Verotuksesta uusi aika alkoi

lapsi-on-meille-annettu

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. ”
Luuk. 2. 1 – 3. KR. 33/38.

Keisari Augustukselta kävi käsky, oli lähdettävä antamaan nimi veroluotteloon. Verotus ei siten ole nykyajan käsite, se on ennen Jeesuksen syntymää tapahtunut tosiasia. Verotuksella on oma tärkeä tarkoituksensa, yhteiskunnan ja valtioiden palvelut eivät toimisi, ellei kansalta kerättäisi verotuloja.

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.” Luuk. 2. 4 – 7. KR. 33/38.

Maria ja Joosef odottivat lasta. Lapsi oli saanut alkunsa Pyhän hengen vaikutuksesta. Joosef ei siten ollut biologinen isä tulevalle lapselle. Juutalaisessa kulttuurissa, kihlaus vastasi avioliittoa, jotenka Joosefin ja Marian kohdalla toteutui Raaamatullinen avioliittomuoto. Heillä oli aito avioliitto. Lasta odotettiin avioliitossa elävän pariskunnan kotiin. Kaikki äidit tietävät, raskauden ajan ihanuuden, mutta lopussa olevat hankaluudet.

Mikään olotila ei voinut olla esteenä, veroluotteloon merkitseminen oli tärkeää ja käsky annettu. Niin Joosef ja Maria lähtivät vaivalloiselle matkalleen, Beetlehemiin. Aasin selkä ei ollut Marialle, paras istuinpaikka tuossa tilassa ollessa. Hitaasti aasi löntysteli kohti kaupunkia, Joosefin kulkiessa rinnalla ja tukiessa Mariaa. Lopulta perille päästyään, he havaitsivat, majapaikat olivat täynnä, olihan tuon ajan koko maailma nyt liikkeellä. Ihmisiä parveili Betlehemin kaupungin kaduilla. Majapaikka oli saatava, siihen sai nyt kelvata karjasuoja. Tärkeintä oli lämpö. Taivasalla, olisi ollut kylmää. Päiväntasaajan eteläpuolella yö on kylmä.

Inhimillisesti ajattelen, aasin töyssytys saattoi nopeuttaa synnytyksen alkua, . Kuitenkin Jumalan suunnitelmien piti käydä toteen. Joosefin ja Marian lapsen oli määrätty aikojen alussa, syntyväksi Beetlehemiin.

Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?” Joh. 7. 42. KR. 33/38. Kristus, Messias, maailman Vapahtajan alkutaival ei ollut loistelias eikä ylellinen. Karjasuojan ruokakaukalo, oli Hänen ensimmäinen makuupaikkansa. Jumalan suunnitelmien piti käydä toteen viimeistä piirtoa myöden. Jeesus Vapahtaja, ei tullut ylhäisten Vapahtajaksi. Hän tuli kaikkien Vapahtajaksi. Niin alhaalla, kenkään ei kulje, ettei siellä Jeesus olisi. Hän tuli vapauttamaan kaikkein kurjimmaksi tuntevan ihmisen. Prostitioidut, kaikki ala-maailmassa elävät, vangit, huumeiden- ja päihteiden orjat, murhaajat, kaikki ovat Kristukselle samanarvoisia. Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Ihmistä ei vaivaa lääketieen kriteerein määriteltävä sairaus. Ihmisen pahin sairaus on syntisairaus ja siitä aiheutuvat ongelmat. Ihmisen pahuus alkoi Aadamista ja Eevasta, ensimmäisistä ihmisistä. Jokainen meistä on sisimmältämme pahan vallassa ja siten teemme syntiä. Yksikään ihminen ei voi kerskata hyvyydellään. Näitä kerskailijoita tosin on.  He eivät tarvitse  Jeesusta, Vapahtajaa. Koska ovat omasta mielestään puhtaita ja virheettömiä. He pitävät itseään täysin terveinä. He ovat ylpeitä ja eksyneet, oman erinomaisuutensa viidakkoon. Heitä ohjaa paholainen valheineen. Ylpeyden ja erinomaisuutensa tunnon tuottaa paholainen. Heidän kerskauksena ovat, erinomaiset työnsä ja tekonsa. He ovat omasta mielestään, toisia ihmisiä parempia. Heille Jeesus on naurettava taruolento. Kuitenkin Raamattu todistaa jokaisesta ihmisestä, jokainen meistä on syntinen ja synnissä syntynyt.

