Pyhä henki keskuudessamme

PYhä henki1”Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.” Apt. 1. 4. KR 33/38.

Opetuslapset olivat kaikki yhdessä koolla ja rukoilivat, he odottivat Jeesuksen lupausta, mistä edellä oleva Raamatun jae kertoo. Tässä ei mainita meille lukijoille, mitä Jeesus oli luvannut, antaa Isältä. Raamatusta asia kyllä löytyy. Jeesuksen astuessa ylös taivaaseen, oli sitä ennen luvannut lähettää opetuslapsille ja meille jokaiselle tuon ajan jälkeen uudestisyntyneelle, toisen puolustajan Pyhän hengen. Lupaus täyttyi, opetuslapset täyttyivät Pyhällä hengellä, merkkinä siitä oli uudet kielet. Tästä tapahtumasta alkoi seurakunnan aika, joka jatkuu edelleen. Opetuslapset saivat uuden voiman, heidät ”kytkettiin” taivaalliseen voimaverkkoon. Tämän samanlaisen voimavaikutuksen saa jokainen Jeesuksen oma, mikäli vain tahtoo.

Saatuasi Pyhän hengen virvoittavan voiman, saat uuden ulottuvuuden hengellisellä tasolla. Raamatun sana aukeaa uudella tavalla, sekä halu kertoa Jeesuksesta lisääntyy, saat rohkeuden Pyhältä hengeltä. Jeesus kielsi lähtemästä opetuslapsia Jerusalemista, ennen kuin he saavat voiman. Sama koskee meitäkin, ilman Pyhän hengen voimaa, emme saa lähteä evankelioimaan, Raamatun sanan mukaiset siunaukset puuttuvat työstä, pysyviä tuloksia ei synny, hedelmiä ei tuota voimaton lähetti.

Useilla ihmisillä on käsitys helluntailaisista kirkkokuntana, olevan ainut ryhmittymä joka pitää Pyhän hengen voimavaikutuksia ominaan. Joillekin Pyhän hengen vuodatus käsitteenä, on joko aikansa elänyt Raamatun aikaan liittynyt tapahtuma tai Pyhän hengen voimaa pidetään hurmahenkisenä ja kokemusperäisenä ilmiönä, jota ei siksi hyväksytä. Kuitenkin Pyhä henki ja Pyhän hengen täyteys kuuluu kaikille uskoville, kirkkokunnasta riippumatta. Jos tämä jätetään pois, on uskonelämä ja jumalanpalvelus elämä kuivakiskoista puurtamista. Hurmoksellisuus ja kaikki ylilyönnit, ovat sielullisuutta, eivätkä ole tekemisissä mitenkään Pyhän hengen toiminnan kanssa. Järjestys ja rauha säilyvät siellä missä Pyhä henki toimii, kaikki kirkuminen ja epämääräinen hyppiminen ja mekastus, tulee ihmisen omasta sielunelämästä. Jumalan henki rauhoittaa levottoman ihmisen ja antaa sisäisen ilon, toki ilo näkyy ulospäin mutta sävyisyys säilyy kaikessa toiminnassa. Missä sallitaan epäjärjestys jumalanpalveluksissa, siellä sielullisuus on vallalla, ei Pyhä henki. Eksytykset tunnistaa tästä, jopa tervehenkinen seurakunta saattaa lähteä eksytysten tielle, hyväksyessään saman tyylin joka maailmallisissa on. Mitä enemmän otetaan mallia maailmasta, sitä etäämmälle mennään aidosta Pyhän hengen toiminnasta.

Ellei Pyhän hengen vuodatusta olisi Jeesuksen lupauksen mukaan tullut, elleivät ensimmäiset opetuslapset olisi saaneet Pyhän hengen kastetta, ei olisi seurakuntia, eikä saarnattaisi sanomaa elävästä Jeesuksesta, joka kuoli, heräsi kuolleista ja ilmestyi todistetusti kuolleista heräämisen jälkeen ihmisenä monille opetuslapsille. Tämän jälkeen Hän nousi ylös taivaaseen ja istuutui, Isän Jumalan oikealle puolelle ja on sieltä hallitseva nyt ja on tuleva takaisin, tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Pyhä henki, on tämän ajan uskoville Puolustaja ja Lohduttaja, Armon henki. Kukaan ei uudestisynny muutoin kuin Pyhän hengen vaikutuksesta.

