Missä sadonkorjaajat?

mietteliasSilloin hän sanoi opetuslapsillensa: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa
.” Matt. 9. 37–38. KR: 33/38.

Sadonkorjuu aika ajoittuu täällä Pohjoismaissa, kuten Suomessa, viljakasveilla, syksyyn tai myöhäis-syksyyn. Ennen leikuupuimureiden tuloa pelloille, viljasato niitettiin ihmistyövoiman avulla, viikatteilla, aikaisemmin sirpeillä. Viikate on yksivartinen leikkuu väline, varren päässä on pitkä terä, millä viljat leikataan poikki ja kootaan lyhteille tai seipäille. Ruisvilja laitetaan lyhteille, siitä kootaan kuhilas, näin vilja kuivataan puimista varten. Sirppi on leikkuu välineenä vanhempi, siinä varsi on lyhyt, samoin terä. Työntekijä joutuu työskentelemään kumarassa, työ sirpillä on raskaampaa fyysisesti kuin viikatteella. Nykyisin viljankorjuu tapahtuu koneellisesti, leikkuu puimureilla, joka tekee kaikki sadonkorjuun vaiheet, ihmisen ohjatessa vain konetta. Sadonkorjuu on täten helpottunut aikaisemmasta paljon. Maalaiskodissa lapsuuden ja nuoruuden kasvaneena, olen ollut viljasadon korjuutyössä mukana, jotenka lyhteen ja kuhilaan teko on tuttua.

Jeesus puhuu Raamatussa sadonkorjuusta, kertoo mitenkä satoa on runsaasti mutta työmiehiä on vähän. Hän antaa opetuslapsilleen ja meille jokaiselle kristitylle, Jeesuksen omalle, kehotuksen rukoilla Jumalaa, että työvoima pulaan saataisiin helpotusta. Jumala lähettää elopellolleen työmiehensä sadonkorjuuseen. Ongelma vain on että työmiehiä ei ole tarpeeksi, satoa on runsaasti ja sadonkorjuu on tunnetusti kiireistä aikaa, jotenka mitä enemmän on työmiehiä, sitä nopeammin kypsäsato saadaan korjattua talteen. Jumalan viljavainio on maailmassa olevat ihmiset, Jeesuksen tahto on, että mahdollisimman suuri määrä ihmisistä pelastuisi ja löytäisi tien Jumalan yhteyteen, siten tulisi ihminen, korjattua talteen, ennen kuin armonaika päättyy. Nyt jos koskaan on maailmassa elonkorjuun aika, Jumalan viljavainioilla. Sato on kypsynyt leikattavaksi. Miksi Jumalan elopelloille ei ole työmiehiä? Varmasti uskovat ovat toteuttaneet rukouskehotusta, vai ovatko sittenkään?

Seurakunnissa on uskovia, Jeesuksen omia, seurakunnat ovat täynnä ihmisiä, he väittävät olevansa kokonaan Jumalan käytössä. He sanovat, että Jeesus on heille tärkein ja rakkain, Jeesus on heidän koko elämänsä. Jatkuvasti rakennetaan uusia seurakunta rakennuksia, uusi aittoja, joihin Jumalan lapset kokoontuvat yhteen. Vilja-aitoista ei ole pulaa. Missä on syy työmiesten vähyyteen, jos työmiehiä on seurakunnissa? Ovatko Jeesuksen omat työrajoitteisia, jotenkin vammautuneita, tekemään sadonkorjuu työtä?

