Kärsikää ja rakastakaa

”Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.” Kol. 3: 12–15. KR 33/38.

Lasten leikkejä seuratessa, monesti huomaa kuin verbaalisella viestinnällä lapset ilmaisevat leikin kulkua, mitä tapahtuu, kuka tekee mitäkin etc. Jos lapsia on useampi kuin kaksi, monesti leikin edistyessä alkaa ilmetä erimielisyyttä leikin kulusta, eikä kulu kuin tovi ja selkeä riita on valmis. Silloin viestintä on huutoa, rähjäämistä, pahimmassa tapauksessa otetaan nyrkit avuksi, lyödään leikkitoveria.

Aikuisten ihmisten maailmassa tilanne on lähes samanlainen. Sotaa ei syttyisi, ellei syntyisi kapinamieltä kansan ja johtajien keskuudessa. Erimielisyys joskus hyvinkin pienestä asiasta, saa lopulta suuret mittasuhteet, ja konflikti on valmis.

Aina ei tarvitse mennä valtiolliselle tasolle, etsittäessä lähteitä, mistä löytyy erimielisyyden aiheita ihmisten välille. Myös seurakunnissa esiintyy erimielisyyttä, perhepiirissä, lähes kaikkialla missä kaksi tai useampi ihminen on koolla yhtäaikaisesti ja pidemmän aikaa, riidan ainekset ovat olemassa valmiina. Ennemmin tai myöhemmin syntyy erimielisyyttä asioista, riidellään ja mesotaan, oikeassa olemisesta pidetään kiinni, joustoa ei tunneta, anteeksi pyytäminen ja antaminen ovat vaikeita asioita. Omia virheitä ei nähdä, vika aina on toisessa osapuolessa. Sama syytösten ketju jatkuu joka alkoi ensimmäisessä syntiinlankeemuksessa, Aadam, syytti Eeva, Eeva syytti käärmettä.

Lasten Jeesus

”Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.” Luuk. 18. 15–17. KR. 33/38.

Tämän hetkinen puheenaihe Suomessa on koulujen uskonnon opetus, koulujen aamunavaukset. Kevätjuhlissa perinteeksi tulleen suvivirren laulaminen ja monet muut kristinuskoon liittyvät asiat.

Pahennusta näissä aiheuttaa se, että jumala on kristittyjen Jumala. Toisaalta on maahanmuuttajia, heillä omat uskonnolliset tapansa, pitäisi saada  tehtyä kultainen keskitie, joka ei aiheuttaisi pahennusta toisella tapaa uskovien vanhempien lapsiin. Lisäksi on vielä heitä joidenka vanhemmat, eivät ole sidoksissa mihinkään uskonnolliseen ryhmittymään, heidänkin lapsilleen tulisi olla myös mieliksi.

Enää emme asu lintukodossa, missä kaikki oli vuosikymmenestä toiseen tuttua ja turvallista. Itsestään selvyyttä, aina kaikki kulki samaa rataa ja samalla tavalla. Olemme kansainvälistyneet ja suomalaiseen kulttuuriin on tullut uutta väriä. Kaikki ei enää ole yksiselitteisen mustavalkoista, niin kuin on ennen ollut.

Vanha tuttu ja turvallinen, on muutoksen alaisuudessa, uusien tuulien tuiverruksessa. Nämä muutokset saavat aikaan mielipiteiden vaihtoa, puolesta ja vastaan jopa hämmennystä, miten edetään sovussa kaikkien kanssa.

Vanhemmat ovat epävarmoja lastensa tulevaisuudesta, onhan suomalaiseen kulttuuriin vuosisatoja kuulunut uskonto, juuri kristinusko. Jumalan palvelukset, hengelliset laulut ja virret, ovat menneet tutun Jumalan nimissä. Kaikki on koettu turvalliseksi, onhan kristinuskon Jumala ikiaikojen

Liikkeelle voimassa

”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. ”1. Kor.1:18. KR.33/38.

Voima on fysiikassa vuorovaikutuksen suuruutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta. Näin määrittelee Wikipedia lyhyesti, mitä voima on.

