Pelottaako pelottelijat?

joh316-632x421

Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.” Hepr. 12. 25. KR. 33/38.

Torjunta on psykologisesti, psyykkisesti tiedostamaton teko. Tahdotaan painaa tietoisuuden ulkopuolelle, tahto, halu ja tunteet sekä toiveet. Tätä pidetään puolustusmekanismina, jota erityisesti psykoanalyytikko Freud kannatti. Hän oli tämä teorian ”isä”. Freudin mukaan oli erittäin haitallinen asia, synnillisestä elämästä aiheutunut, omantunnon rauhattomuus. Tätä Freud piti asiana, joka oli kyettävä painamaan pois tiedotetusta tilasta, tiedostamattomaan. Jos ihminen voisi tämän tehdä, hänen elämänsä olisi kunnossa. Käsittääkseni, Freudin ajatus oli että, omantunnon rauhattomuus poistuu, painamalla kaikki tietoisuudesta, ihmisen omalla tahdonvoimalla.

Vanhan testamentti aikaan, profeetan armoituksen saaneet Jumalan palvelijat, saivat tietoa suoraan Jumalalta. Tämän tiedon he julistivat kansalle. Heprealaiskirjeen kirjoittaja, antaa ymmärtää että tuolloin näiden profeettojen ilmoitus torjuttiin. Mitä ilmeisimmin torjunta oli tietoista toimintaa. Profeetat ilmoittivat paljon ennen Kristuksen syntymää, että Messias, olisi syntyvä maanpäälle. Vanhan testamentin ilmoitukset olivat profeettojen kautta tiedossa myös Uuden testamentin osalta, aina aikakauden loppuhuipentumaan saakka. Ihmiset eivät uskoneet profeettoja ja torjuivat heidän sanomansa. Kuitenkaan Vanhan liiton ihmiset torjuessaan Jumalan ilmoituksen, eivät päässeet Jumalaa pakoon.

Samoin käy myös Uuden testamentin puolella eläneille ihmisille. Jeesus, Jumalan Poika tuli itse ihmiseksi ja ilmoitti henkilökohtaisesti, pelastussanoman, sen ajan ihmisille. Hän jopa tahtoi konkreettisesti osoittaa, miten Jumala rakastaa synnissä elävää ihmistä. Hän antoi itsensä vapaaehtoisesti, eläväksi uhriksi, kuolemalla ristin kuoleman. Uhri Karitsa, Jeesus Kristus, sovitti koko maailman synnit ja sairaudet, voitti kuoleman vallan ja voiman, sekä vihollisen paholaisen. Joka on aina vastustanut Jumalaa ja Hänen seuraajiaan. Taivaasta tuli, suurin ”Viestintuoja” maanpäälle, itse Jumala Poika, ilmoittamaan Jumalan tahdon. Hänen sanomansa vastanotto ei aina ollut suopeaa ja torjunta toimi. Totuuden sanoja ei päässyt kuitenkaan kukaan pakoon. Me tämän ajan ihmiset olemme jatkumoa, Uuden liiton ajan ihmisille. Seurakunta sai alkunsa apostoli Pietarin helluntaisaarnan jälkeen ja se kasvanut tähän päivään saakka. Edelleen torjunta toimii. Kristittyjen tuomaa sanomaa, ei oteta todesta, eikä uskota, että monen ahdistuneen ja levottoman omantunnon takana, on syntielämä, mitä eletään. Vapautus olisi Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen valonsa, paljastaisi pimeimmätkin ihmisen sielunmaailmaan kätkeytyneet teot. Ne tulisivat päivänvaloon Pyhän hengen paljastaessa ne. Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan veri poistaisi, kaikki menneisyyden tuomat painolastit pois.

Tämä vapaus torjutaan vieläkin. Apua etsitään fyysisiin ja psyykkisiin vaivoihin, lääketieteestä, joka joskus ei yksin ole ainut vaihtoehto. Vaikka lääketiede ei ole poissuljettu vaihtoehto, se tukee hengellistä vaihtoehtoa parantumiselle. Ihminen on aina fyysinen, psyykkinen ja hengellinen kokonaisuus. Jos yksi osa tästä kokonaisuudesta ei ole kunnossa, oireilee kaikki toisetkin osa-alueet. Mutta ihmisen tiedostamaton torjunta estää etsimästä apua hengelliseltä alueelta. Monesti se koetaan häpeälliseksi, toiset mitätöivät hengellisen eheytymisen ja parantumisen. Eivätkä tahdo siten etsiä apua hengelliseltä alueelta häpeän vuoksi. Jeesus Kristus ja Hänen parantava, anteeksi antava ja armahtava rakkaudellinen, laupeus, on lääkettä kaikille. Tämä yhdistettynä Jumalan sanaan ja Pyhän hengen antamaan voimaan, toisi paljon apua ihmisten elämän ongelmiin. Kristus antaisi apuaan monelle sairaalle ihmiselle, tämä on yksi erittäin tärkeä vaihtoehto. Kaikki eivät täysin parane vaivoistaan, mutta vaikka ei paranisi, silti Jeesus antaa voimaa kestää sairauden tuomaa kipua ja ahdistusta. Fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta parantuminen olisi kaikissa tapauksissa ihanne asia, jostakin syystä Jeesus ei paranna kaikkia. Ehkä sairaus pitää lähellä Jeesusta ja siten uskossa. Pahin sairaus joka ihmiskuntaa vaivaa, on syntisairaus ja synnillisen elämän tuomat sairaudet. Koska näin on, synnistä on uskallettava puhua, tehköön se miten kipeää tahansa.