Mikäli evankeliumi jota saarnataan, ei anna voimaa ja muuta ihmistä, Pyhän hengen avulla, työrajoitteisuus on selvä asia. Ovatko seurakunnissa olevat ihmiset nykyisin viihdekeskuksissa? Seurakunnassa viihdytään, on kaunista musiikkia, on erilaisia musiikkitehosteita käytössä, disko-valot välkkyvät, savukoneet tupruttavat savua, kuin suuren tehtaan piiput, Musiikki instrumenteista ei ole pulaa, äänentoistolaitteet toimivat, liiankin tehokkaasti. Kuulovaurion vaara piilee, mikäli desibelit ovat liian korkeat? Saarnat tehostetaan piirtoheittimien avulla, eläviksi, pastorit kuvaajien avulla avaavat Raamatun tekstiä, jopa elokuvia on käytössä, jotka saavat Sanan elämään. Uskovien hengen ravintoa tarjotaan monipuolisesti ja keinojen loppuessa, konstit alkavat. Rukouskokouksissa katsotaan television kautta lähetettävää rukousohjelmaa, näin rukoillaan yhdessä. Helppoa on rukoilla televisiota katsottaessa, onko Pyhä henki mukana, jokainen voi itse miettiä vastauksen. Seurakuntalaiset kulkevat ristisaatoissa, näytelmien keinoin näytellään, Raamatun tekstin pohjalta evankeliumia draama ja fiktio yhdistettynä, pitäisi olla tehokasta opetusta. Lapsille tietysti kevennetään asia, ettei jää tunne-elämään traumoja, nukketeatteri on oiva apuväline siihen. Ristin sanomaa ei voi, kertoa sellaisena kuin se Raamattuun on kirjoitettu ja niin kuin se on tapahtunut, koska se on liian raakaa, mieluusti pitäisi Raamatun kanteen lisätä teksti K18. Miksi eivät työmiehet lisäänny vaikka opetus on näin tehokasta, heikkohermoisetkin otettu huomioon, jossakin vielä on virhe, ettei innostus kasva elopellolle lähtöön. Lisätään ylistystä, rukousta, palvontaa, lyhyt aika ei riitä, vähintään kaksi tuntia, ellei enemmän, eiköhän tehoa ja tuloksia synny. Voidaanpa ottaa mukaan seurakuntaan tyyny ja peitto, patjat ovat jo valmiina, nyt voidaan palvoa makuuasennossa, jotenka ei rasitu jalat, Jumalan lapsilla on mukavaa olla yhdessä. Ruumiin ravintoa on tarjolla monenlaista, ei pääse nälkä yllättämään, eikä väsytä fyysisesti, koska veren sokeri ei putoa liian alas, näin jaksetaan ylistää pidempään. Nyt poikkeaa kadunkulkija seurakuntaan uteliaisuuttaan katsomaan, ”mitä ne uskovat touhuavat?” Aikansa katsottuaan toteaa, tämähän on ihanaa, tänne tahdon, tähän joukkoon liityn, oli vain vanhoja ennakkoluuloja uskovista. Uskohan ja uskovaisuus ovat helppo asia, pastorin pakeille kertomaan halusta liittyä mukaan ja kasteen kautta seurakuntaan, näin yksi jäsen on lisää. ”Nyt on herätys syntynyt, meidän jumalanpalveluksemme ei ole ollut turhaa, tulokset alkavat näkyä”, hehkuttaa seurakunnan pastori.

Edelleen Jeesus sanoo: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.”

Elonkorjaajia ei vieläkään ole, työvoima pula jatkuu. Sato on kypsää korjattavaksi, armonaika loppuu. Seurakunnat kasvavat, väkeä liittyy ”viihdekeskuksiin” silti ei ole työvoimaa sadonkorjuuseen. Edellä kertomani seurakunnan toiminta on totta, niin Suomessa kuin ulkomailla.

Emme kykene sielujenvoittajiksi, ellei meille uskoviksi sanotuille kristityille, ole saarnattu ristiin naulittua Kristusta ja Hänen muuttavaa voimaansa. Mikäli elämämme ei heijasta Jeesuksen muuttavasta voimasta mitään, ei meistä ole sadonkorjaajiksi. Olemme työmiehinä Herran käsissä olevia työvälineitä. Kristuksen ollessa maanpäällä työvälineenä oli viikate. Viikate on sepän takoma, kuumassa ahjossa tulessa, karaistu teräase. Tämä prosessi toistetaan moneen kertaan, seppä takoo terää alasimellaan, kunnes se on oikean muotoinen, lopuksi leikkuupinta hiotaan teräväksi. Tämä vertauskuva, metafora on selvä, täysin selvä, Jumala takoo alasimellaan työmiehensä. Pelkästään syntiä ei taota pois, työmiestä taotaan ja hiotaan teräväksi monesti alasimella, takominen tekee kipeää, tämä selittää miksi on työmiehiä liian vähän. Jumalan ase ei ole mukavuuden avulla opetettu kristitty, seurakunnassa, viihdekeskuksessa.

Vanhassa testamentissa kerrotaan kuinka vapaaehtoisia liittyi Gideonin joukkoihin, tällaisia kristittyjä on tuhansia, jotka tahtovat liittyä kristittyjen joukkoon mutta Jumala näkee, kuinka monet heistä pelkäävät, eivätkä tulisi kestämään ahjossa olevaa tulta, alasimella takomista, vaikeaa aikaa, mihin heidät asetetaan. Gideonin joukoista valittiin vain 300 sotakuntoista miestä tehtävään. Myös tänä aikana, Jumala takoo ja hioo, työmiehensä tehtävään, siksi sadonkorjaajia on vain vähän, niitä jotka kestävät koetukset, ennen kuin lähetetään tositoimiin.

