Mikä on ihminen?

silla-jokainen-joka-itsensa-korottaaNiin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? ” Ps. 8. 5. KR. 33/38.

Ihmiset mittaavat toinen toisiaan erilaisilla mittareilla. Aikanamme ihmisen pisteytys alkaa jo syntymähetkellä. Ensimmäisen hengenvetomme jälkeen annetaan minuutin iässä , apgarin pisteet. Taulukko on 0-10. Täydet pisteet saanut lapsi on terve ja hyväkuntoinen. Jos pisteet jäävät jostakin syystä asteikolla, ”välimaastoon”, lapsi tutkitaan hyvin ja seurantaa jatketaan. Täydet tai hyvät pisteet saanut lapsi, aloittaa elämäsä inhimillisen mittarin mukaan, hyvältä pohjalta elämäntielle. Pisteytys on ihmisen suunnittelema määritelmä. Jumala tietää meidän elämän, ennen kuin olemme syntyneetkään. Matalat pisteet saanut elää normaalin elämän. Ihmisen elämä on alusta saakka Jumalan käsissä.

Ihmisen ” kurssi-indeksin” piirturi alkaa piirtää käyrää elämästä, pois lähtöön saakka. Mittaajia ja mittareita riittää. Ihmisen elämän arvo on nykyaikana, monen tekijän summa. Mitä korkeammalle ehdit kiipeämään elämäsi aikana, sitä arvostetumpi olet ihmisenä. Jos jäät, alimmalle pykälälle tai keskikohdalle elämän tikapuilla, olet harmaata massaa. Koulutustasosi ja osaamisesi, erilaiset saavutukset, tekevät ihmisestä arvostetun. Julkisuus tuo lisäpisteitä. Tätäkö on ihminen?

Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.” 1. Kor. 1. 26 – 29. KR. 33/ 38.

Jokainen Raamattua tutkinut tietää Paavalista, hän oli aikansa koulutetuimpia henkilöitä. Hänellä oli inhimillistä viisautta. Hän oli myös saanut opetusta juutalaisilta papeilta. Tuon ajan teologeilta.

Jeesus valitsi seuraajakseen, opetuslapsi joukon 12 henkilöä. Opetuslasten lukumäärä ei ole ihmisten joukosta valittu satunnainen otos, kaikella on tarkoituksensa.

Luku kaksitoista edustaa , Israelin 12 sukukuntaa. Jokainen opetuslapsi muistuttaa, Israelin kahdestatoista sukukunnasta. Opetuslapset eivät olleet korkeasti koulutettua väkeä. Jeesus provosoi ihmisten ajatusmallia. Inhimillinen ihminen tahtoo olla suurta ja korkeaa, kaikki tietävää.

Jeesus valitsi opetuslapsikseen, neljä kalastajaa, Pietarin, Adreaksen, Johanneksen ja Jaakobin. Myös Rooman valtakunnan tullivirkailija pääsi opetuslasten joukkoon. Tullimiehiä vihattiin, koska heitä pidettiin isänmaan pettureina. Heidän katsottiin ” imevän” verta omasta kansastaan. Verottajat eivät ole koskaan olleet suosittuja. Jeesus tahtoi provosoiden näyttää, ettei Hän kutsuessaan katso henkilöön. Raamattu ei kaikkien opetuslasten ammatteja mainitse. Aivan tavallista kansaa kaikki opetuslapset olivat. Ei ollut montaa jalosukuista, kuten Paavali mainitsee.

Opetuslapseksi pääsivät he, jotka uskoivat Jeesuksen sanoihin. Taivasten valtakunta on tullut lähelle.

Tämä joukko jätti kaiken entisen ja lähti seuraamaan Jeesusta. Näistä miehistä, yhtä lukuunottamatta, tuli myös Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen todistajia. Joukko kasvoi, koska toinen puolustaja, Pyhä henki, lähetettiin maanpäälle. Pietarin helluntaisaarnan jälkeen opetuslapset olivat jo täyttyneet Pyhällä hengellä. Tämän seurauksena, he muuttuivat ja heihin tuli voima. Pyhän hengen voimassa saarnattu sana, saa aikaan herätyksen. Näin kävi Pietarin saarnatessa ja syntyi ensimmäinen seurakunta. Olivatko ensimmäiset seurakuntalaiset korkeasti koulutettuja ja oppineita? Paavali edellä mainitsee, eivät olleet.

Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi”. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.”
1. Kor. 1. 18 – 25. KR. 33/38.

Ihminen on maantomusta luotu, Jumalan kuva. Jumala antoi ensimmäiselle ihmiselle valtuudet, olla ensimmäinen biologi. Aadam sai nimetä kaikki eläimet joita Jumala loi.

Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.
Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille.”
1. Moos, Genesis 2. 19 – 20. KR. 33/38.

