Hoosianna, Herra auta, Herra pelasta

”Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: ”Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!” Matt. 21. 1. KR. 33/38.

Meillä Suomessa ja monissa ulkomaalaisissa kirkoissa ja kristityissä seurakunnissa lauletaan tätä hoosianna hymniä 1. Adventtisunnuntaina. Kuitenkaan Hoosianna hymni ei liity joulunviettoon eikä Jeesuksen syntymään hengellisessä kontekstissa, vaan aivan muuhun. Jeesus pyysi, opetuslapsia tuomaan aasin tamman joka oli nuori, eikä sitä ollut käytetty ratsastamiseen. Hän ratsasti tällä aasilla Jerusalemiin, kansanjoukot riemuitsivat Jeesuksen tuloa kaupunkiin, laulamalla tätä hyminä ja heittivät palmunlehviä. Jeesus oli suosiossa, Hänestä odotettiin tuona aikana maallista maailman hallitsijaa. Maallisen kunnian valtakunnan odotukseen myös opetuslapset itsepintaisesti syyllistyivät.

Jeesus saapuu Jerusalemiin juuri ennen pääsiäisjuhlaa. Jeesuksen saapumisen ajankohta oli ennalta määrätty. Kansa tunnisti heti profetaaliset merkit, Jeesuksen saapuessa, siksi kansa riemuitsi Jeesuksen tulosta. Hän muistutti juhlimaan tullutta suurta kansajoukkoa, vanhan liiton ennustuksesta. ”Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla. ”Sak. 9.9. KR. 33/38.

Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin, temppelin varakkaan uskonnollisen johdon välillä syntyy heti yhteenotto. Ylipappi Kaifas ja hänen kannattajansa olivat hyvässä yhteistyössä Rooman viranomaisten kanssa. Nämä eivät sietäneet ketään joka on erimieltä heidän kanssaan. Heti Jeesus uhmaa näitä johtajia häätämällä rahanvaihtajat pois temppelistä. Jeesus palautti temppelin rukouksen ja eheytymisen paikaksi. Matteuksen evankeliumia lukiessamme, huomaamme että Jeesus uhmaa kaikilla teoilla ja opetuksilla viranomaisia. Papit kyseenalaistavat Jeesuksen valtuudet mutta Jeesus ivaa näitä, etteivät olleet edes tunnistaneet Johannes Kastajan, edelläkävijän profeetallista työtä. Jeesus vertaa heitä poikaan, joka lupaa auttaa viinitarhassa isäänsä mutta ei täytä lupaustaan. Jeesus ei kauniisti lepsuttele ja silittele papiston päätä vaan tuomitsee heidät terävin sanoin, että ”portot” ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin papisto.( Matt. 21. 31. KR. 33/38.)

Jeesus tietää, mikä reaktio tästä syntyy, väistämätön vastaisku oli tulossa.”Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoistaan ansaan.” Matt. 22. 15. KR. 33/38. Näin Raamattu jatkaa tapahtumien kertomista siihen saakka, kunnes Jeesus vangitaan ja syyttömästi ristiinnaulitaan ja Hän täyttää sen tehtävän, jonka Jumala oli Hänelle ennalta määrännyt. Hän sovitti ihmisten ja maailman synnit. Jumalan Karitsa otti pois maailman synnit. Hän voitti kuolemalla kuoleman ja Hän nousi ylös kuolleista ja istuu nyt Isän oikealla puolella. Emme odota enää Jeesus- lasta, pientä kapalovauvaa, vaan Kaikkivaltiasta Kuningasta, Jumalan poikaa.

Jeesus lähtiessään täältä maailmasta lupaisi tulla takaisin ja Hän pitää lupauksensa. Nyt odotamme Jeesusta joka saapuu valkealla hevosella ratsastaen. Hän noutaa Hänen omansa jotka ovat pesseet vaatteensa ristiinnaulitun Karitsan verellä ja ovat tehneet elämässään moraalisen täyskäännöksen. Kaikki se mikä, on epäsiveellistä ja häpäisee ihmisarvoa, joka rikkoo maallisia lakeja vastaan, joka turmelee ihmisen elämän, tästä kaikesta Jeesus vapauttaa jokaisen, joka tulee Hänen luokseen. Syyttävä omatunto saa rauhan ja levon, ilo virtaa sisimpää. Syyllisyys on pahin sairaus ihmisellä, rauhaton olo tulee aina rikkoessamme Jumalan tahtoa vastaan.

