Kuka on lähimmäiseni?

Rkakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa

”Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: ”Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?”
Niin hän sanoi hänelle: ”Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?”
Hän vastasi ja sanoi: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.
Hän sanoi hänelle: ”Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää”.
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?
” Luuk. 10. 25 – 29. KR. 33/38.

Evankelista Luukkaan muistiin merkitsemä teksti, Jeesuksen maanpäällisen vaelluksen tapahtumista, edellä olevat jakeet kertovat, eräästä tavasta lähetyä Jeesusta. Jeesuksen päiviin taisi sopia monenlaista tapahtumaa ja monenlaisten ihmisten kohtaamisia, sellaisia joita ei Raamatussa kerrota. Jotakin erikoista oli tässä kohtaamisessa, koska tämä on kirjoitettu Raamattuun. Lainoppinut sivistystä saanut mies, nousi ja kysyi kiusaten Häntä. Lainoppinut sivistynyt mies, kiusaaminen mielessä lähestyy Jeesusta, tämä osoittaa kaikkea muuta kuin sivistyneisyyttä.

Kiusaaminen on hyvin yleinen ihmisten tapa kohdata lähimmäisiä, joista ei pidetä. Uskovalta kiusaaminen on aina lihallista toimintaa. Ilmeisesti lainoppinut, piti itseään niin sivistyneenä ja kaikki tietävänä, että uskalsi kiusata Jeesustakin. Jeesus ei ollut aikanaan ihmisten suosiossa, eikä ole vielä tänäänkään. Mitä ilmeisemmin lainoppinut kuvitteli, ettei Jeesus tietäisi lainoppineen motiiveja, siksi hän esittää tuon hyvin vetoavan kysymyksen Jeesukselle. ”Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Nyt lainoppinut mielessään hykertelee, ” saan varmasti kiitosta Jeesukselta ja suosion osoituksia, koska kysyn näin tunteisiin vetoavan kysymyksen, ”kuinka perin iankaikkisen elämän?” Olihan Jeesus ” alansa asiantuntija.”

Jeesus osasi kohdata ihmisiä oikealla tavalla, jotenka Hän esitti heti lainoppineelle vastakysymyksen. Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?” Lainoppineen piti tähän kysymykseen tietää vastaus, koska nyt lainoppinut oli ” alansa asiantuntija.” Lainoppinut oli lukenut läksynsä ja tiesi oikean vastauksen: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”. Vuoropuhelu jatkuu nyt Jeesus vastaa, Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää.”

Jeesus ei opeta, miten pelastutaan, ei vaadi parannuksen tekoa, ei mitään sellaista, jota me uudestisyntyneet uskovat, evankelistat tekisimme, vastaavassa tilanteessa. Jeesus vain kysyy, ” mitä laissa on kirjoitettu? Tuo vastaus jonka lainoppinut tiesi ja jonka Jeesus sanoi olevan oikean vastauksen sisältää kaiken, mitä pelastumiseen tarvitaan. Pyhä henki antaa halun rakastaa Jeesusta. Tämän jälkeen tulee Jeesuksen pelastava rakkaus ihmisen sydämeen, joka saa aikaan tarpeen tehdä parannus synneistä ja armon pyytäminen Jeesukselta. Omassa tunnossa herää synnintunto, silloin kun Jeesuksen rakkaus koskettaa ihmistä. Ihminen herää näkemään, ettei iankaikkiseen elämään mennä  synnit tunnolla, ei kova sydämisenä, rakkaudettomana, lähimmäiselle kylmäsydämisenä. Silloin kun terve synnintunto ihmiselle tulee, oma ylpeys murenee, oma kaikki tietäminen loppuu, vaikka osasi lainkirjaimet ulkoa. Mutta  mikäli puuttuu Jeesuksen rakkaus ja Pyhän hengen osallisuus ihmisen sydämestä, silloin puuttuu inhimillisyys, se minkä syntiinlankeemuksessa menetimme. Tällainen ihminen on köyhääkin köyhempi, vaikka olisi maallista omaisuutta kuinka runsaasti tahansa. Tullessaan Pyhän hengen koskettamaksi, ihminen kokee, minä en ole mitään, minun oma vanhurskauteni on kuin saastainen vaate Jumalan silmissä. Minä tarvitsen Jeesuksen armoa, anteeksiannon, veren puhdistuksen.

Minä en omassa voimassani ja viisaudessani voi pelastua. Kovakin ihminen murtuu, ylpein kaikki tietävä ihminen murtuu, Pyhän hengen moukaroidessa ihmisen sydäntä. Kovinkin kallio halkeaa. Yksin Jumalan armo pelastaa, ei parhaatkaan omat tekomme vie meitä iankaikkisuuteen. Ihmisellä on luontaisesti hitusen rakkautta jäljellä, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Siksi uskosta osatonkin voi tehdä hyviä tekoja jos tahtoo. Ne parhaimmatkaan teot, eivät ole pelastavia tekoja. Vain Jeesus pelastaa syntisen ihmisen, Golgatan täytetyn työn vastaanottaminen ja Jeesuksen tunnustaminen Herrakseni ja Vapahtajakseni ja armon pyytäminen, siinä on avoin tie iankaikkiseen elämään. Dialogia lainoppineen kanssa jatkuu, eikä minkäälaista murtumisen merkkiä hänessä havaitse.

