” … ja hänen äitinsä oli antanut hänelle nimen Jabes sanoen: ”Olen synnyttänyt hänet kipuja kärsien”.
Ja Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: ”Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni; jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta, niin että minä pääsisin kipuja kärsimästä!” Ja Jumala antoi hänen pyyntönsä toteutua. ” 1. Aikak. 9 – 10. KR. 33/38.
Jabes. Harvoin hänestä kirjoitetaan ja saarnataan. Eikä hänen elämästään Raamatussa ole tuon enempää kerrottu. Jabesista tiedetään hänen olevan Simeonin jälkeläisiä. Lyhyt elämäntarina kiteytettynä muutamaan lauseeseen. Syntiinlankeemuksen tähden on naisen synnytettävä kivulla, siksi myös Jabesin äiti oli synnyttänyt kipuja kärsien. Hän oli kivulla saattanut Jabesin maailmaan. Ilmeisesti Jabesin synnyttäminen oli vaikea, synnyksen kulkuun oli tullut ongelmia. Vanhan testamentin aikaan nimi annettiin määrätyn ominaisuuden tai tapahtuman mukaan, nimi oli profetia tai tulevaisuuteen viittaava. Jabes, nimi tarkoittaa kipua. Tästä voidaan päätellä, Jabes ymmärsi ettei hänen tulevaisuutensa tulisi olemaan hyvä. Jotenka hän rohkeni pyytää Jumalalta uutta alkua elämälleen. Hän tiesi että vain Jumala voi hänen elämänsä suuntaan vaikuttaa ja kääntää hänen tulevaisuuden suunnan. Meillä Uuden testametin ajan ihmisillä on Kristus Jumalan poika, joka voi muuttaa ihmisen elämän parempaan suuntaan. Mikäli tahdotaan Häntä huutaa avuksi.
Itsekkäästi Jabes huutaa, ”Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni; jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta, niin että minä pääsisin kipuja kärsimästä!”
Hebrean kielessä sana siunata merkitsee, erikoisen voimakasta pyyntöä. Jabes nyt voimakkaasti pyytää apua Jumalalta. Pyytää siunausta, yliluonnollista siunausta. Jabesin rukous kuultiin. Ihmistä, jota Jumala yliluonnollisella tavalla siunaa. Tällaisesta ihmisestä tulee siunausten välikappale myös toisille ihmisille.
Jabes pyysi, että Jumala laajentaisi aluetta, missä hän voisi olla siunausten välikappaleena. Näin käy tänäkin aikana. Jumala laajentaa alueita, missä Hän saa käyttää ihmisistä, joka on saanut kokea väkevää Jumalan siunausta elämässään. Jabes tiesi, ettei ilman Jumalan kanssa tehtyä yhteistyötä, ei tulevaisuudesta tule parempaa. Siksi Jabes pyytää Jumalan apua, että Hän saisi olla kaikessa Jumalan käytössä. Kipu väistyisi jota hän kantoi nimensä tähden. Jumala kuuli Jabesin rukouksen. Jabes, tavallinen mies sai kokea Jumalan armon ja rakkauden.
Jabes kärsi ensimmäisen ihmisparin synnin seurauksista. Mistä kaikki alkoi, että ihmiskunta saa kärsiä synnin seurauksista?
Ensimmäinen ihmispari, eli onnellista ja harmonista elämää Eedenin paratiisissa. On vaikeaa kuvitella, miten hyvät olosuhteet Jumala oli heille luonut. Jumala antoi kasvaa ihania puita ja kasveja, ihmiselle, iloksi ja nautinnoksi. Elämän puu kasvoi paratiisin keskellä. Myös hyvän- ja pahantiedon puu asetettiin paratiisiin kasvamaan. (1. Moos. 2. 9. KR. 33/38. ) Jumala on kieltänyt ensimmäisiä ihmisiä, Aadamia ja Eevaa, syömästä hyvän- ja pahatiedon puun hedelmää. Puun nimi on, merinismi eli synekdokee, jossa kaikkiin viitataan vastakohtien avulla. Tässä tapauksessa, hyvä ja pahan tiedon puu, tarkoittaisi. Kaiken tiedon puuta. ( Cyrys H Godonin, Gay A. Rendsburg.) Ihmiseen on asetettu luontainen taipumus uteliaisuuteen. Mitä kielletympi jokin asia on,, sitä suurempi uteliaisuus ihmisellä on, päästä kokeilemaan ja tutkimaan kiellettyä asiaa. Pienestä lapsesta jo näkee, miten jokin kielletty asia kiehtoo eniten. Sama uteliaisuus jatkuu ihmisen elämänkaaren loppuun saakka. Uteliaisuus on meille hyväksi, muuten meitä ei kiinnostaisi mikään uusi. Eläisimme tuttujen ja turvalliseksi koettujen asioiden ympäröimänä. Ellei utelisuuden halua olisi, olisiko maailma näin kehittynyttä kuin se nyt on? Onko ihminen tullut aikojen kuluessa viisaaksi, tietäväksi, osaavaksi, kehittynyt paremmaksi kuin ennen oli?