Jumalan pelastusoperaatio

”Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut”. 1. Piet. 2. 9 -10. KR. 33/38.

Löytäessäni Jeesuksen pelastajana, minulle kirkastui alussa olevien Raamatun jakeiden kautta, että nyt olen arvokas ihminen, koska olen Jeesuksen oma. Olin päässyt armosta Jumalan valittuun sukuun ja pyhään heimoon, omaisuuskansaan. Elämääni tullut nöyryytyksen aiheuttama pimeys sekä häpeä ne poistuivat ja olin uusi luomus Kristuksessa. Koska Jumala Jeesuksessa minua suuresti rakasti, että Hän otti minut omakseen, minä sain nähdä itseni myös ihmisten silmissä arvokkaana, Jumalan luomana ihmisenä. En hävennyt enää ihmisiä. Jeesus alkoi minua eheyttää ja parantaa sisäisiä haavojani. Ilo ja valoisuus täyttivät sydämeni, elämä sai uuden mielekkyyden. Mikäli en olisi saanut kokea pelastusta, olisiko tässä kirjoittamassa tätä tekstiä. Kiitän Jeesusta, että Hän etsi minua ja löysi minut. Pyysin Jumalaa antamaan minulle tehtävän, joka olisi Hänen tahtonsa mukainen, tahdoin alusta saakka olla Jumalan työtoveri. Oli pakottava tarve kertoa pelastuksesta ihmisille, heti tämä tuntui luonnolliselta, vaikka olin vastasyntynyt Jumalan perheeseen. Pitää todeta ettei Jumala lähetä kouluttamatta ketään evankelioimaan, jotenka vaikeita opetusvaiheita on suoritettu ja suoritetaan edelleen.

Jumala toteuttaa täällä maailmassa suurta pelastusoperaatiota. Ihminen on Jumalalle arvokas aarre, emme ihmisinä osaa sitä käsittää. Syntiinlankeemuksessa Jumala kadotti kalleimman aarteensa, ihmisen. Nyt Hän kateuteen saakka halajaa ja etsii ihmisistä. Hän on suunnittelut toiminta tragedian, miten Hän löytää kadotetun aarteensa. Hän etsii aarrettaan ja tahtoo että se palautetaan oikealle omistajalle.

Jumalan rakkaus on niin suuri ihmisistä kohtaan, että ilman vastaiskua, Hän ei voi luopua sinusta ja minusta. Tässä oli ainoa syy, miksi Jeesus tuli ihmisen osaan tänne maanpäälle. Meissä jokaisessa, sinussa ja minussa, meillä on kannettavana Jumalan henkäys, henkeä minkä Jumala ei sallisi hukkua. Jokaisesta meistä Jumala taistelee ja on taistellut. Yhtäkään ihmisistä Jumala ei tahtoisi menettää.

Jumala suunnitteli pelastussuunnitelmansa niin, että se toteutuu niiden kautta jotka Hän on jo saanut pelastaa. Jumala kutsuu sinua seuraansa ja kysyy: ”Tahdotko”?

Pese minun jalkani

”Simon Pietari sanoi hänelle: ”Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää”. Jeesus sanoi hänelle: ”Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki”. Joh. 13. 10. KR. 33/38.

Alussa olevassa Raamatun jakeessa kerrotaan Jeesuksesta, miten Hän ennen viimeisestä ehtoollista, käyttäytyi tavallisuudesta poikkeavammin. Hän riisui itseltään liinavaatteen, otti vettä astiaan ja ryhtyi pesemään opetuslasten jalkoja.