Jeesus ei synnyttänyt seurakuntaa,  kenenkään saarnan vaikutuksesta seurakunta ei syntynyt, vaan ihmisten rukoillessa syntyi seurakunta. Opetuslasten keskittyessä rukoukseen, odottamaan Herraa, istuessaan ja ylistäen kiittäen, Jumala sai muokata heitä, puhdistaa opetuslasten mieliä, tehden sydänleikkauksia, joihin vain Pyhä henki kykenee, seurakunta sai alkunsa. Kaikki lähti alkunsa rukouksesta. Nykyisin seurakuntien tila melkein kaikkialla on se, että rukouskokoukset eivät ole kansoitettuja, monissa seurakunnissa rukouskokoukset ovat lähes sukupuuttoon kuolleita.

Nyt olisi aika katsoa totuutta silmiin. Totuutta ei kannata väistää, seurakunnissa on heikko rukouselämä. Apostolien teoissa kerrotaan neljännessä luvussa, kuinka apostolit joutuivat vangituiksi. Heillä ei ollut aikomustakaan tehdä vastarintaa, he eivät vedonneet poliittisiin virkamiehiin, joilla olisi ollut vaikutusvaltaa koska olivat syyttömästi vangittu, vapautuksen saamiseksi. Mitä tekivät vangitut, he pitivät rukouskokouksen. Pian paikka alkoi vapista Pyhän hengen voimasta.( Apt. 4. 23 – 31.)

Oli vaistomainen toiminta, että he kohdatessaan, vaikeuksia tai ollessaan peloissaan, kohdatessaan vainoa, ensimmäiseksi he rukoilivat. Alkuseurakunta oli elinvoimainen, alkuseurakunnassa tehtiin uskossa uskontekoja, he rukoilivat, eivätkä lukeneet rukouksia kirjoista. He elivät Jeesuksen antamaa uskoa todeksi jokapäiväisessä elämässä.

Nykyisten mittareiden mukaan he olivat yksinkertaisia mutta he olivat avoimia Jumalalle, sellaisella tavalla ettei nykyisin enää tunneta. Tämä on murheellista todeta, nykyseurakunnat ovat liikaa organisaation sitomia, lihavia ja vauraita kaikki tehdään suunnitellusti kaavojen mukaan, Pyhälle hengelle ei anneta vapautta toimia. Alkuseurakunnassa ei pidetty seminaareja, mitenkä sairaudet voitetaan lääketieteen keinoin vaan alkuseurakunnassa sairaat paranivat Pyhä hengen kosketuksen voimasta. Mitenkä ongelmissa olevia ihmisiä autetaan, rukoiltiin ja Jeesus toimi Pyhän hengen vaikuttaessa uskovien kautta, ongelmat katosivat elämästä. Jumalalle avoimena olevia ihmisiä Jumala käyttää edelleen, eikä mikään estä heidän toimintaansa. Organisaatioihin ja kaavoihin kangistuneet seurakuntien johtajat ja pastorit, papit voivat yrittää estää ettei tavallinen tallaaja pääse vaikuttamaan heidän suunnitelmiinsa, kuka saa tehdä työtä ja evankelioida. On vedetty rajat paikkakuntien rajojen mukaan, pitää olla seurakunnan johdon suositus tehtävään, on oltava oppinut mahdollisimman paljon kouluja käynyt, ennen kuin kelpaat työhön. Inhimilliset kriteerit asetetaan korkealle, mutta ei kysytä Jumalalta rukouksessa, olisiko henkilö mahdollisesti Jumalan mielisuosion saanut, Jumalan koulussa oppinsa saanut, Pyhällä hengellä täyttynyt, palava evankelista, jota Jumala suosittelee tehtävään.

