollinen voitetuksi ja maata vallatuksi. Ilman etukäteis-suunnitelmia ei mikään onnistuisi.

Raamatussa puhutaan hengellisestä sodankäynnistä. Hengellinen sodankäynti eroaa paljolti kansojen välisistä konflikteista. Hengellisessä sodankäynnissä ei ole tarkoituksena tappaminen ja vahingoittaminen.

Päinvastoin, hengellisessä sodassa on tarkoitus rauhanomaisesti vallata saalista viholliseltamme Saatanalta.

Ilman kunnon sotasuunnitelmaa, ei tämäkään sota onnistu.

Jeesus elää!

”Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa.
Ja he sanoivat toisilleen: ”Kuka meille vierittää kiven hautakammion ovelta?”
Ja katsahtaessaan ylös he näkivät kiven poisvieritetyksi; se oli näet hyvin suuri.” Mark. 16: 2-4 KR.33/38.

Naiset olivat aamuvarhaisesta nousseet ylös, jos olivat edes silmällistäkään nukkuneet tuona yönä. Heillä oli suuri suru, heidän rakas Jeesus oli kuollut. Tuskinpa uni tuli silmään, surun keskellä.

He tiesivät, että haudalla on suuri kivi, ja vartijat, olipa hauta vielä suurella sinetillä sinetöity. Silti he eivät pelänneet mennä haudalle. Heillä oli palava rakkaus Jeesukseen, mikä olisi voinut estää heidän haudalle menoa. Rakkaus on liikkeelle laittava voima.

Mitä naiset kohtasivatkaan?

Se on täytetty

 

Elämme taas vuoden kierrossa aikaa, jolloin muistelemme kärsimysnäytelmää joka käytiin Golgatalla.

Jeesus Jumalan Poika, joka tuli tänne ihmiseksi, eli ihmisenä ihmisen osan, on päättämässä sen tehtävän, jota varten Hän maailmaan tuli. Viimeinen ehtoollinen ja Getsemanen yön tapahtumat, valmistavat Hänet hetkeen, jonka Hän alusta saakka on tiennyt tehtäväkseen. Lähestyessään tätä ihmisen osan huipentumaa, Hän rukoilee Isältä armoa, ettei Hänen tarvitsisi käydä läpi, sitä tuskaa, jonka tietää varmasti tapahtuvaksi.

Tässäkin Jeesus vielä näyttää inhimillisen puolen itsestään, Hän pyytää helpotusta tulevaan koetukseensa.

”Isä jos mahdollista, ota pois minulta tämä malja.”, Jeesus rukoilee Isää. Jumala joka tietää Jeesuksen tuskan määrän, antaa Hänelle voimaa kestää kaikki loppuun saakka.

Meidän ihmisten on mahdotonta eläytyä Jeesuksen kokemukseen, niin kokonaisvaltainen se oli, niin valtava se tehtävä oli, ettei ihmisen mikään tunnemaailma kykene, siihen eläytymään.

Tuntuu pahalta, ne näytelmät joita Jeesuksesta esitetään, joissa Jeesusta näyttelevä ihminen on Jumalan Pojan osassa. Ehkä draaman keinon voidaan jotakin valaista tapahtumasta, silti se on pintaraapaisu todellisuuteen. Ihminen ei kykene minkäänlaisin keinoin esittämään, sitä kärsimysnäytelmää joka 2000 vuotta sitten käytiin. Eikä se ollut näytelmä vaan kaikki oli totisinta totta.

Jumalan Poika Jeesus Kristus, kärsi syyttömästi lyönnit, häväistyksen, ylenkatseen, pilkan, sanoin kuvaamattoman tuskan, kantoi ruumiissaan ristin puulle kaikki sairaudet ja ihmisen synnit, täyttäen Isän tahdon. Antoi lopulta henkensä, vuodatti kalliin verensä, että vihollisuus, joka Paratiisissa ihmisen ja Jumalan välille tuli, ihmisen langetessa Saatanan syöttiin, sovitettiin.

Kaikki tämä siksi, että meillä on taas yhteys Jumalaan ja meillä on syntien anteeksi saamisen mahdollisuus, Jeesuksen Golgatan täytetyssä työssä. Viaton Jumalan Poika uhrasi itsensä, sinun ja minun veriruskeiden syntien puolesta, että saisimme yhteyden Isään. Jumalan rakkaus tämän teki puolestamme, kalliilla hinnalla, viattomalla kärsimisellä ja kuolemallaan, Jumala uhrasi ainoan Poikansa.

Ristiin naulitseminen oli roomalaisten tapa teloittaa, henkilö joka oli kapinoinut yhteiskuntaa vastaan. Ristin poikkipuu merkitsi, että sitä kantava ihminen oli rikollinen, joka oli vastustanut Rooman valtion järjestystä. Juutalaiset eivät naulinneet ristille rikollisiaan, siksi risti on miehittäjän vallankäytön symboli.

Lääkemääräys

Teelusikallinen lähimmäisen rakkautta.

Ruokalusikallinen anteeksiantamusta, siihen lisätään 50 g itsetuntemusta, sekä 50 g omaa heikkouden tunnetta.

Tämä seos kaadetaan omantunnon siivilän läpi ja annetaan valua rehellisyyden maljaan, jossa sitä kuumennetaan rukouksen tulella, kunnes kaikki omahyväisyyden vaahto on kadonnut.

Tämän jälkeen seos tutkitaan huolellisesti Jumalan sanan valossa.

Jos se on kirkasta ja puhdasta, kaadetaan se hiljaa nöyryyden kulhoon, joka peitetään huolella maailman lialta ja tomulta.

Voidaan lisätä vielä määräämätön määrä joka päiväistä parannuksen tekoa. Se lisää Jeesuksen luokse menemistä ja synnyttää kaipuuta pyhitykseen.

Lääkettä nautitaan ruokalusikallinen heti aamurukouksen jälkeen. Mieluummin 1. Kor. 13. luvun kanssa. Löytyy Raamatusta.

Lääkkeen vaikutuksen huomaa pian, sillä ” vanha minä” tulee levottomaksi ja alkaa tuntea ilmeistä heikkoutta, sekä voimiensa vähenemistä. Mutta ” uusi luomus” iloitsee ja vahvistuu joka päivä.