Kristittyjen keskuudessa ja uudestisyntyneissä on heitä, jotka pitävät itseään toisia parempana.  Koska kuuluvat seurakuntaan ja elävät hyvää elämää. He ovat nostaneet itsensä jalustalle.  Ovat unohtaneet, mistä heidät Jeesus on pelastanut.  He jos ketkä, tarvitsevat parannuksen armoa. Nähdäkseen, ettei hyvä elämä ja uskoontulo, tee ihmisestä parempaa. Kaikki me uskovat olemme, kuitenkin Kristuksen armon varassa eläviä. Olemme, armosta pelastuneita ja jos Kristus ottaisi suojeluksensa pois,  pian olisimme  maailmassa synnillisessä elämässä mukana.  Palasimme kuin pesty sika, uudelleen rapakkoon rypemään.  Kerskauksemme olkoon,  yksin Kristus ja Hänen sovitustyönsä. Ihmisen ansiot eivät pelasta, eivätkä muuta ihmistä. Jeesuksen kallis veri sen tekee, jonka Hän uhrasi Golgatalla.

…”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,ja rauhan tietä he eivät tunne.
Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä.”
Room.3 10 – 18. KR. 33/38.

Evankeliumin ilosanoma onkin se, että Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä. Ellei Jumala armossaan ja rakkaudessaan, olisi antanut Jeesusta ainoaa Poikaansa. Maailmassa eläviä ihmisiä synnistä pelastamaan. Olisimme edelleen jokainen kadotuksen omia. Kadotukseen joutuu jokainen tietoisessa synnissä elävä. Ota pelastus Kristuksessa Jeesuksessa vastaan! Syntiluettelo jos tehtäisiin.  Maailmaan, eivät sopisi ne luettelot, sillä syntiä on niin paljon. Mikä ei ole Kristuksen tahdon mukaista elämää, on syntiä. Jumalan tahdon noudattaminen on ensimmäinen edellytys, päästä osalliseksi pyhityksestä ja vanhurskaudesta. Kristus alkaa meissä uudestisyntymän jälkeen työnsä. Hän muokkaa meitä ja uudistaa, puhdistaa ja parantaa. Vapauttaa synninkahleista Jumalanlasten vapauteen. Vain yksin Jeesus voi tämän tehdä, ei mikään muu. Ristinmies, ristin puulla, antoi sovitusuhrin, itsensä ihmisen syntien sovitukseksi. Viaton kärsi meidän viallisten puolesta. Jumala rakastaa tätä kurjaa ihmiskuntaa.

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.”
Luuk. 2. 8 – 12. KR. 33/38.

Yö oli pimeä. Hengellisesti tuona aikana oli myös pimeää. Ihmiset elivät Mooseksen ajan lakiuskoa. Se oli joka vuotista syntiuhrien viemistä temppeliin. Pappien tehtävänä oli tämä uhrimeno suorittaa. Tavallisella kansalla ei ollut asiaa, kaikkein pyhimpään temppelin osaan. Jos lakiusko olisi jatkunut, eivät mitkään puhtaat uhrieläimet olisi riittäneet ihmisten syntien sovittamiseksi.

Paimenet olivat tuon ajan Israelissa, alimpaan luokkaan kuuluvaa kansankerrosta. Nyt Jumala näytti, että mikä maailman silmissä on vähäpätöistä ja arvotonta, sen Jumala valitsee. Ilosanoma ilmoitettiin paimenille kedolla. ” Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.” Pelko oli hallinut ihmisiä,  syntiinlankeemuksesta saakka.  Pelon voittaja on Jeesus maailman Vapahtaja.

