Goljatit

”Filistealaisten  joukoista  tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.
Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä, oli vaskea.
Ja hänellä oli säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.
Hänen peitsensä varsi oli niin kuin kangastukki, ja hänen peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa. Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.
Hän astui esiin ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: ”Miksi te lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.
Jos hän kykenee taistelemaan minua vastaan ja surmaa minut, niin me olemme teidän palvelijanne; mutta jos minä voitan ja surmaan hänet, niin te olette meidän palvelijamme ja palvelette meitä.” 1. Sam. 17. 4-9. KR. 33/38.

Jättiläisiä onko heitä, onko jättiläisiä sinun elämässäsi? Mitä? Elämässäni jättiläisiä, ihmettelet nyt. Mitä ajattelet herättyäsi aamulla? Mikä tunnetila on ensimmäinen, herätessäsi? Mikäli päiväsi alkaa pelokkaana jo herättyäsi, ovat elämäsi jättiläiset ympärilläsi. Koet itsesi maailman huonoimmaksi surkimukseksi, olosi on kurjaakin kurjempi, ” niin ja kurjemmaksi tulee,” kuiskaa jättiläinen korvaasi. Joskus tuttua, eikö vain? Itse olen kokenut silloin tällöin oloni aamulla juuri kuvatunlaiseksi. Jos antaa jättiläiselle vallan ajatuksissa, päivä on muuttunut Elaninlaaksoksi. Masennus, sairaus, suru, vaara, velka, uhkakuvat maailmalla, kulkutaudit, Goljatteja liikkuu edelleen. Yöunet katoavat, rauha on sydämestä pois, ilo kaikkoaa. Miten toimit omien jättiläistesi kanssa?

Minun tapani on lukea aamulla ensin Raamattua, mikäli se vain olosuhteiden puolesta on mahdollista. Jumalan sana karkottaa jättiläiset ajatusmaailmasta. Joku viisas on sanonut osuvasti. ”Kiinnitä katseesi jättiläisiin – kompastut. Kiinnitä katseesi Jumalalaan – jättiläiset kaatuvat.”

Maailmaa ja sen tuomia ongelmia uskovalle verrataan myös filistealaisiin, maailmassa on Goljatteja riittämiin, ne on aseistettu aivan yhtä hyvin kuin Raamatussa kerrottu Goljatkin oli. Pelottavan vahva varustus oli filistealaisten Goljatilla, häntä vastaan oli israelilaisten sodittava. Oli nyt löydettävä vain kyllin vahva aseistus Saulin joukoille, niin vahvat miehet jotka voittaisivat Goljatin. Heitä ei ollut. Goljat haastoi Saulin joukoille kaksintaistelun. Nyt Saulin riveistä tulisi löytää kyllin sotakuntoinen mies, joka uskaltaisi ottaa haasteen vastaan.

”Ja filistealainen sanoi vielä: ”Minä olen tänä päivänä häväissyt Israelin taistelurivit. Antakaa tänne mies, niin me taistelemme keskenämme.”
Kun Saul ja koko Israel kuuli nämä filistealaisen puheet, valtasi heidät kauhu, ja he pelkäsivät suuresti.
Mutta Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan Beetlehemistä,” 1. Sam. 17. 10- 12. KR. 33/38.

Raamattua lukeneet tietävät Daavidin elämästä oleellisen, ei ole tarpeen kertoa uudelleen siitä.

”Ja Daavid sanoi Saulille: ”Älköön kenenkään mieli masentuko hänen tähtensä. Palvelijasi käy taistelemaan tuota filistealaista vastaan.”
Saul sanoi Daavidille: ”Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka”.
Mutta Daavid sanoi Saulille: ”Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,
niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen.
Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niin kuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä.”

Ja Daavid sanoi: ”Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä”. Silloin Saul sanoi Daavidille: ”Mene; Herra olkoon sinun kanssasi”.
Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä.
Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: ”En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut”. Ja Daavid riisui ne päältänsä.
Ja hän otti sauvansa käteensä, valitsi purosta viisi sileätä kiveä, pani ne paimenlaukkuun, joka hänellä oli linkokivisäiliönä, otti lingon käteensä ja meni filistealaista vastaan.
Ja filistealainen tuli yhä lähemmäksi Daavidia, ja kilvenkantaja kulki hänen edellänsä.” 1. Sam. 32–41. KR. 33/38.

Daavid muisti miten Jumala oli häntä ennenkin tukalissa tilanteissa auttanut. Daavid varmasti ennen taisteluun ryhtymistään rukoili. Hän laskeutui polvilleen, hän laskeutui ensin alas ja pyysi Jumalaa apuun. Sitten hän nousi ylös kohtamaan jättiläistä. Meidän elämämme jättiläiset voitetaan rukouksella. Rukous sai aikaan menestyksen Daavidin elämässä. Yksi hänen viidestä kivestään oli rukouksen kivi. Toinen kivi oli luottamus Herraansa Jumalaansa, muistista nousi menneisyyden muistot. Kun sinun elämääsi tulee jättiläisiä, jotka aikovat viedä elämänhalun ja masentaa, muista silloin, miten Herra on ennen sinua auttanut. Hän on varmasti auttava sinua nytkin, älä anna Goljatin pelotella itseäsi.

