Jumalan pelastusoperaatio

kadonneet minä tahdon etsiä

Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut
”. 1. Piet. 2. 9 -10. KR. 33/38.

Löytäessäni Jeesuksen pelastajana, minulle kirkastui alussa olevien Raamatun jakeiden kautta, että nyt olen arvokas ihminen, koska olen Jeesuksen oma. Olin päässyt armosta Jumalan valittuun sukuun ja pyhään heimoon, omaisuuskansaan. Elämääni tullut nöyryytyksen aiheuttama pimeys sekä häpeä ne poistuivat ja olin uusi luomus Kristuksessa. Koska Jumala Jeesuksessa minua suuresti rakasti, että Hän otti minut omakseen, minä sain nähdä itseni myös ihmisten silmissä arvokkaana, Jumalan luomana ihmisenä. En hävennyt enää ihmisiä. Jeesus alkoi minua eheyttää ja parantaa sisäisiä haavojani. Ilo ja valoisuus täyttivät sydämeni, elämä sai uuden mielekkyyden. Mikäli en olisi saanut kokea pelastusta, olisiko tässä kirjoittamassa tätä tekstiä. Kiitän Jeesusta, että Hän etsi minua ja löysi minut. Pyysin Jumalaa antamaan minulle tehtävän, joka olisi Hänen tahtonsa mukainen, tahdoin alusta saakka olla Jumalan työtoveri. Oli pakottava tarve kertoa pelastuksesta ihmisille, heti tämä tuntui luonnolliselta, vaikka olin vastasyntynyt Jumalan perheeseen. Pitää todeta ettei Jumala lähetä kouluttamatta ketään evankelioimaan, jotenka vaikeita opetusvaiheita on suoritettu ja suoritetaan edelleen.

Jumala toteuttaa täällä maailmassa suurta pelastusoperaatiota. Ihminen on Jumalalle arvokas aarre, emme ihmisinä osaa sitä käsittää. Syntiinlankeemuksessa Jumala kadotti kalleimman aarteensa, ihmisen. Nyt Hän kateuteen saakka halajaa ja etsii ihmisistä. Hän on suunnittelut toiminta tragedian, miten Hän löytää kadotetun aarteensa. Hän etsii aarrettaan ja tahtoo että se palautetaan oikealle omistajalle.

Jumalan rakkaus on niin suuri ihmisistä kohtaan, että ilman vastaiskua, Hän ei voi luopua sinusta ja minusta. Tässä oli ainoa syy, miksi Jeesus tuli ihmisen osaan tänne maanpäälle. Meissä jokaisessa, sinussa ja minussa, meillä on kannettavana Jumalan henkäys, henkeä minkä Jumala ei sallisi hukkua. Jokaisesta meistä Jumala taistelee ja on taistellut. Yhtäkään ihmisistä Jumala ei tahtoisi menettää.

Jumala suunnitteli pelastussuunnitelmansa niin, että se toteutuu niiden kautta jotka Hän on jo saanut pelastaa. Jumala kutsuu sinua seuraansa ja kysyy: ”Tahdotko”? Jos annat Hänelle myöntävän vastauksen ja teet sen mukaiset ratkaisut elämässäsi, Hänellä on jokin tehtävä suuressa pelastusoperaatiossa varattuna sinulle. Saat olla tavalla tai toisella välittämässä pelastussanomaa ihmisille. Hän saa jälleen kysyä, ” tahdotko?” Mikään toinen tehtävä maailmassa ei ole niin arvokas kuin se, että saat olla viemässä pelastussanomaa ja olla Jumalan työtoveri. Kadotukseen menevät synnissä elävät ihmiset pitää pelastaa Taivasten valtakuntaan.

Kuin suuri laiva olisi haaksirikkoutunut valtamerellä, Jumalan näkökulmasta katsottuna, ihmisen langetessa syntiin ja koko ihmiskunta joutui täydelliseen avuttomuuden tilaan, heille jäi vain avoin kadotuksen tie avoimeksi. Jumalan rakkaus oli valtava ja Hän valmisti Jeesuksen uhrikuoleman kautta ihmiskunnalle pelastusrenkaan, mihin synteihin hukkuva sai aavalla ulapalla takertua kiinni. Hän valmisti pelastetuille arkin ja jokaiselle arkkiin tulleelle Jumalan kutsun vastaan ottanut, sai tehtäväksi, pelastaa uusia hukkuvia. ”Operaatio Jumalan pelastuspalvelu” toimii, ettei yksikään ihminen joutuisi kadotukseen ja hukkuisi synteihinsä.