Opetuslapset aloittivat julistustyönsä, köyhien ja kärsivien keskuudessa. Tänä aikana Jumala tekee samoin, Hän lähettää työmiehensä sinne, missä on syntien sitomat ja sairaat, kärsivät ja monella tapaa erilaisilla kahleilla vangitut ihmiset. Jumala lähettää sinne, missä kadonneet lampaat ovat, kuten Jeesus Mestarimmekin teki. Hionta vaiheen jälkeen ymmärrämme, mitä on kipu ja tuska, kärsimys ja hätä maailmassa. Tämän ajan ihminen on vajonnut syvään syntiin, ihmiset kokevat tänä aikana sellaista kärsimystä ja stressiä, mitä ei koskaan aiemmin ole ollut. Yksinäisyys on eräs yleinen ongelma, lapset, nuoret, työikäiset, vanhukset kaikki kärsivät yksinäisyydestä. Talousongelmat ovat tänä aikana sitä mittaluokkaa, ettei koskaan aiemmin ole ollut ihmiskunnan historiassa. On tavattoman paljon rikkoutuneita avioliittoja, moraalittomuutta, pornografia kukoistaa, seksuaalisuus on vääristynyttä, vielä 30–40 vuotta sitten olisi punastuttu häpeästä, mitä nykyisin näkee ja kuulee ihmisten tekevän ja puhuvan, julkisesti mitään häpeämättä. Kävin hiljakkoin sairaalan poliklinikalla, aamupäivällä osastolla olleesta televisiosta tuli ohjelmaa, mitä en olisi uskonut tapahtuvaksi päivän valossa. Mikään ei ole enää hävettävää vaan esitetään surutta, lapset ja aikuiset, kaikki näkivät televisiosta tulevan tarjonnan. Mikäli minulla olisi ollut valtuudet, olisin kysymättä sulkenut television, pahaa teki nähdä sitä saastaa mitä näin. Sääli tuli äitien ja isien sylissä istuvia pieniä lapsia, jotka silmät pyöreinä tuijottivat ohjelmaa. Eikö tämä traumatisoi lasten sielun elämää? Raamattua ei saa lapsille lukea siten kuin sinne on kirjoitettu, Raamatun kertomuksia ei saa kertoa lapsille, koska he eivät ole siihen kyllin kypsiä ja saattavat vaurioitua mutta luonnoton pornon esittäminen ei vanhempien mielestä aiheuta vahinkoa. Jumala rakas, tätä me joudumme kohtamaan tämän ajan maailmassa, kovassa ja kylmässä maailmassa. Kaikella tavalla raa`assa maailmassa, missä lämmin hellyyden osoitus ja kauniit, mieltä ylentävät sanat, ovat kadonneet.

Edellä kerrottuun maailmaan Jumala lähettää työmiehensä sadonkorjuuseen, tarvitaan välttämättä Jumalan korkeakoulun koulutus ja Pyhän hengen voima, lähtiessämme tehtävään. Siksi Jumala kouluttaa ne jotka Hän on valinnut, Jumala etsii ne henkilöt, jotka Hän voi ahjossaan tulella takoa, pukea voimallaan, näin työmiehet voivat lähteä rohkeasti maailmaa vastaan, vihollisen voimaa vastaan joka maailmassa vallitsee. Vallitsevia olosuhteita vastaan, ei mennä kouluttamatta, vastavirtaan uiminen on raskasta työtä. Mutta Jumalan pukiessa työmiehensä elonkorjuuseen, valittunsa, he lähtevät voittajan kanssa voittamaan, Jeesus on jo voittanut maailman ja kaikki mitä maailmassa on. Jeesus on kaikki voipa ja Hänen omansa, joka on Kristuksen sisäisen tuntemisen sisäistänyt ja elää siinä, hänestä tulee sielujenvoittaja, sadonkorjaaja. Olkaamme siis Kristuksessa ja tuoksukaamme Kristuksen tuoksua tälle maailmalle, niin että voittaisimme ja saisimme korjattua runsaan sadon taivaan aittoihin, ennen Jeesuksen toista paluuta. Jeesuksen pyytämä rukous toteutuu, ja työmiehiä lisääntyy sadonkorjuuseen, jos seurakuntien opetus on sitä, mitä Raamattu opettaa, armolahjat toimivat Pyhän hengen voitelun pakosta. Vanhanaikainen evankeliumi ja ristin sanoma, parannus saarna, veren evankeliumi, murtaa kovan ihmissielun kallion, ja synnintuska vie ihmisiä, pelastuslähteelle Jeesuksen luokse, Raamatun äärelle, rukoukseen. Ennen kaikkea, rukoilen että Jumala saisi aloittaa koulutustyönsä ensin minusta, jättäessäni elämäni Jeesukselle 47 vuotta sitten, rukoilin, että Herra lähettäisi minne ikinä Hän tahtoo minun menevän. Jälkeen olen saanut kokea, siitä lähtien on koulutusta ollut ja on edelleen, joskus tuntuu että nyt on jo liikaa, kuitenkin uskon siihen. mitä Jeesus itse on sanonut, ” ettei Hän anna suurempaa kuormaa kuin minkä kantaa jaksan.” Jotenka Hän tietää mitä lapsensa kestää ja sietää, ei yhtään ylikuormaa anneta. Ei sinullekaan lukijani, joka olet Jumalan koulutuksessa, ei pisaraakaan anneta liikaa, tähän luota ja turvaa kaikessa Kristukseen voittajaan, sinä kestät koulutusvaiheen varmasti, jos Hänessä kiinni pysyt.

Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
että kävisi, niin kuin kirjoitettu on: ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra
”. 1. Kor. 1. 25- 31. KR. 33/ 38.

@LR.

This entry was posted on 18.4.2015. Bookmark the permalink.