Autoa ostaessa etenkin miehiä kiinnostaa tietää, paljonko auton moottorissa on voimaa. Voima määrää kuinka, nopeasti auton moottori kiihtyy ja kuinka suurella nopeudella auto etenee. Auton konepellin alla olevaa voimaa ihaillaan.

Sodankäynnissä ja varustelussa puhutaan asevoimasta. Maa missä on paljon aseita, on mielestään voimakas, sotilasvaltio. Avaruuteen lähetetään raketti, sitä työntää voima eteenpäin. Myös urheilijoilla pitää olla lihasvoimaa, kestävyyttä voittaakseen kisat. Painijoilla pitää olla lihasmassaa, päihittääkseen kilpakumppanin.

Voima on kova sana ihmisten keskuudessa.

Mitäs voimaa uskovat kaipaavat? Laulussa lauletaan ” Hengen voimaa, sitä tarvitaan, hengen voimaa yhä uudelleen, Jumalan kansa vyöttäydy voimaan…” Niin, olisiko syytä meidän uskovien ensin syttyä uuteen ensirakkauden palavuuteen ja täyttyä Pyhällä hengellä ja tulella? Näin meillä olisi voimaa hengelliseen sodankäyntiin.

Kärsivällisyys ja kestävyys

”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.” Jaak. 1. 2-3. KR 33/38.

Vastasyntynyt vauva, on hyvä esimerkki kuinka kärsimätön ihminen on, jollei heti itkuun vastata, ääni kovenee, kovenemistaan.  Tavallisesti äiti tai isä tulee heti lapsen luokse mutta jos jostakin syystä hetken vastaus viipyy,  huutoa riittää. Varttuessaan lapsi oppii odottamaan jonkin aikaa. Joskus vielä aikuisena olemme lähes yhtä kärsimättömiä. Usein näkee kaupan kassajonossa henkilöitä, jotka mutisevat otsa kurtussa, jos jono ei etene toivotulla tavalla.

Hätäisimmät ja kiireisimmät, jopa kiilaavat kyynärpää taktiikkaa käyttäen muiden ohitse, päästäkseen jonosta läpi nopeammin. Olenpa nähnyt heitäkin jotka jättävät ostoksensa kärryyn ja lähtevät vihaisina jonosta pois ja ulos liikkeestä. Vahinko tulee vain itselleen, kärsivällisyys oman vuoron odottamiseen ei riittänyt, ostokset jäivät liikkeeseen ja myyjä vie ne takaisin hyllyyn.

Raamatussa puhutaan kärsimyksestä ja koettelemuksesta. Meitä uskovia verrataan kultaan joka tulessa koetellaan. Kultakimpale tuleen heitettynä osoittaa, onko kulta kultaa, vain jotakin muuta metallia, joka petollisesti näyttää kullalta. Onko kuonaa ja petollista kiiltoa tai ulkomuodoltaan jotakin epäpuhdasta metallia. Tuli on lahjomaton koettelija, kuona palaa kuumuudessa.

Armon peite

Vangin päästessä vankilasta, hänelle on tehty selväksi, mitä merkitsee käytännössä vapauteen pääsy.

Vanki on saanut oppia terapian keinoin, miltä tuntuu olla uhrin asemassa. Nämä opetukset pitäisi olla päivän selviä, vapauteen päässeelle vangille.

Meistä jokainen on ollut Saatanan vankina. Hänen vankilansa on maailmassa, eikä keinoja synnin harjoittamisen puutu, niitä maailman vankilasta löytyy. Tilanne on siis päinvastainen kuin vangin, joka on rikkonut yhteiskunnan lakeja vastaan. Lakeja rikkonut vanki sovittaa tekonsa vankilassa mutta Saatanan vanki tekee rikoksia vangittuna. Saatanan vangitsemat vapahtaa vain Jeesus Kristus. Niin kuin maallisen tuomioistuimen kautta vankilaan joutunut, saa opetusta kuinka eletään normaalissa yhteiskunnassa, samoin me jotka vapaudumme Saatanan ja maailman vankeudesta, meidän tulee saada myös oikeanlaista opetusta, jotta pystymme elämään sitä elämää jota vapautemme edellyttää.

”Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!” Room. 15. Kr. 33/38.

Tämä Raamatun kohta kysyy, saammeko tehdä syntiä päästyämme vapaaksi?