Hän oli edelleen yhtä kova kuin alussakin ja jatkaa omasta mielestään vanhurskaana, heittääntymällä tietämättömäksi. Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Niin, näitä lainoppineita, kirjaviisaita, omavanhurskaita, heitä riittää vielä tänäänkin. Ei vieläkään tiedetä ” kuka on lähimmäiseni?” Lähimmäisen rakkaudesta puhutaan kaunein sanakääntein. Yleensäkin rakkaudesta puhutaan ja paljon. Raamatunlause koteloita kannetaan kuin fariseutkin Jeesuksen aikana kantoivat. Mutta eivät Raamatunlauseet ihmistä auta, ellei Sana elä ja ole muuttunut meissä lihaksi. Jeesuksen on meissä uskovissa tultava eläväksi todellisuudeksi. Kristuksen on tultava sydämen kokonaisvaltaiseksi Herraksi ja Kuninkaaksi. Tämä on ihmiselle vaikeaa, ellei muutosvaltaa anneta Jumalalle. Kukaan ei omassa voimassa voi tulla Jumalan lapseksi ja Häntä seurata. Evankelista Luukas ei kerro, miten lainoppineelle lopulta kävi, muuttuiko hän vai suuttuiko hän Jeesukselle?

Mielikuvamme rakkaudesta on , päänsilitystä, lempeitä siirappisia sanoja, halausta. Kaikki nämä ovat osoitusta empatiasta, myötäelämisestä, joka on hyve sisänsä ja toivottavaakin, kohdatessamme lähimmäisiämme. Jeesus oli tätä kaikkea, Hän on sitä edelleenkin, Hän rakastaa meitä. Rakkautta on kuitenkin sanoa synti synniksi, sanoa totuus ihmisen sydämen tilasta. Koska rakkaus ei tahdo tehdä lähimmäiselle mitään pahaa. Pahinta mitä voisi ihminen lähimmäiselle tehdä, olisi antaa hänen mennä kadotukseen, koska hän ei näe totuutta oman sydämensä tilasta. Siksi synnistä on uskalletava puhua ja johdatettava syntiset Jeesus tielle, tämä on kristittyjen velvollisuus.

Tietoinen synnin tekekeminen, oli se minkälaista tahansa, vie aina kadotukseen ellei siitä luovuta ja tehdä parannusta. Myös kovasydämisyys on syntiä joka erottaa meidät Jeesuksesta ja lähimmäisistä. Monet epäjumalan palvelukset ovat myös syntiä.

Nykyisin on epäjumalia kristityilläkin. Kultaisia vasioita joita palvotaan, joidenka ympärillä tanssitaan ja hypitään, annetaan vaikka viimeinenkin raha, epäjumalan alttarille. Epäsiveellinen viide ja epänormaalit avioliitot ja parisuhteet, näistä kaikista on tehtävä parannus, ne ovat syntiä ja kauhistus Jumalan silmissä. Jumala on kiivas Jumala, joka rakastaa mutta Hänenkin rakkauden mittansa tulee täyteen. Silloin alkavat tuomiot kaikille, syntiä tietoisesti suosiville jotka eivät tahdo parannusta tehdä, vaikka synnistä on rakkauden hengessä sanottu. Jeesus sanoo, ennen Hänen toista tuloaan, eksytään toisarvoisten asioiden äärelle.

On myös opetusta, kerran pelastunut, on aina pelastunut. Tämä opetus ei ole Raamatun mukaista. Usko Jeesukseen voi kadota, eksytään Jeesus tieltä. Erään mummon uskon söivät hiiret. Mummo oli merkannut muistiin uudestisytymisen päivän, pastori oli tullut mummoa tapamaan ja kysynyt, ” vieläkö mummo on uskossa?” Mummo oli lähtenyt ullakolle ja tulee jonkin ajan kuluttua takaisin ja vastaa pastorille. ” Laitoin vihon sivulle muistiin, koska tulin uskoon, mutta nyt hiiret ovat syöneet juuri tuon kohdan sivusta, en voi sanoa, olenko uskossa.”

Yhdenkään meistä ei tarvitse jäädä syntielämään. Aina on mahdollisuus palata uudelleen Jeesuksen yhteyteen, jos usko Jeesukseen on viilentynyt tai menetetty kokonaan. Jeesukselta ei lopu rakkaus jos se meiltä ihmisiltä pääsee loppumaan. Jeesus ei vihaa kuin syntiä, ei syntistä ihmistä. Hän on täynnä armoa ja laupeutta. Vieläkö sinulla uskon lamppusi palaa? Tiedätkö kuka on lähimmäisesi, rakastatko häntä Jeesuksen rakkaudella? Tahdotko tehdä niitä tekoja joita Jeesuksen rakkauden täyttämä ihminen tekee? Tätä samaa kysyn myös itseltäni, en ole toisia parempi, tarvitsen Jeesuksen armoa, kaipaan Pyhän hengen kosketusta ja voimaa. Kaipaatko sinä rakas lukijani?

LR.

This entry was posted on 9.2.2016. Bookmark the permalink.