Huomiotani on herättänyt, mitenkä Jumala on laitettu ”siunausautomaatiksi.” Ylistyksestä on tehty ainut tie pelastukseen. Minne on jätetty, ristin evankeliumi? Minne on jätetty, synnistä ja parannuksen teon tärkeydestä saarnaaminen? Minne on jäänyt katumus ja sen jälkeen armahdus? Nämä kristinuskon peruspilarit alkavat olla mennyttä aikaa. Etsitään suorin tie taivaaseen. Pyhä Jumala, armahda vielä meitä sokaistuneita, jotka teemme taivastien silkkitieksi, jolle ripottelemme ruusunlehtiä pehmikkeiksi. Jätämme Jeesuksen, kärsimyksen ja kuoleman, halpa-arvoiseksi. Kristuksen ohdakkeisen haavoitetun kärsimystien, teemme leveäksi asfalttitieksi, missä on liiankin liukasta liihotella kohti taivasta. Teemme, Pyhästä hengestä juovuttavan viinin, jota kevyin perustein, jaetaan maailmalle. Pelottelulla saadaan ihmisiä tälle leveälle tielle mukaan. Miten tätä voidaan pitää Raamatullisena tapana johdattaa ihmisiä pelastukseen sisälle? Ei mitenkään. Koska Jumala on rakkaus, eikä Hänen omansa tarvitse pelätä ihmistä, joka opettaa vastoin Jumalan sanaa. Pelkoa ei rakkaudessa ole ja täydellinen rakkaus, Jeesus karkottaa pelon. Pelossa on rangaistusta, mutta Jeesus ei tullut ihmisiä rankaisemaan, vaan pelastamaan kadotukselta. Joka opettaa toista oppia, kuin mitä Raamatussa on, tällaista opettajaa ei tarvitse lähteä seuraamaan, vaikka peloteltaisiin kuinka paljon. Kristusta koko sydämisesti ja totuudessa seuraava, ei pelkää ihmisen tuomiota. Totuuden julistaja kokoaa, eikä hajota ihmisten välistä yhteyttä. Jumalan Pyhä henki on rauhan ja yhteyden henki.

”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.” Matt. 12. 30, 37. KR. 33/38.

Ilo ja iloisuus kuuluvat kristinuskoon, mutta ensin on koettava Pyhän kosketus. Monen ahdistuksen kautta menemme sisälle Jumalan valtakuntaan. Jumala on Kaikkivaltias pyhä Jumala, Hän ei salli itseään pilkata. Kevyttä ristiä on helppo kantaa, mutta se ei ole Kristuksen risti. Kristuksen risti painoi maahan ja polvilleen. Ei hyppimällä ja tanssimalla mennä Jeesuksen seurassa. Jeesus oli nöyrä. Hän oli kuuliainen Isälle Jumalalle. Hän toteutti Jumalan tahtoa kaikessa. Ristin taakan ja kärsimykset Hän tahtoi toteuttaa nöyränä ja kuuliaisena. Näin pitää myös Kristuksen seuraajien vaeltaa. Nöyryys ja hiljaisuus olivat Jeesuksen vallan salaisuus. Sama salaisuus on myös tänään voimassa, Hänen seuraajien elämässä.

Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”.
Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika, tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
Sillä: ”kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.”
1. Piet. 1. 16 – 25. KR. 33/38.

Seurakuntien uskovien yhteys, on hajalla. Seurakunnat jakaantuvat eri leireihin. Kristuksen agape-rakkaus, joka on ihmisiä yhdistävä rakkaus, on kadonnut. Ylpeys, oikeassa oleminen, vallanhalu, menestys ja maallinen rikkaus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joita tämän ajan seurakunnissa arvostetaan. Laitapuolen kulkijaa katsotaan karsaasti ja vähävaraisia hävetään. Vauraus ei ole syntiä, ellei siitä tule epäjumala, jota aletaan palvoa. Kerrotaan Raamatussa monesta todella varakkaasta henkilöstä, ettei se uutta ole, mutta asenne vaurauteen ratkaisee, Jumala-suhteen laadun.

Puhdas Raamatun sana torjutaan. Pimeys maailmassa lisääntyy. Silloin kylmenee uskovien rakkaus ja totuus vääristetään. Lait muutetaan rikollista puolustavaksi. Tämä on tätä päivää. Vain hän, joka lukee Raamatun sanaa ja pysyy rukousyhteydessä Jeesuksen kanssa, ei eksy väärille poluille. Murheellista on todeta, miten ennen niin kirkasta ristinsanomaa julistaneet evankelistat ja pastorit, ovat lähteneet eksytysten kavaliin juoniin mukaan. Jos eksytys tulisi sarvet päässä, kaikki varoisivat. Mutta eksytys tulee valheen voimalla ja kavalasti viekkaudella, hienotunteisesti ja lumoavasti. Se houkuttelee mukaansa, jopa valitutkin. On seurakuntien ja uskovien seulonnan aika. Nyt Jumala sallii väkevän eksytyksen, näin Jumala näkee, kuka kestää koetuksen ja pääsee voittajana kerran perille saakka? Anna Jeesus voimasi, katsoa yksin sinuun ja Golgatan täytettyyn työhösi. Pyhitä meidät totuudessa, sillä sinun sanasi on totuus. Auta Jeesus, ettemme torjuisi sinua, kun puhut meille sanasi kautta. Amen.

@LR.

This entry was posted on 31.10.2016. Bookmark the permalink.