Pietari joka oli hyvin nopea reagoimaan kaikkeen, sanoi hänelle: ”Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää”. Nykyaikaan sovellettuna, olisi Pietari pitänyt käyttää suihkussa, näin pää ja kädet olisi tullut pestyksi. Jeesus totesi, ” joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään ja niin hän on kokonaan puhdas.”

Kylpeminen tekee ihmisen kokonaan puhtaaksi. Mitähän Jeesus tällä tarkoitti? Jalkojen pesu oli vain tässä tilanteessa tärkein asia ja näin ihminen on kokonaan puhdas. Tilanne oli muutenkin hämmentävä, Jeesus Mestari on asettumassa viimeiselle ehtoolliselle, ennen kuin Hänen viimeinen koetus ihmisenä oli alkamassa ja Jumalan asettama tehtävä alkoi olla loppusuoralla. Opetuslapset eivät tätä tiedostaneet, mitä on pian tapahtuva. Jeesus tahtoi palvella loppuun saakka, siksi Hän alkoi suorittaa jalkojen pesua. Miksi juuri jalat tuli pestä?

Jalat kuvaavat kristityn vaellusta Jeesuksen askelissa, miten me noudatamme Kristuksen opetusta uskonelämän eri vaiheissa. Miten vaellamme uskovina, kertoo paljon meidän uskomme kasvusta ja siitä, miten paljon luemme Raamatun sanaa ja rukoilemme. Miten tottelemme Jeesuksen opetuksia arkielämässä. Noudatammeko Hänen käskyjään ja puhettaan, silloin kun Mestarimme kehottaa meitä tekemään palveluksia Hänelle.

Kahden maan kansalainen

”Ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” Fil. 4. 7. KR. 33/38.

Kerran eräs henkilö sanoi minulle evankelioidessani häntä, ” ettei hän voi lukea eikä uskoa Raamatun sanaan, koska Raamattu on niin sotainen kirja.” Pitkään ovat uutiset sisältäneet yhä kasvavaa levottomuutta ja väkivaltaa. Taistelut ja sodat, kaikki levottomuus ovat ihmisten välisten konfliktien tuotosta. Ihminen itsessään on levoton, täynnä pahuutta kostonhalua. Perkele tämän maailman jumala, saa levottomuuden ja rauhattomuuden aikaan.

Raamattu on kirjana hyvin realistinen ja elämän läheinen kirja. Raamattu kertoo realistisesti ja kaunistelematta ihmisen elämästä ja kansojen historiasta, sen mitä se on ja mitä se voisi olla. Onneksi ihmisille on annettu Jumalan sana, Raamattu mistä löydämme, kaikki vastaukset kaikkiin ongelmiin.

Psykologia, filosofia, eikä tiede voi kattavasti kertoa sitä, mitä Raamattu pitää itsestään selvyytenä. Psykologia voi antaa viitteitä, miten ihminen saa rauhan mutta ei voi kuitenkaan antaa sitä, koska suurin syy ihmisen rauhattomuuteen on syyllisyydessä, psykologian idea on, kieltää ihmisen syyllisyys. Raamattu taas kertoo suoraan että ihminen on syntinen ja syyllinen.

Raamattu antaa myös selvät ohjeet, miten syyllisyys poistuu ja sisäinen rauha saavutetaan. Ihmisten välien selvittelyt, eivät poistu asein ei miekoin, eikä sotimalla. Raamattu kertoo ilosanoman, Jeesus Kristus antaa rauhan ja levon.

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille.” Joh. 14. 27. KR. 33/38.

Rauhan saa sydämeen vain ja ainoastaan Kristuksessa Jeesuksessa, rauhan joka kestää levottomassa maailmassa. Jumalan antama rauha käy yli ymmärryksen. Ihminen itsessään ei voi sitä käsittää, se pitää kokea ja se on totta. Mikäli sinä joka luet tätä, olet rauhaton ja pelkäät, tunnet syyllisyyden painon omallatunnollasi, sinulle on tarjolla rauha ja lepo, ota Jeesus vastaan ja tunnusta syntisi. Jeesus antaa levon, Hän lupaa leponsa näin ihanin sanoin.