Siksi enkelit sanoivat pelkääville paimenille, ” älkää pelätkö.” Aina kun Kristus Jeesus toimii ja Jumalan työ etenee, poistuu ihmisiltä ensimmäisenä pelko. Pelkoa ei ole rakkaudessa ja täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelonn poistuttua, uskaltaa suurikin syntinen lähestyä armahtajaa. Pelossa on aina rangaistusta. Jeesus Mestarimme, on täydellinen rakkaus, Jeesus on sulaa rakkautta täynnä. Pelon voittaja, Kristus on armahtava ja laupias Herra. Tätä ilosanomaa enkelit ilmoittivat paimenille ensimmäisenä yönä. Sama ilosanoma, kuuluu jokaiselle ihmiselle maailmassa tänäänkin. Kenenkään Jumalanlapsen ja Kristuksen oman ei tarvitse pelätä. Syntiä ja synnin aiheuttajaa tarvitsee pelätä. Sillä paholainen voi tappaa ihmisen sielun ja syöstä kadotukseen. Pelkää siis syntiä ja sen aiheuttajaa.

Kaikille kansoille kaikkialla, on nyt ilmoitettu ilosanoma. Kristus Jeesus on syntynyt maailmaan pelastamaan, kaikki ihmiset kaikkialla. Uskonnot ja uskonnollisuus tekevät ihmisen ilottomaksi. Mikään toinen vapauttaja ei anna iloa ja rauhaa. Kristus Pyhän hengen avulla, antaa ilon, jota maailma ei anna.  Synnin kahleissa elävä ihminen, ei voi kokea todellista iloa. Parhain lahja Jeesus, Jumalan Poika, syntyi, taivaasta. Maria oli Jumalan käytössä oleva nöyrä Herran palvelija.

Jumalan antaman lahjan vastaanottanut, saa periä taivaan kodin. Tämän elämän jälkeen meille Kristuksen omille on valmistettu sija taivaankotiin. Taivaselämä alkaa jo täällä ajassa. Täydellisesti kaikki on täydellistä, vasta kirkkaudessa Kristuksen luona.  Kristukseen uskova saa ilon ja halun antaa iloa eteenpäin. Tehdä hyvää ja auttaa kärsiviä maailmassa. Humanitaarinen apu, on inhimillistä auttamista. Oikeat mottivit auttajille tulevat, Jeesuksen avulla. Siihen kuuluvat Pelastusarmeijan kuuluisat kolme osatekijää, ruoka, saippua ja sielunhoito. Fyysiset, aineelliset, psyykkiset tarpeet, sekä hengelliset tarpeet täyttyvät evankeliumin saadessa aikaan ihmisessä hyvän tahdon. Saman sydämen tilan, joka on Jeesuksella. Laupeus on armahtava rakkaus, kuuluvat Kristuksen ominaisuuksiin. Kaikki nämä alkavat vähitellen myös vaikuttaa uudestisyntymän jälkeen Jeesuksen seuraajissa. Ellei sinulla ole halua antaa ja auttaa, et ole vielä oppinut tuntemaan Kristusta.Uhrautuva rakkaus kuuluu Kristuksen omille. Ei katsota vain itsekkäästi itseä ja omia tarpeita,  nähdään kärsivät lähimmäiset ja puutteessa olevat.  Autetaan heitä, koska iloista antajaa Jumala rakastaa. Lähellä ja etäällä on ihmisiä, joilla ei ole yhtähyvin, asiat kuin itsellä on. Jeesuksen rakkauden mukaista on,  että heillä olisi paremmin asiat kuin itsellä on. Näin kauttamme toteutuu rakkauden kaksoiskäsky, ” rakasta kähimmäistäsi, niin kuin itseäsi.

Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: ”Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti”. Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.
Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.
” Luuk. 2. 15 – 18. KR. 33/38.