Ihminen on älykäs, kuten eläinten nimeäminen osoittaa. Tämä älykkyys ei tehnyt ihmisestä viisasta. Jos ihminen olisi ollut viisas, hän ei olisi mennyt halpa-arvoisen käärmeen houtukseen mukaan. Ihminen tahtoi tulla entistä älykkäämmäksi. Lisäksi kunnianhimoisena, lankesi käärmeenä esiintyneen paholaisen houkutukseen. ” Tulet kuin Jumala tietämään kaiken.” Ihminen tahtoisi vieläkin olla kuin Jumala, määrätä kaikki tässä maailmassa.

Eräät persoonallisuus häiriöiset yrittävät olla Jumalasta seuraavia.

Tallaisella luonteella varustettu henkilö ei päästä ketään  reviirilleen. Historiasta saamme lukea näistä. Yhteiskunnan tärkeimmässä yhteisössä perheessä, tällainen henkilö on erittäin rasittava. Hän on sokea itselleen. Jos itsessä, ei näe, koskaan vikaa ja virheitä. Kaikki epäkohdat ovat aina toisten syytä. On sielunmaailma pahasti kieroutunut. Ikävintä on, ettei kristityt välty, tältä ongelmalta. Näitä persoonallisuushäiriöisiä on kristillisissä yhteisöissä, siinä kuin on valtaväestössäkin.

Pahinta on, etteivät nämä henkilöt hakeudu apua hakemaan, koska eivät tunne itseään tarpeeksi hyvin. Jumalan Pyhä henki voisi näitä ihmisiä pehmittää, mutta heiltä puuttuu halu muuttua. Tiedostamatonta ongelmaa on vaikea hoitaa kuntoon.

Jumala joka ihmisen on luonut on Kaikkivaltias ja Hänelle ei ole mahdottomia tapauksia. Terveet eivät tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Ensin pitää tunnistaa tarve muuttua ja parantua, ennen kuin Jumala voi toimia ihmisen hyväksi. Ylpeys ja kovuus yhdessä erilaisten persoonallisuus häiriöiden kanssa, ovat tämän maailman vitsauksia. Osaksi lihan tuotoksia, joihin Jeesus Kristus voisi antaa armonsa ja apunsa.Taipuminen Jumalan käden kosketukselle on vaikeaa, näille ihmisille. Koska he eivät terveellä tavalla tunne Jumalaa, vaikka olisivat kristittyjä. Ei Pyhä henki voi tehdä heissä sitä pehmittävää työtä, mitä Hän voisi tehdä. Siksi kristittyinäkin he ovat kovia ja tunteettomia päällepäsmäreitä. Omat virheensä ja petollisuutensa. Omat heikkoutensa tällainen ihminen siirtää toiseen ihmiseen. Tavallisesti siihen kaikkein lähinnä olevaan. Tätä petollista Juudaksen tautia sairastavia, ei voi kuin Pyhä henki parantaa. Jeesus rakasti Juudasta. Hän tiesi Juudaksen sydämen tilan. Petollinen, varas ja valehtelija, joka oli täynnä vilpillistä rakkautta. Jos synnin teosta ei tule pahaa oloa, eikä omatunto syytä. Anteeksipyyntöön ei koskaan ole tarvetta, pitäisi hälytyskellojen soida. Täydellinen paatumus on tämän tien päässä. Pyhä henki saakoon tehdä niin työtään, ettei meistä kukaan menisi tähän paholaisen ansaan.

Ihminen toista hioo. Onko kovasärmäisiä kiviä siksi elämässämme, että hiottavana olevasta tulisi sileä helmi. Helmi joka heijastaa Pyhän hengen antamaa iloa ja rakkautta lähimmäisiin. Ymmärrystä ja myötätuntoa, vierellä kulkemista. Hiottu, ymmärtää kärsimyksen ongelmasta jotakin. Kokemus on paras koulutusta. Vain ihminen, joka on kokenut jotain, mitä on olla heikko ja kärsivä, voi lohduttaa aidosti toista vastaavassa tilanteessa olevaa. Tätäkö on olla ihminen?

Jeesus Kristus, oppi kuuliaisuuden kautta kärsimyksen ongelmasta kaiken. Hänen kuuliaisuutensa Isänsä tahdolle, päättyi Golgatan murhenäytelmään. Hän kärsi ja kuoli jokaisen, sairaan, syntisen valuvikaisen, puolesta ristillä. Hän kuoli että meillä on pääsy Isän yhteyteen. Hän voitti paholaisen ja lihamme heikkoudet. Vihollisista viimeisen kuoleman. Kaikki on täytetty Golgatalla. Kuoleman ote ei voinut kahlita Jeesusta. Ei vartioitu hauta, ei kivi haudan suulla. Ei mikään maailmassa oleva voima, voinut pidättää Mestariamme. Kuoleman Voittaja nousi kuolleista ja Hän elää tänään, aina ja ikuisesti. Sama voima Herran on voimissaan tänäänkin.