Yksi asia ylitse muiden, jäi askarruttamaa ensimmäisiä ihmisiä, Aadamia ja Eevaa. Minkä vuoksi Jumala kielsi ettei saa syödä hyvän- ja pahantiedon puun hedelmää? Saatana, Jumalan vastustaja tiesi tilaisuutensa tulleen. Hiljaa saatana käärmeen muodossa hiipi paratiisiin. Näkee Eevan käyskentelevän paratiisin ihanassa ympäristössä. Käärme seuraa ettei hänen Adam- puoliso ole lähettyvillä. Nyt saatana menee Eevan luokse ja kysyy Eevalta. ” Onko Jumala todellakin sanonut; ” Älkää syökö kaikista paratiisin puista?” Eeva vastaa käärmeen hahmossa olevalle saatanalle. ” Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ” Älkää syökö siitä, älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.” Käärme vastasi Eevalle. ” Ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne ja te tulette niin kuin Jumala tietämään, hyvän ja pahan.” ( 1. Moos. 3. 1- 5. KR. 33/38. ) Raamatussa ei kerrota, kuuliko Aadam tämän Eevan ja Saatanan vuoropuhelun?
Kuitenkin kerrotaan Aadamin olleen Eevan lähellä sillä hetkellä, jolloin Eeva ottaa kielletyn puun hedelmän, koska Eeva antaa myös Aadamin haukata hedelmästä. Kumpikaan ei kyseenalaistanut saatanan syötin aitoutta. Muitta mutkitta haukkasivat hedelmästä. Silmät aukeavat, kuten saatana oli sanonut ja havaitsevat olevansa alasti. Jumalalle ominaista tietoa heihin kumpaakaan ei tullut. He tiesivät nyt tulleensa petetyksi. Häpeä, pelko sekä Jumalan kirous tuli ihmisparin elämään. Jumala vihaa syntiä ja näin Eeva sain rangaistukseksi, suuret raskauden ajan vaivat. Kipu on synnyttävän naisen osana, mutta halu mieheen tästä huolimatta säilyy. Mies saa otsa hiessä, vaivalla hankkia elantonsa, itselleen ja vaimolleen, sekä jälkeläisilleen. Sama jatkuu edelleen. Syystä, että ensimmäinen ihmispari meni saatanan ansaan. Utelisuus kaikkeen kiellettyyn, vaikuttaa edelleen ihmisissä. Olisiko syntiongelma ratkennut päiväjärjestyksestä, jos olisi luvallista, elää siten kuin tahtoo? Välittämättä, mitä Jumala sanassaan kieltää tekemästä, poistuisiko uteliaisuuden halu tehdä kiellettyjä asioita?
Uusi testamentti astui voimaan Golgatan kummulla. Jeesuksen sovittaessa koko maailman, Eevan ja Adamin synnit ristillä. Kaikkien ihmisten synnit sovitettiin mutta synnistä aiheutunutta kirousta ei Jumala poistanut. Ihminen on maan tomua ja tämä keho saa kokea, synnin seuraukset loppuun saakka. Uudestisyntymässä ihminen antaa hallintavallan Kristukselle. Jeesus Jumalan poika, antaa katuvalle synnit anteeksi ja veri puhdistaa sielun kaikesta menneestä. Irrottaudutaan syntielämästä ja jätetään kaikki, maailmassa oleva Jumalan vastainen elämäntyyli. Kristuksen oma ei täällä ajassa tule vielä täydelliseksi, vaan vajavaisuus jatkuu. Saamme kuitenkin voimaa joka päivä Pyhältä hengeltä, ettemme lankeaisi liian helposti saatanan ansoihin. Tästä syystä Jumala-suhteen hoitamiseen on oltava aikaa, rukoukseen ja Raamatun lukuun. Uskovalle rukous on yhtä luonnollista kuin hengittäminen.
Oikaisen väärinkäsityksiä. Olen joidenkin kuullut sanovan, tällaisen uskon olevan suorituskeskeistä ja ilotonta, askeettista puurtamista. Terveellä tavalla Jeesukseen uskovan ei tarvitse suorittaa minkäälaisia rituaaleja. Pyhä henki uskovassa saa halun, rukoilla ja lukea Sanaa. Kristus on sisäisesti jokaisessa omassaan ja silloin ei tarvita suorittamisia. Saamme ilolla palvella Herraamme. Jonka Kristus vapauttaa Hän on todella vapaa. Pinnistelyt omassa voimassa jäävät pois, koska uskosta Jeesukseen tulee luonnollisesti osa elämää. Jatkuva itsetarkkailu jää pois. Pyhä henki näpäyttää heti valvovaa omaatuntoa, jos lähdemme väärään suuntaan, Jeesuksesta poispäin. Mikäli teemme jotakin sellaista, mikä saa Pyhän hengen murheelliseksi. Sisäinen rauha katoaa meistä. Uudelleen rauha laskeutuu omaantuntoon, silloin kuin pyydämme tekojamme anteeksi Jumalalta ja lähimmäisiltä, mikäli olemme heille anteeksipyynnön velkaa.
