Sinapinsiemen usko

minun Jumalani on rakkausJa apostolit sanoivat Herralle: ”Lisää meille uskoa”. Niin Herra sanoi: ”Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: ’Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen’, ja se tottelisi teitä.” Luuk. 17. 5 – 6. KR. 33/38.

Kreikkalaisissa ja Roomalaisissa sekä Juutalaisissa sananlaskuissa sinapinsiementä käytettiin vertauksissa, verrattaessa jotakin pientä suureksi. Joidenkin tietojen mukaan Jeesuksen sinapinsiemen vertauksessa olisi käytetty mustasinapin siementä vertauksena, joka on kasvaa nopeasti yli kolmen metrin korkuiseksi kasviksi, millä on suuret lehdet. Jeesuksen aikaan tunnettiin myös sinapinsiementä pienempiä siemeniä, koska sinapinsiemen on vain noin millimetri halkaisijaltaan, on se hyvä vertailu kohde, etenkin verrattaessa, miten pienikin usko saa suuria aikaan. Apostolien rukous, ” lisää meille uskoa” on varmasti monen kristityn huulilta kohonnut Jumalan puoleen. Monesti koemme uskomme pieneksi, etenkin jos rukouksiimme ei heti vastata tai monet ongelmien vuoret, eivät ota siirtyäkseen, uskon lisäys olisi tarpeen.

Voin kokemuksesta sanoa, jos rukoilee että saisi lisää uskoa, tietää se lisää ongelmia. Koska usko lisääntyy vain kärsivällisyyden koulussa, Jumala lisää uskoa siten että, koetellaan ensin entisen uskon lujuus. Mikäli usko joka jo on olemassa, on kyllin vahva ja koetuksen kestävä, sen jälkeen saamme lisää uutta uskoa. Toimiiko uskon lisääntyminen kaikkien kohdalla näin, vaikea tietää? Itse rukoiltuani tuon edellä olevan rukouksen, jouduin koetusten ahjoon, missä olen edelleenkin. Luulenpa ettemme itse tule näkemään uskon lujuutta konkreettisella tasolla, elämän arjessa ja palvelutehtävissä, se näkyy. Mikäli kokisimme itse olevamme lujia uskossa, helposti ylpistyisimme ja elämä lähtisi pyörimään omavoimaisena uskona, Jumala jäisi vähitellen taka-alalle. Käsitän, että Jumala lisää uskoamme meiltä salatulla tavalla.

Jos uskoa olisi edes sinapinsiemenen verran, se on ihmisen mittapuun mukaan vähän, Jumalan silmissä se on paljon. Sillä siirtäisi jo silkkiäispuun mereen juurineen, se olisi jo paljon se.

Kuka meistä on tuota saanut aikaan? Silti me kerskumme tekemisillämme, ei tarvitse olla suurta tehtävää, minkä teemme lähimmäisen hyväksi tai Jumalan työn eteenpäin menon hyväksi, kun rinta nousee rottingille. Kunnia pitää antaa kenelle kunnia kuuluu, eli Jumalalle, Hänen voimassaan me teemme kaiken. Meidän omalla uskollamme, ei paljoa tehdä, oikeastaan ei mitään. Usko itsessään on Jumalan aikaan saamaa meissä, uudestisyntyminen on Jumalan armon osoitus, Jumala on Pyhän hengen avulla herättänyt meissä synnintunnon ja siten Hän on vetänyt meitä Jeesukseen uskovaksi. Omia ansioita ei uudestisyntymisen kokemuksessa ole, Kristus Pyhän hengen vaikutuksesta, on armossaan saanut meidät pelastaa maailman teiltä. Kristuksen Golgatan työn ansiosta saamme syntimme anteeksi ja katumus tulee, koska omatuntomme syyttää tehdyistä synneistä ja pahoista teoista, -ajatuksista, -sanoista. Olemme saaneet Jumalan erityisen kutsun, jolloin Hän vetää puoleensa, tätä sanotaan etsikkoajaksi. Kahdesti tai kolmesti Jumala on Sanassaan erityisesti sanonut, antavansa tällaisen ajan ihmiselle. Onnellinen se ihminen joka ei hylkää etsikkoaikaansa.

Jumalan seurakuntaa voidaan myös verrata sinapinsiemeneen. Pienestä Jeesuksen opetuslasten joukosta, Jeesukseen uskovien joukko on kasvanut suureksi puuksi. Oksat ovat levinneet ympäri maapalloa ja lehdistä on tullut pienempiä kristittyjen yhteisöjä. Puu kasvaa edelleen. Kristityt maailmassa lisääntyvät, vähitellen joskus tulee kasvupyrähdyksiä, pientä kasvua on jatkuvasti. Joitakin oksia on karsittu pois, koska hedelmä on ollut huonoa tai oksa on kuivettunut, kuitenkin juuri on syvällä Kristus-kalliossa ja se kestää. Puun juurella saattaa kasvaa rikkaruohoja, ne saavat kasvaa yhdessä kunnes Jeesus seurakunnan pää saapuu, silloin kristittyjen uudestisyntyneiden joukko irrotetaan maasta ja Kristuksen morsian lähtee Karitsan häihin. Pieni sinapinsiemen kokoinen usko joka on kristityssä, riittää pääsylipuksi Karitsan häihin. Kaiken kokoinen usko muuttuu näkemiseksi ja saamme olla aina Herran luona. Siellä saamme laulaa uutta virttä, kiitos laulua Karitsalle. Ylityksemme on kuin vetten pauhua, tähän kristittyjen yhteisöön kannattaa liittyä.

Mikään toinen Jumala ei lupaa syntejämme anteeksi, ei pelastusta, ei anna Jeesuksen rakkautta sydämeen, ei iloa eikä rauhaa. Vain Jeesus yksin on Jumala, joka antaa nämä kaikki omilleen. Kukaan toinen ei anna tätä kaikkea ilmaiseksi, rahatta ja hinnatta, lunnaaksi kelpaa vain ja ainoastaan, minä ja minun syntinen sydämeni. Jeesus yksin on Jumala joka vie ihmisen loputtomaan iloon, tämän elämän jälkeen. Pelastusvarmuus saadaan sydämeen koska meihin tulee asumaan Jeesus ja Pyhän hengen kasteessa saamme, toisen puolustajan, joka lupaa auttaa meitä kaikessa ja puolustaa meitä, tämän elämän ajan täällä ajassa. Koska Jeesus Golgatalla kuoli puolestasi ja voitti kuolemallaan kuoleman vallan, uskomalla Kristukseen, sinäkin saat elää ikuisesti. Miksi sinä kristitty Jeesuksen oma saat elää ikuisesti, siksi koska Jeesus nousi kuolleista ja Hän elää, sinäkin saat silloin elää.

Kristityillä on suuri Jumala ja sinapinsiemen kokoinen usko riittää viemään sinut iankaikkiseen elämään. Saamme toki rukoilla suurta uskoa, mielellään Jeesus antaa meille lisää uskoa mutta polvitien kautta ja nöyrään koeteltuun sydämeen, Hän lisää uskoa. Saakoon Kristus kasvattaa sinua, kohti täysi-ikäisyyttä Hänen tuntemisessaan, taivas on uskomme päämäärä, emmehän tahdo jäädä matkalle. Siunattua matkaa Jeesuksen seurassa.

@LR.

This entry was posted on 26.8.2015. Bookmark the permalink.