Genesis ja elämä jatkuu

häntä varten

Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät
.” 1. Moos. 1. 26–27. KR. 33/38.

Ihminen luotiin viimeisenä, kaikki oli luotu ennen ihmisen luomista. Luominen kesti kuusi päivää, seitsemännen päivän Jumala lepäsi ja siksi seitsemäs päivä on pyhitetty lepopäiväksi. Todellisuudessa emme tarkkaan tiedä, onko kuusi päivää kuuden inhimillisen päivän pituisia vain tuhannen vuoden jaksoja. Koska yksi päivä on Jumalalle kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.

Kaiken kaikkiaan luomistyön pituus on meille salaisuus, eikä se ole tärkein tieto, mitä ihmisen pitäisi tietää, oleellista on vain se, että uskomme Jumalan luoneen ihmisen, eikä ihminen ole sattuman oikku, vaikka eräät näinkin väittävät.

Kaikki mitä Jumala loi, maan ja kaikki mitä siihen kuului, tuhannet tähdet ja aurinkokunnat, eläimet, kasvit, aivan kaikki, Jumala loi Sanallaan. Huomaa, mitä ihmisen luomisen kohdalla oli erikoista? Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme;”

Jumala keskusteli ihmisen luomisesta, kenen kanssa? Jumalan piti neuvotella ihmisen luomisesta,

Jeesuksen ja Pyhän hengen kanssa., koska Jumala tiesi jo tässä vaiheessa, mitenkä ihmiselle tulee käymään tulevaisuudessa. Jumala keskusteli ihmisen pelastus suunnitelmasta Jeesuksen kanssa, sovittiin jo tuolloin, että Jeesus tulisi pelastamaan syntiin langenneen ihmisen. Pyhä henki on eläväksi tekevä henki, Jumala keskusteli, mitenkä Pyhä henki tulee toimimaan maan päällä, ja kuinka ihmiselle annetaan elävä sielu. Mikään muu eläin ja matelija eivät saaneet elävää sielua, joka olisi kuolematon. Vain ihminen omistaa sielun joka elää kuoleman jälkeen iankaikkisesti, ihminen yksin omistaa kuolemattoman sielun. Siksi Jumala keskusteli ensin, koska ihminen on osa Jumalan persoonallisuutta, ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, Hänen kaltaisekseen.

”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

Adamin luominen oli Jumalan työn tulos, Hän käsitteli multaa ja muovasi ihmisen, Jumala teki ihmisen ”käsityönä”, ihmisestä tuli uniikki tuote. Adam nimi merkitseekin, maata tai maasta otettu. Jumala puhalsi ihmiseen sieraimiin elämän hengen, näin ihmisestä tuli elävä sielu. Jumala asetti ihmisen paratiisiin, paikkaan joka ei selkene näillä tiedoilla joita Raamatussa on, missä se sijaitsi. Paratiisi jää ihmiselle salaisuudeksi. Ihminen, Adam asetettiin viljelemään ja varjelemaan maata. Syömään hedelmiä puista, joita Jumala oli istuttanut Eedenin paratiisiin. Keskelle paratiisia Jumala oli istuttanut hyvän- ja pahantiedon puun, jonka hedelmää Jumala kielsi ihmistä ottamasta.

Jumalalla on luonut sekä hyvän että pahan, kaikki on Jumalan tiedossa ollut aina. Siksi Adamille asetettiin heti koetus, pitääkö Adam kiellon, eikä syö puusta, mistä ei ole lupa syödä.

Eläimet ja kaikki kasvit, linnut, Adam sai nimittää mielensä mukaisesti, kaikki mitä Jumala maasta teki. Tässä ihminen sai ensimmäisen tieteellisen tehtävän. Mies, Adam sai heti auktoriteetti aseman, hän oli ”pää” johtaja luomakunnassa. Jumala huomasi, ettei mikään eläin tai puu, kasvi, kaikki mitä maasta oli, ei ollut Adamille sopivaa elämän kumppanina. Jumalan ystävyys ei Adamia tyydyttänyt, eivät eläimet, eikä työ mitä hän sai tehdä, joka varmasti oli mielekästä. Adamilta puuttui vertainen. Jumala näki Adamin yksinäisyyden, siksi Jumala vaivutti hänet raskaaseen uneen ja otti Adamilta kylkiluun ja täytti tyhjäksi jääneen aukon lihalla. Tästä luusta Jumala muovasi taas ”käsityönä” vaimon Adamille. Adam kutsui vaimoaan miehettäreksi, vaimo on miehestä otettu, luu miehen luusta ja liha miehen lihasta. Vaimo on miehen rinnalla, apuna ja rinnallakulkijana, Adam sai vertaisensa, yksinäisyys poistui. Ensimmäinen ihmispari eli alastomana, heillä ei ollut mitään hävettävää toistaan.

Tämä oli ensimmäinen avioliitto maailmassa. Jo luomiskertomuksessa annetaan selväksi järjestys, mies on vaimon pää, johtaja ja vastuullinen avioliitossa. Nainen on kumppani ja apu miehelleen, ei komentelija eikä alistaja. Sama koskee myös miehiä, alistaminen ei ole rakkaudesta lähtöisin, valitettavasti useat miehet syyllistyvät naisen alistamiseen, ja päinvastoin. Avioliiton järjestyskin määrättiin tässä kohtaa. ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.” 1. Moos. 2. 24. KR. 33/38.

Miten parisuhteelle kävisi, ellei luopumista vanhemmista tapahtuisi? Ensin on luovuttava vanhemmistaan, että voidaan perustaa uusi perheyksikkö.

Mitä ajatuksia tämä, herättää homo parisuhteista? Entä avioerosta? Jeesukselta kysyttiin avioerosta. Hän vastasi: ”Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”Matt. 19:4-6. KR. 33/38..

Raamattu päättyy kuvaukseen Karitsan häistä, missä nämä kaksi tulevat lopullisesti ”yhdeksi lihaksi”, ja heidän onnensa jatkuu iankaikkisesta iankaikkiseen. Jeesuksen pelastamat pääsevät uudelleen samaan ihanaan olotilaan, joka oli aikojen alussa Eedenin paratiisissa, tai vielä parempaan. Jeesus sovitti vihollisuuden Jumalan ja ihmisen väliltä Golgatan täytetyssä työssä, jonka Hän tiesi tekevänsä silloin kun ihminen luotiin.

Emme tiedä mikä meitä uudestisyntyneitä Jeesuksen omia odottaa, koska Raamattu sanoo: ” vaan, niin kuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” 1. Kor. 2. 9. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 24.2.2015. Bookmark the permalink.