Tänääkin, Jeesuksen omaksi tullut ja evankeliumin ilosanomat vastaanottanut, lähtee kertomaan tätä sanomaa eteenpäin. Muutos on niin suuri, ettei siitä voi vaieta. Jumalan sanan evankeliumi menee eteenpäin vastustuksesta huolimatta. Raamattu kertoo Kristuksesta Messiaasta. Mitää toista kirjaa ei ole maailmassa ostettu niin paljoa, kuin Raamattua on ostettu. Mitään toista kirjaa, ei ole vihattu ja yritetty tuhota, kuin Raamattua. Kuitenkin Jumalan sanaa ei tuhoa mitkään voimat. Se kestää iäti. Vyörymällä evankeliumi menee eteenpäin vuosisadoista toiseen, kunnes Jeesus saapuu toistamiseen. Kunnian Kuninkaana ja herrojen Herrana. Kaikkivaltias rauhanruhtinas on voittaja. Liiaksi painotetaan paholaisen töitä, mitä se saa aikaan ihmisessä. Uskoontulo kertomuksissa tuodaan esille, se mitä ennen paholainen tuotti ihmiselle. Jonkinlainen vertauspohja pitää tietysti olla, mihin verrata. Kuitenkin parasta on kertoa, mitä Jeesus teki ja tekee ihmiselle. Hän tekee vain hyvää kaikille. Hänen tekojaan pitää kertoa, niistä julistaa ja viedä eteenpäin. Kaikki kyllä näkevät maailmaa ympärilleen katsoessaan, mitä paholainen saa tällä aikaan. Ei hänen töitään tarvitse mainostaa tietoisesti korostaen.

Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Luuk. 2. 13 -14. KR. 33/38.

Jumalalla on hyvätahto ihmistä kohtaan, tämä on valtavaa tietää. Jumala vihaa syntiä. Tästä huolimatta, Hänellä on hyvä tahto syntistä ihmistä kohtaan. Jeesuksen ei olisi tarvinut syntyvä ihmiseksi.  Jumala rakkaudessaan, lähetti Hänet. Tämä maailman ruhtinas, paholainen yrittää voittaa maailmassa olevat ihmiset. Jeesus tuli pelastajaksi ja Vapahtamaan kaikki ihmiset. Jumalan Poika tuli Jumalaksi, ihmisten keskelle. Jokaisen ihmisen omalle vastuulle jää, tahtooko ottaa tämän pelastuksen vastaan, vai jääkö edelleen paholaisen orjuutettavaksi? Vapaaehtoisuus periaate on voimassa. Tahdotko seurata Jeesusta Kristusta, vain kulkea kohti kadotusta? Kadotukseen vievän tien johtajana on paholainen monine juonineen. Paholainen on tämän maailman ruhtinas. Eikä tuo rauhaa ja rakkautta ihmisille, eikä ole hyväntahtoinen, vaan pahuuden kaikki voimat omaava, joka tekee seuraajistaan ” pikkupaholaisia.” Kumpaa ruhtinasta tahdot seurata, kahdesta voit valita toisen? Molempinen päämäärän nyt tiedät.

Ylistämällä ei pelastuta, Jumalan sanassa on pelastava voima. Pyhä henki on puolustajamme. Enkelit ylistivät Jeesuksen syntymän hetkellä.  Jeesuksen omat, saamme ylistää. Meille on syntynyt Vapahtaja. Kunnioitetaan ja palvotaan Herraa, rauhan tuojaa ja pelastajaa. Iloitaan ja riemuitaan. Kristus on meidän auttajamme ja kaiken hyvän antaja. Annetaan kunnia Hänelle ja pidetään, Pyhä Jumala pyhänä.

Uudestisyntynyt tahtoo noudattaa Jumalan tahtoa kaikessa, eikä tee tahallaan syntiä. Uhri on puolestamme uhrattu. Jeesus lapsi vartuttuaan ja kaikki suoritettuaan, ihmisen osassa, uharasi itsensä meidän jokaisen syntisen puolesta. Ristintyö oli täydellinen. Työ alkoi seimestä ja päättyi viattomana, synnittömänä ristille, minun ja sinun syntien tähden. Meillä kristityillä on suuri Jumala ja hänen suuri uhrinsa, sovitti ja sovittaa maailman synnit. Siksi annetaan korkein kiitos ja kunnia Hänelle.

Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle!
Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa.
Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle!
Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas.
Sela. Ps. 24. 7 – 10. KR. 33/38.

Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
” Ps. 22. 26 – 27. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 18.12.2016. Bookmark the permalink.