Daavidia loukkasi syvästi se, että filistealainen oli häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä. Daavid tahtoi varjella Jumalan mainetta. Hän piti Jumalaa kaikessa ensimmäisenä, tämä Jumalan ensiarvoisuus oli kolmas kivi. Jumalan saadessa olla kaikessa ensimmäisellä sijalla elämässäsi, sinä saat kokea voittoja sodassa elämäsi jättiläisiä vastaan. Et tarvitse keihästä etkä miekkaa, muista aseista puhumattakaan, sinulla on Jumalan voima aseena. Pyhä henki sinussa sotii puolestasi.

Elämäsi jättiläisiin, olivatpa ne mitä tahansa, luovutus ei ole koskaan hyväksi, perääntyminen vaikeuksien keskellä, ei auta. Paras tapa on suora hyökkäys kohti jättiläistä. Ensin viet asiasi rukoillen Jumalalle tiettäväksi, sen jälkeen lähde käskyn saatuasi hyökkäykseen. Jumala antaa sinulle toimintaohjeet, mitä teet ongelmillesi. Odota aina neuvoja ja ole aina ongelmien tullessa ensin Jumalan neuvottelussa. Näin toimien Jumala johdattaa elämääsi, niin että kuljet kohti voittoa. Joskus vastaus ja voitto eivät tule näin nopeasti, kuin Daavid voitti Goljatin, mutta voitto tulee joka tapauksessa aikanaan. Ole uskossasi palava, älä anna tappio mielialalle sijaa, kiitä Herraa Jumalaasi, olkoon jättiläisiä yksi tai useampi. Palava usko voittaa, siis pidä neljäntenä kivenä sitä.

Daavid tiesi ettei Goljat ollut yksin, hänellä oli oma joukkonsa myös. Jotka olivat vähintään yhtä vahvoja kuin Goljat itse oli, aseistus oli taatusti samaa luokkaa. Meillä kristityillä riittää maailmassa jättiläisiä, ne ovat vahvasti aseistettu joukko. Niiden pääjohtaja on Paholainen, joka tahtoisi voittaa jokaisen Jeesuksen oman. Tämä maailman filistealaisten joukko varustautuu entistä vahvempaan varustukseen, millä se saisi voitettua Jumalan seurakunnan maanpäällä. Ensin hyökkäykset kohdistuu yksilö uskovaan ja sitä tietä koko seurakuntaan. Tavallisesti ensimmäinen kohde on seurakunnan johto. Kun seurakunnan johdosta saa Goljat ensimmäisen saaliin voitettua, pian koko seurakuntalaisten joukko, menee johtajansa mukana, saaliiksi Paholaiselle. Oveluus ja maailman kanssa taktikointi on Paholaisen aseita, saada johtaja kristitty seurakunnassa, jättiläisen ansaan. Näin kävi jo Aadamin ja Eevan kohdalla, käärme Paholaisen ruumiillistuma, sai petettyä ensimmäisen ihmisparin. ”Eihän maailmassa ja maailmallisuudessa ole, mitään pahaa, osan siitä saa tuoda seurakuntaan. Se vain lisää seurakuntalaisten joukkoa”, näin Paholainen kuiskuttelee seurakunnan johtajalle.

”Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: ”Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?” Nainen vastasi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: ’Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'” Silloin käärme sanoi naiselle: ”Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan.” Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.” 1. Moos. 2. 1-6. KR. 1992.

Koska filistealaisia ja Goljatteja tulee entisestään lisää, on uskovien sinnikkäämmin oltava rukouksessa. Kristittyjen on, pidettävä  kiinni Raamatun sanasta ja sen auktoriteetista. Kaikki sanat Raamatussa on Jumalan Pyhän hengen innoittamaa sanaa. Jumalan sanassa ja rukouksessa on voima. Ei riitä yksi rukous, on rukoiltava lakkaamatta. Täytytään päivittäin ja hetkittäin Pyhällä hengellä. Pyydetään anteeksi ja annetaan anteeksi, jos tulemme loukatuiksi tai loukkaamme lähimmäisiämme. Voimme mennä joskus nurin, kaatua, langeta, mutta on heti noustava ylös. Periksi ei saa antaa. Viides kivi on periksi antamattomuuden kivi. Näillä viidellä kivellä voitti Daavid Goljatin, näiden viiden kiven voimalla voimme vastustaa Goljattejamme elämässämme. Seuraavan kerran kun jättiläinen kuiskaa sinulle omia masentavia uhkakuvia, ota käyttöösi nämä viisi kiveä. Jättiläinen lähtee luotasi. Goljat sai kuolin iskun Golgatalla Jeesuksessa, Jeesuksessa sinäkin voitat kaikki filistealaiset ja Goljatit.

@LR.