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” Matt. 11. 28 – 29. KR. 33/38.

Jeesus tie taivaaseen vie

”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, Room. ” 3. 23 – 24. KR. 33/38.

Ollaksemme rehellisiä, on tunnustettava että olemme syntisiä. Meissä ei ole enää kirkkaana Jumalan kuvaa, joka oli alkuun Eedenin paratiisissa. Mutta meissä jokaisessa on Jumalan käden jälki, Hän on omin käsin meidät jokaisen muovannut. Meidän kuvamme on Jumalan käden hipiässä, näin Raamattu meille vakuuttaa, vaikka olemme syntisiä.

On lohduttavaa tietää että Jumala rakastaa syntistä ihmisistä ja Hän tahtoo lahjoittaa meille lahjana puhtauden ja lunastaa meidän sielumme, synnin kahleista, Jumalan lasten vapauteen. Jeesus Kristus tuli ihmiseksi ja sovitti meidät jokaisen Jumalan edessä, ristin kuolemalla. Näin me saamme rohkeasti astua armollisen Jumalan eteen, niin syntisenä kuin olemmekin. Me saamme uskossa luovuttaa syntinen likainen sielumme ja sydämemme Jeesuksen puhdistettavaksi. Veri virtasi Golgatalla, se oli armon veri. Jeesuksen veri-uhri oli parempi kuin mikään muu sovitusuhri, joka ennen Jeesuksen ristin työtä uhrattiin. Jeesuksen ristin juurella vuotaa rauha, levottomaan ja synti-sairaaseen sydämeen. Jeesus puhdistaa ja parantaa kaikki sydämen haavat, jotka vihollinen on meihin lyönyt, silloin kun emme vielä tunteneet Herraa Jeesusta Kristusta. Jos olet synnin sitoma, tule rohkeasti ristin juurelle, sinne on Jeesus tie avoinna. Muuta tietä ei ole taivaaseen kuin Jeesus Kristus ja Hänen sovitustyönsä.

”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” Room. 5. 1. KR. 33/ 38.

Mikäli et ole vielä Jeesuksen oma, tule Jeesuksen luokse, sellaisena kuin olet ja tunnusta syntisi, omista uskossa veren puhdistus. Saat kaikki syntisi ja pahat tekosi anteeksi, Golgatan täytetyn työn ansiosta. Sinusta tulee Jumalan lapsi ja taivaan perillinen. Jumalan rauha joka käy yli ymmärryksen virtaa sinun sydämeesi ja saat pelastusvarmuuden, olet Jeesuksen oma. Olet pelastettu kadotustuomiolta ja matkalla Jeesuksen seurassa taivaan kotiin.

Sillä ”Jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu.” Room. 10.13. KR. 33/38.

Golgatalla käytiin ihmiskunnan suurin taistelu hyvän ja pahan välillä. Jeesus Jumalan poika, oli kahden ryövärin välissä ristiinnaulittuna, ryövärit olivat syystä ristillä, he olivat tehneet rikoksia, mistä heitä rangaistiin. Jeesus oli täysin viaton, Hän ei ollut tehnyt mitään rikosta, Hän oli syytön. Kuitenkin Hän kävi loppuun sen tien, mitä varten Hän oli maailmaan tullut, Hän kärsi ristillä sinun ja minun syntien ja pahain tekojen vuoksi. Hän uhrasi itsensä ja toteutti Jumalan tahdon, Jumala tahtoi näin sovittaa maailman synnit, jotka olivat alkuun lähteneet ensimmäisestä ihmisparista. Jumala kaikesta huolimatta rakasti syntiin langennutta ihmiskuntaa, Hän ei halunnut pitää vihaa loputtomiin. Jumala antoi ainokaisen poikansa Jeesuksen uhriksi, ettei meidän ihmisten tarvitse enää kantaa synnin taakkaa, Jeesus teki sen puolestamme. Sinun ja minun puolesta, pyhä veri vuodatettiin, rakas Jeesus uhrattiin, Karitsa viaton.