Archive | Toukokuu 2017

Eivät ihmeet sieluja pelasta

Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.
Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui
. ” Apt. 19. 18 – 20. KR. 33/38.

Siihen aikaan, kun sain tulla, Jeesukseen uskovaksi. Tapasi olla käytäntö, että uskoon tullut julkisesti tunnusti, jos oli tehnyt julkisia syntejä. Lupautui julkisesti tekemään parannusta. Yleensä seurakunta oli paikka, missä tunnustus tapahtui ja parannuksenteon lupaus. Uskoon tulo oli reilua, eikä synnin kanssa leikitty. Tehtiin täyttä totta, ja otetiin täysi ero entiseen synnilliseen elämäntapaan. Jeesuksen seuraan lähtemisestä, maksettiin monesti kova hinta. Entiset ystävät ja kaverit, joidenka kanssa oli eletty, harrastaen synnillistä elämää, saivat nyt jäädä. Myös ulkoinen olemus koki muutoksen. 1970-luvulla oli hippikulttuuri voimissaan. Uskoon tulleet ” pitkätukat” kävivät siistimässä parturissa itsensä. Monien asu vaihtui asialliseen pukeutumiseen. Naisilla, useilla oli vahva meikkikerros kasvoilla. Se puhdistui täysin luonnollisiksi kasvoiksi. Asut, jos ne olivat epäsoveliaat, siveettömän paljastavia, nekin vaihtuivat asialliseksi. Näistä ei tarvinnut paljoa seurakunnissa neuvoa. Oli luonnollista, jos sydämessä tapahtui muutos uuteen ja puhtaaseen. Silloin ulkoinen olemus muuttui myös. Vastakääntyntyneestä, Jumalan lapsesta näki, että nyt on Herra muuttunut ihmisen sydämessä. Korut lähtivät myös tyystin. Onhan Raamatussa neuvo, etenkin meille naisille, ettei meidän kaunistuksemme olisi ulkoista, kultien ympärillemme ripustamista. Tästä Paavalin opetuksesta pidettiin kirjaimellisesti kiinni.

Monissa herätysliikkeissä mentiin askeettisuuteen, eli pukeuduttiin synkästi. Se ei ole varmasti Jumalan tahto. Kedon kukat ovat värikkäitä. Luonto on suorastaan värikylläinen, jos Jumala olisi värejä vastaan, olisi Hän jättänyt luodessaan värit pois. Kuten luonnossa kaikki on tasapainoista ja kaunista. Myös ihmisen olemuksen pitää olla Luojansa kuvan kaltainen, kauniisti tasapainossa. Ihminen on luonnollisesti kaunis, ei tarvita meikkiä. Monesti meikki vain pilaa Jumalan luomistyön. Kaunistuksesta tulee kauhistus. Ihmisellä on taipumus pakanalliseen yliampuvaan koristautumiseen.

Pakanakansojen kulttuuriin kuuluvat, ihomaalaukset ja monenlaiset renkaat, nilkoissa, käsissä ja kaulalla. Jos kriittisesti asiaa katsoo, eivät liiat renkaat ja tatuoinnit ihmistä kauniiksi tee. Joidenkin kulttuuriin kuuluu omaisuutensa panostaminen kultakoruihin. Etenkin naiset kantavat isoja, painavia korvakoruja korvissaan. Suuria sormuksia sormissaan etc. Huomioni oli, uskoon tultaessa korut lähtivät. Ulkonainen kaunistaminen ei ollut enää tärkeää. Oli saatu sisäistä kauneutta. Puhdas omatunto, sekä ilo kaunistaa kasvot. Rauha säteilee uskovan kasvoilta.

Alun Raamatun jakeessa kerrotaan, että koti myös koki puhdistuksen. Kirjat jotka eivät olleet soveliaita kristittyyn kotiin, ne poltettiin. Kyse ei ollut halvoista pokkareista, siinä meni arvoteoksia mukana. Koska kerrotaan poltettujen kirjojen arvo, viisikymmentätuhatta hopearahaa. Maallinen kalpeni Jeesuksen rinnalla, arvottomaksi rihkamaksi. Puhdistus ja täyskäännös uuteen elämään oli liikuttavan konkreettista. Kaikkea tätä tapahtui vielä 1970-luvulla, jolloin olin itse näkemässä kristityksi tulevien muutosprosessia. Kaikki maallinen sai mennä. Sydän oli rakastunut Jeesukseen Kristukseen, Hänessä on kaikki. Lue loppuun

This entry was posted on 27.5.2017.

Voima ihmeinen on Jeesuksessa

Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.”
Apt. 2. 17 – 18. KR. 33/38.

Jo Vanhan liiton profeetta Joel ennusti, tämän alussa olevan, tulevan tapahtuman. Jeesuksen aloittaessa maanpäällisen elämän, alkoivat myös viimeiset ajat ihmiskunnan historiassa. Jumala yksin tietää, milloin armonaika päättyy.

Jeesus, Jumalan Poika, toteutti Isän tahdon ja opetti Jumalana, ihmisille, miten lähellä Jumala oli heitä. Johannes Kastaja Jeesuksen edellä kävijä, saarnasi jo samaa. ” Tehkää parannus”, oli Johannes Kastajan saarnan sanoma. Parannuksen tehneet ottivat kasteen Jordanilla. Näin teki Jeesuskin, ennen kuin ryhtyi Jumalan ennalta määräämiä tekoja tekemään. Jeesus tuli esimerkiksi kaikille kristityille, miten eletään Jumalan tahdon mukaan.