Mikäli ovet sulkeutuvat henkilöltä, joka on Jumalan mielenmukainen työntekijä. Jumalalla on aina keinonsa, mitenkä Hän lähettää elopellolle kutsumansa työntekijät, joita vain Hän suosittelee ja on opettanut koulussaan sekä täyttänyt voimallaan. Jumalan suositteleman työntekijän työ on saanut Jumalan siunauksen ja se menestyy sekä tuottaa hedelmää. Mikään inhimillinen voima voi estää Pyhän hengen voimassa toimivat ihmisen evankelioimisnäkyä toteutumasta. Jos Jumala on meidän puolella, ei kukaan eikä mikään voi olla vastaan. Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Hän ei katso ulkonäköä, oppiarvoja eikä titteleitä, Hän katsoo mikä on sydämen tila Hänen edessään, mikä on motiivi tehdä työtä. Kunnia ja kiitos annetaan aina kaikesta Jumalalle, ihminen ei ansaitse kiitosta, koska kaikki hyvä lähtee aina Jumalalta. Kannustusta ja esirukouksia jokainen Jumalan valtakunnan työntekijä tarvitsee, ilman esirukoustukea ei jaksa, koska vihollisen vastus on aina vastassa, missä Jeesuksesta kerrotaan. Myös jokainen työmies on palkkansa ansainnut, eli Jumala maksaa tehdystä työtä kerran suurena palkanmaksu päivänä palkan, kuitenkin jokainen ihminen tarvitsee elatuksen ja vaatteet, siksi rukousaihetta onkin että jokainen Jumalan elopellolla työskentelevä saisi tarvittavan elantonsa. Kenenkään voimavarat eivät kuluisi elatuksenmurheita miettiessä. Näin Jumalan tahto ihmisten keskuudessa tapahtuisi tässäkin asiassa, Jumalalla on keinot auttaa kaikin tavoin työmiehiään, vain rukous liikuttaa Jumalan maailmoissa tahtomista ja tekemistä, siksi rukousta tarvitaan.

Tänään on Suomessa Helluntaipäivä, tänään voidaan kokea suuri Pyhän hengen vuodatus, tänään jokainen anova saa Pyhän hengen kasteen. Eikä yksin tänään vaan saamme anoa kaikkina päivinä, että Jumala saisi täyttää joka päivä Pyhällä hengellä ja tulella. Näin evankeliumi menee eteenpäin, näin joudutamme Jeesuksen toista tuloa. Mitä nopeimmin kaikki kansat saavat kuulla ilosanoman elävästä Jeesuksesta, syntiemme sovittajasta. Mitä nopeimmin viimeinen pakana tulee pelastettujen joukkoon ja uskoon, silloin Jeesus saapuu omiaan noutamaan ja uskossa ajasta pois siirtyneet herätetään mukaan, Jeesusta vastaan. Ihminen on Jumalalle arvokas, ei kukaan ole liian alhaalla, ettei siellä Jeesus olisi. Jeesus rakastaa aivan jokaista. Täytytään Hengellä ja anotaan Jumalalta valtuuksia elopellolle, jokainen Jumalan lapsi on sielujen voittaja. Rukousta tarvitaan, rukous saa aikaan suuria.

Rukouksella perustettiin Jumalan seurakunta, jota eivät tuonelan portit voita. Seurakunta ei ole paikallinen seurakunta, ei kirkkorakennus, ei instituutio, seurakunta on maailmasta erotettu Jumalan lasten joukko, maantieteelliset rajat eivät ole esteenä, Pyhä henki yhdistää kaikki uudestisyntyneet yhdeksi suureksi seurakunnaksi, maailma ei sitä näe mutta Jumala näkee. Oletko sinä jo mukana tässä seurakunnassa, oletko rakentamassa Jumalan seurakuntaa? Jeesuksen rukous että he yhtä olisivat, saisi toteutua keskuudessamme. Ekumeenisella tavalla se koskaan toteudu vaan ristin evankeliumi yhdistää yhteen Jumalan lapset, kaikkialta maailmasta. Ne jotka ovat erotetut ulkopuolelle leirin, Kristuksen pilkkaa kantamaan. Maailmassa olevat, eivätkä maailman sokaisemat uskonnolliset ihmiset koe pilkkaa eivätkä vainoa Jeesuksen nimen tähden. He ovat vaarattomia viholliselle. Pyhällä hengellä täyttynyt Jeesuksen oma saa olla turvassa vaikka saisi kokea pilkkaa ja halveksuntaa, koska Jeesus on voittanut maailman ja vihollisen vallat ja voimat. Jeesus elää ja me Hänen omansa saamme elää. Halleluja!

@LR.

This entry was posted on 24.5.2015. Bookmark the permalink.