Edelleen minä tarvitsen pelastuksen armoa, koska ei vastustaja jätä ketään rauhaan, vihollinen tahtoisi saada takaisin saaliinsa. Siksi Jeesus pitää olla aina näkökentässä, Hänestä virtaa voima Pyhän hengen kautta. Vain Pyhän hengen voimassa jaksamme taistella Jumalan sota-tantereella ja voittaa sieluja. Jumala tekee alati työtään meissä jo pelastuksen kokeneissa ja opettaa ja kasvattaa meitä koulussaan.

Jeesus koki suunnatonta tuskaa kun yksi ihminen suistui kadotukseen, kuinka suuren tuskan Hän koki nähdessään suurten ihmisjoukkojen menevän tuhoa kohti. Jeesus itki Jerusalemin kaupunkia katsellessaan, kuinka he eivät tunteneet etsikkoaikaansa, eivätkä ottaneet Jeesuksen opetuksista opikseen. Kuin kanaemo, Hän olisi tahtonut kaikki kietoa siipiensä suojaan.

Jos uimataidoton lapsi on veteen hukkumaisillaan, äidin nähdessään tämän, äidin hätä on sanoin kuvaamaton. Jumalan tuska on vielä suurempi, koska kyse on paljon suuremmasta asiasta. On kyse ihmisen iankaikkisuus kohtalosta. Jospa me jokainen uudestisyntynyt, saisimme olemuksemme hitusenkin tästä Jumalan tuskasta!

Sato korjataan syksyllä ennen pakkasten tuloa. Nyt on sadonkorjuun aika. Pakkaset ovat tulossa, tulee hengellinen talvi, silloin sato tulee olla korjattuna. Antakoon Jumala runsaasti työmiehiä sadonkorjuuseen. Olet Jumalalle aarre, olet kallisarvoinen helmi, jonka Jumala on saanut löytää. Olet kuninkaallisen papiston jäsen, sinulla on tehtävä varattuna, pyydä rukouksessa, mikä on sinun sarkasi, mille peltolohkolle Jumala tahtoo sinut asettaa työmieheksi? Nyt emme saa kristityt hävetä ristin sanomaa, vaan levittää sanaa rististä ja pelastuksesta. Jumalan pelastavasta voimasta, Pyhän hengen kasteesta ja – voitelusta. Älä häpeä evankeliumin sanomaa, älä häpeä Jeesus nimeä. Älä häpeä tunnustautua kristityksi, joka vie pelastussanomaa ristiinnaulitusta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, joka pelasti ja pelastaa maailman synnit.

Kaikukoon veren evankeliumi, papit kirkoissa ja eri seurakunnissa kääntäkää kurssi. Ottakaa Raamattu ohjekirjaksi, tehkää parannus maailman viettelyksistä, eksyttävästä kevennetystä evankeliumista. Saarnatkaa pelastussanomaa ja sanokaa ihmisille synti sen oikealla nimellä. Väärä rauha ei johda Jeesuksen yhteyteen. Älkää eksyttäkö niitä, jotka jo ovat muutenkin eksyneet vihollisen verkkoihin. Vieraat opit ja uskonnot valtaavat kristikuntaa, nyt jos koskaan on mentävä parannuksen paikalle, tehtävä omista synneistä parannus, omista johtopäätöksistä, miten aikojen alussa olisi syntielämä käsitetty väärin ja käännetty väärin Raamattuihin.

Sen minkä Jumalan on aikojen alusta sanonut synniksi, ei ole muuksi muuttunut. Edelleen samat synnit ovat syntiä vaikka ihminen eläisi nykyaikaisessa modernissa yhteiskunnassa.

Synti ilman parannusta johtaa aina kadotukseen, tätä en sano minä, vaan Raamatun iäti kestävä sana. Vai, ettekö tahdo olla armahdettuja, koska suositte syntiä? Jumala armahtaa vain parannuksen tehneen syntisen, joka myös hylkää syntielämän ja alkaa kirkastaa Kristusta ja Hänen pelastavaa evankeliumia. Synnin saastuttama helmi ei loista Kristus valoa tälle maailmalle, puheiden ja tekojen on oltava sopusoinnussa keskenään. Elämämme on kuljettava Kristuksen askeleissa. Hän oli synnitön ja voi syntisiä puhdistaa ja uudistaa, tahdommeko kokea parannuksen armon? Jeesus kysyy. ”Tahdotko? Ristin hullutuksesta on saarnattava siltikin, vaikka se useita jo närästää ja risti pitäisi poistaa kaikkialta.

Vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.” 1. Kor. 1. 27 -29. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 26.11.2015. Bookmark the permalink.