Pyhä henki kun valtaa sinut ja minut, olemme uusia luomuksia. Tapahtukoon tämä ensimmäisen kerran tai uudistetaan matkaliitto uudellen. Aina koemme muutoksen elämässämme. Kerromme Jumalan suurista teoista, emme ihmisen teoista. Emme menneitä muistele. Niissä ei ole mitään kehumisen arvoista, mitä paholainen meissä teki ja teetti. Ikääntyessä menneet muistot valtaa mielen ja jos mennyt elämä on koettu epäonnistuneeksi. Katkeruus ei ole kaukana. Jos olemme saaneet armon kohdata Kristus jo nuoruudessa, silloin muistot ovat hyviä. Maailmassa olon ikävät kokemukset ovat jääneet vähälle. Ole kiitollinen jos olet saanut armon pelastua jo nuorena.

Jumalan valtaama ihminen, näkee Jumalan hyvyyden ja suuruuden. Hän näkee armon jonka Kristus antoi osaksemme. Armo peittää syntien paljouden. Armosta me palastumme ja uudistumme. Kaikki on suurta armoa, että saamme kulkea Kristus-tiellä. Omilla teoilla ei pelastuta. Pelastus on yksin uskosta ja armosta, Golgatan täytetyn työn tähden.

Jumalan suuruus, näkyy luomakunnassa, tähtitaivaan galakseissa, avaruuden mittaamattomassa laajuudessa. Eläin maailman ihmeellisyydessä. Kaikessa elollisessa ja elottomassa, näkyy Jumalan käden jälki. Ihmisen parantuminen synnin aiheuttamista sairauksista, on suurta Jumalan armoa kaikki. Ihminen ei voi ylpeillä millään omilla teoillaan. Kaikki on armoa jos jotakin osaamme tehdä lähimmäisten hyväksi. Ihmiskunnan kohtalo on Jumalan kädessä, niin kuin kansojen kohtalot. Isä ohjaa meitä, emmekä voi käskyttää Kaikkivaltiasta. Annetaan kunnia Hänelle, kenelle kunnia kuuluu. Kiitetään kaikesta hyvästä Herraa. Kiitetään jos elämässämme on vastoinkäymisiä, nekin ovat meidän parhaaksemme suotu. Kuitenkin kaikki on Jumalan hallinnassa. Emme ole tuuliajolla olevassa veneessä. Kapteenina, on Taivaan ja maan Luoja ja Jumala, Jeesus Kristus.

Me olemme voittajia Kristuksessa!

Daavidin, oli kuninkas joka kaatui syntiin, mutta nousi uudelleen uudistuneena. Hän oli vajavainen ihminen, kuin minä ja sinä. Olemme kaikki vajavaisia, kristittyinä Jeesuksen seuraajinakin. Täydellisiä ei meistä tule, ei pyhiä täällä ajassa. Pyhittymisemme on alkanut uudestisyntymän hetkellä, Kristuksen tullessa elämäämme. Mutta perillä olemme täysin vasta pyhiä ja viattomia. On vain tärkeää pysyä nöyränä ja kuuliaisena. Uskovan ei tärvitse nöyristellä. Ei suostua alistuksen alle. Lihallinen ihminen, alistaa ja halveksii lähimmäisiään. Joka on Pyhästä hengestä syntynyt, hän ei helposti lihallisia keinoja käytä. Täyttykää Hengellä kehottaa Jumalan Sana. Siinä meillä voima lihallisia tekoja vastaan. Kristitty on pelastettu tältä maailmalta, koska Jumala katsoo, että ihminen on liian hyvä tälle maailmalle. Siksi Hän pelastaa pois, maailman viettelyksistä. Paholaisen juoksunarussa ei kenekään tarvitse olla. Lähde siis Jeesuksen seuraajaksi. Olet siihen kutsuttu ja nytkin sinua kutsutaan. Jeesus sanoo: ” Tule ja seuraa minua.”

Mikä on ihminen? Kysymykseen saat vastauksen lukemalla Jumalan sanaa Raamattua. Yksi ominaisuus, ylise muiden löytyy Sananlaskuista. (19.20) Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa.” Laupeuden saamme Jeesukselta. Luonnoltamme olemme ilman Jeesusta, laupeudettomia ja kovia sydämeltämme.

Nyt minä tiedän, että Herra auttaa voideltuansa, vastaa hänelle pyhästä taivaastansa, auttaa häntä oikean kätensä voimallisilla teoilla.
Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme Herran, Jumalamme, nimeä.
He vaipuvat maahan ja kaatuvat, mutta me nousemme ja pysymme pystyssä.”
Ps. 20. 7 -9. KR. 33/ 38.

@LR.

This entry was posted on 28.1.2017. Bookmark the permalink.