Jabesin elämän Jumala käänsi. Minun elämäni kohtalon Jumala sai kääntää. Vajaat kaksi tuntia oli elinajan odote, lähtökohdat erittäin kriittiset. Jumala käänsi elämäni suunnan, jäin eloon. Sain uudestisyntyä Jeesuksen omaksi rippikoulu aikana. Usko Jeesukseen on minulle luonnollinen asia. Kipuja on ollut elämässäni ja on edelleen. Vaikeaksi jo muodostunut synnynnnäinen kuulovamma on hidaste elämässäni, samoin keskivaikea lukihäiriö. Jeesus ei kaikkia ongelmia poista ihmisen elämästä, uskoon tullessakaan. Hyvä niin, nämä hidasteet pitävät lähellä Jeesusta. Sairaudet jatkuvat uskoon tulon jälkeenkin. Saamme toki rukoilla parantumista. Jeesus kantoi kaikki sairautemme ruumiissaan ristinpuulle, kärsi puolestamme. Voitti kärsimysten aikaan saajan, Saatanan. Jumala teki kaiken kauniiksi, piru maalasi mustaksi kauniin ja hyvän.
Sinä joka luet tätä, jos kärsit kipuja ja ahdistuksia. Sinun elämäsi suunta kääntyy. Tämä on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Tänään tätä lukiessasi, saat rukoilla Kristusta Jeesusta, poistamaan sinun kipusi, jota kannat. Olivatpa kipusi fyysisiä vaivoja ja kipuja kehossasi tai psyykkisiä ongelmia. Skitsofreniaa, depressiota, panikkihäiriötä, bipolaarista häiriötä, alkoholismia. Maailmassa eläessämme maailman tapoja noudattettaessa, monesti kehomme kärsii ja sairastuu. Samoin synnin seurauksena voi mielenterveys järkkyä. Jos elämänkuvioissa ovat alkoholi ja huumeet mukana. ” Syöpäkääryleet” aiheuttavat elimistössä paljon haittoja. Jotenka monesti aiheutamme omilla elämäntavoilla, ongelmia itsellemme. Kuitenkin kaiken takana on saatana, Jumalan vastustaja. Hänen vaikutuksensa ulottuu vielä tähän maailmaan.
Miksi synnistä pitää puhua? Minkä vuoksi, mainita se oikeilla nimillä? Kaikki mikä sotii Jumalan sanaa vastaan on syntiä. Elämäntapa, joka on ristiriidassa Raamatun sanan kanssa on syntiä. Jumala vihaa syntielämää. Ellemme puhu uskovina synnistä, maailman viettelykset johdattavat ihmiset, vailla parempaa tietoa kadotukseen. Sillä syntielämä ilman luopumista siitä. Ellei tehdä täyskäännöstä uuteen suuntaan, se tie johtaa kadotukseen. Kristus tuli maailmaan syntisiä pelastamaan. Hän elää ja tahtoo tänäkin aikana antaa syntiselle uuden tilaisuuden, uuden elämän alkuun. Vain tieto siitä, että synti on syntiä, peitetään se miten ihanaan sokerihuurteeseen tahansa, on aina syntiä. Jumalan tahtoa vastaan elämistä. Pyhän hengen koskettaessa ihmistä, hän pysähtyy näkemään oikean tilansa. Hän havaitsee, että tie johtaa ilman kääntymystä kadotukseen. Jos Jabes vanhan liiton aikana, ymmärsi nimensä vievän hänet huonoon suuntaan. Miten suurempi syy, on ymmärtää että saatanan talustusnuorassa oleva ihminen joutuu ilman Kristusta kadotukseen. Se on ikuinen vaivanpaikka. Tässä syystä synnistä tulee puhua ja saarnata.
Yksin synnistä puhuminen ei auta, pitää kertoa myös Kristuksen armosta. Raamattu mainitsee armon 153 kertaa, Uudessa testamentissa. Jotenka armo riittää sinulle, jos tunsit piston sydämessäsi. Jos omatuntosi alkoi soimata, Jeesus tahtoo pelastaa sinut. Hän antaa syntisi anteeksi ja rauhan sydämeen. Tämä on ilosanoma, ei tuomion julistus. Syntinen saa synnit anteeksi ja pääsee rauhaan ja vapauteen. Minkä Jumalan Pyhä henki saa paljastaa synniksi, sen armo puhdistaa Kristuksessa.
”Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä tee Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. ”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.” Room. 7. 15 – 25. KR. 33/38.
@LR.
Liisa Rantasaari 