”Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.” Saarn. 7.21. KR.33/38.
Sana vanhurskaus määritellään seuraavasti. Vanhurskaus on Raamatun mukaan Jumalan ominaisuus ja tarkoittaa täten ihmisen kohdalla ulkopuolelta, Jumalalta, tulevaa hurskautta eli oikeamielisyyttä.
Omavanhurskaus tarkoittaa hurskautta, johon ihminen pyrkii omilla teoillaan tai saavutuksillaan. Omavanhurskaus voi olla ainakin lain noudattamisen kautta koettavaa omavanhurskautta. Myös omavanhurskautta, joka on ylpeyttä siitä, että ei tarvitse kenenkään tai minkään muun vanhurskautta kuin omaa tai itse tuotettua tunnetta tai kokemusta siitä, että uskoen pelkästään itseensä kelpaisi Jumalalle. (Wikipedia.)
Monesti ihmisten kanssa keskustellessa uskoon liittyvistä asioista, kuulee sanottavan, ” en minä syntiä ole tehnyt, en tarvitse Jeesusta.” Kuitenkin Raamatussa Saarnaajan kirjassa sanotaan, ettei maanpäällä ole niin hyvää ihmistä, ettei hän tekisi syntiä. Jos syntiä ei tee tietoisesti niin tiedostamatta tekee kuitenkin syntiä, joskus jokainen ihminen. Tämä on järkyttävä totuus sinusta ja minusta, mitä siis olemme itsestämme. Tästä huolimatta monet ihmiset jos eivät suoraan sano ääneen, mutta luulevat olevansa vanhurskaita.
Nukkuva omatunto on hiljaa, sellaisen omantunnon omaava voi sanoa, olevansa vanhurskas Jumalan edessä. Tällainen ihminen voi sanoa saman myös lähimmäisilleen. Nukkuva ihminen näkee ihanaa unta, joka on valheunta, olen vanhurskas. Omissa silmissään vanhurskaaksi luuleva luottaa itseensä.
Raamattu kertoo, kuinka eräs lainoppinut tahtoi näyttää Jeesukselle, miten vanhurskas hän on.
”Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: ”Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?”
Niin hän sanoi hänelle: ”Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?”
Hän vastasi ja sanoi: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.
Hän sanoi hänelle: ”Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää”.
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Luuk. 10. 25- 29. KR. 33/38.
Huomaa, miten omavanhurskas voi näytellä Jeesuksellekin omaa vanhurskauttaan. Lainoppinut tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: ” Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Mikä valhe, sokeus, petos ja tekopyhyys näkyy tämän kysymyksen läpi. Näkee selkeästi vanhurskauden, missä ei ole Jumalan armoa. Tämä on sitä laveantien vanhurskautta. Vanhurskautta ilman pelastusta. Vanhurskautta, ilman Jeesusta ja Jumalaa, vanhurskautta, ilman Jumalan vanhurskauttamista. Tämä on kadotukseen johtavaa vanhurskautta. Kadotustuomion alainen vanhurskaus, pitää itseään parempana kuin toisia. Omavanhurskaus on Jumalan vanhurskauden vastakohta. Omavanhurskaus on Jumalan vanhurskauden päävihollinen.
Tällaiset itse vanhurskaat ovat itseensä tyytyväisiä. Eivät he tarvitse parannusta, he ovat mielestään jo täysin valmiita.
Jeesus sanoo: ”Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.” Luuk. 15. 7. KR. 33/38.
On pidettävä mielessä, että Saatana tekee kaikkensa että ihminen pysyisi oman elämänsä seppänä. Hän antaa ihmisen olla pyhä, kunhan ei ihminen taivu Jumalan vanhurskauden alle. Ihminen on tällaisena Saatanan talutusnuorassa. Eikö ole järkyttävä tosi asia? Tällaisella ihmisellä on viha Jumalan vanhurskauttamia kohtaan. Näiden välissä on henkivaltojen taistelu kenttä. Jeesus jos kuka, sai kokea karvaasti, mitä on ihmisten omavanhurskaus.
Omavanhurskaille ihmisille oli murhamieskin parempi kuin Jeesus.”Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies,” Apt. 3. 14. Mikäli, me ihmisinä mittaamme toisiamme, toinen toisillamme, saatamme kokea itsemme toisia parempana. Jos vertaisimmekin itseämme Jeesukseen, joutuisimme kokemaan pahan tappion. Siksi on parempi kuin Jeesusta ei ole, Hän saa kuolla.
Jeesus sanoi ankarat sanat omavanhurskaille. ”Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Matt: 5.20. KR. 33/38.
Meillä kristityillä tämä on suurin vaara, että lankeamme omavanhurskauden Saatanan sokaisemaan tilaan. Tämän vuoksi on syytä, välillä pysähtyä tarkistamaan omaa hengellistä tilaamme. Mikä sija Jeesuksella Kristuksella on elämässämme, mitä hedelmää tuotamme, olemmeko vielä vahvasti juurtuneita Jaloon öljypuuhun? Mikä suhde meillä on lähimmäisiin, onko laupiaan samarialaisen mieli? Rohkenemmeko mennä itsetutkiskelun paikalle?
@LR.
Liisa Rantasaari 