Jeesus palveli ja opetti, kunnes kaikki oli loppusuoralla. Ihmiskunnan pahin sairaus on synti, ja synnillinen elämä. Tästä seuraa kadotukseen joutuminen, ikuinen ero Jumalasta. Kuolema. Nämä viholliset, piti Jeesuksen vielä voittaa ja sovittaa. Jumala vihastui ensimmäisille ihmisille ja karkotti pois luotaan, koska tottelivat paholaista. Jumala rankaisi ensimmäistä ihmisparia syntiinlankeemuksesta. Paratiisin täydellinen olotila, muuttui työnteoksi. Ihminen saa hankkia elantonsa kovalla vaivalla, ja naiset saavat synnyttää kivulla lapsensa. Tätä rangaistusta saa kantaa jokainen ihminen vielä tänäänkin. Ihminen menetti syntiinlankeemuksessa Jumalan hengen. Rakkaus ja lempeys, jotka ovat Jumalan ominaisuuksia, poistuivat. Tilalle tulivat kateus, viha, ja häpeä. Liharuumista ei Jumala säästä, se on kuoleman oma.

Jumala on kiivas. Jumalan kiivaus ja viha ovat vihaa syntiä kohtaan. Ihmistä, Jumalan omaa kuvaa, Jumala rakastaa. Ihmisen sielu on Jumalalle rakas, hän tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen sielun synnin ruumiista. Jumala oli ennalta tiennyt, mitä ihminen tulisi Eedenin paratiisissa tekemään. Ihmisen luomisen yhteydessä, Jumala kävi korkeantason neuvottelut, Jeesuksen ja Pyhän hengen kanssa. Koska Jumalan piti tietää, suostuuko Jeesus tekemään aikanaan sovitystyön? Lupautuuko Pyhä henki, Jeesuksessa pelastuneiden toiseksi puolustajaksi? Jumala tiesi, että heitä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa.

Rakkaudesta Jumala antoi oman Poikansa Jeesuksen, eläväksi uhriksi. Jeesusta piinattiin ja pilkattiin, Häntä häväistiin. Hänet kaikki hylkäsivät. Juudas Iskariot, petti Mestarinsa. Hän aloitti prosessin, joka johdatettiin murhenäytelmään, mikä päättyi ristille. Ristille nostettiin haavoitettu Vapahtaja Jeesus Kristus. Ihmisten syntien sovitusuhri, joka täytti lopullisesti Jumalan suunnitelman. Syntien ja kuoleman sovitus ja voitto paholaisesta, olivat Jumalan rakkautta. Ristillä ryöväreiden rinnalla, oli Jeesus Kristus, Elävä Uhrikaritsa. Annettuaan henkensä, Hän oli vienyt päätökseen Jumalan suunnitelman. Tapahtui sovitus. Vihollisuus Jumalan ja ihmisten väliltä poistui.

Murhenäytelmä kaikessa julmuudessaan, oli meille ihmisille hyväksi. Meillä ei olisi toivoa pelastuksesta, ellei Jumala rakkaudessaan, olisi tätä sallinut Jeesukselle. Tätä sanomaa, jokaisessa Jumalanpalveluksessa edelleen saarnataan. ” Oi, Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnit. Armahda meitä.” Ehtoollista vietettäessä, tästä muistutetaan, ” Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne murrettiin.” Tämä on minun vereni, joka teidän edestänne vuodatettiin.” Evankeliumin ydinsanoma, on edelleen voimassa.

Kuolema tapahtui ristillä, mutta Jumalan Poikaa, Kristusta ei kuolema voinut voittaa. Ylösnousemus voima herätti Hänet kuolleista. Hän oli ihmisten keskuudessa tämän jälkeen, Hän puhui ja liikkui. Jotenka kukaan ei voi sanoa, etteikö Kristus olisi kuolleista ylös noussut elävä Vapahtajamme. Jeesus oli 40 päivää ihmisten keskuudessa.

”Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasuunain pauhatessa.” Ps. 47. 6. KR. 33/38.

Tämä Psalmi viittaa, jonkin korkea-arvoisen kotiin paluuseen, suurta tehtävää suorittamasta.

Se tässä on kyseessä. Jeesus nousi taivaaseen Isän Jumalan luokse, tehtyään suuren tehtävän maanpäällä. Ihmiset saivat Jumalan lapsioikeuden takaisin, ristin työn ansiosta. Tämä oli suurin tehtävä, mitä koskaan on tehty tai tehdään, ihmisten historiassa. Opetuslapset näkivät kuinka, Hänet”…kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Apt. 1. 9. KR. 33/ 38.

Jeesus vei Isälle ” tuliaisia” maailman matkalta. Lue loppuun

This entry was posted on 23.5.2017.

Eivät näe ja kuitenkin uskovat

”Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko”. Joh. 20. 25. KR. 33/38.

Ihmisten pitää vieläkin nähdä ihmeitä, ennen kuin he tulevat Jeesukseen uskoviksi. Tuleeko kaikki sittenkään Jeesuksen omiksi, nähtyään jonkin ihmeteon? On ihmisiä, jotka ovat kokeneet ihmeparantumisen, siltikään he eivät ole tulleet Jeesukseen uskoviksi. Ihmeen kokeminen ei takaa, että ihminen tulee synnintuntoon ja tahtoo auttajansa omaksi. Kiittämättömiä on paljon. Eikä kokemus Jumalan avusta, pehmitä omaatuntoa.

Paljon on heitä, joille Jeesus on hätävara. Kun kaikki toiset lähteet avunsaamiseksi ovat kokeiltu, sitten kelpaa kristittyjen Kristus.

Jeesus paransi kymmenen pitaalista, vain yksi tuli kiittämään Jeesusta.

Maallisen lääkäriavun saanut, kiittää harvoin parannuttuaan hoitavaa lääkäriä. Jos apu saadaan välittömästi vastaanotolla, silloin muistetaan kohteliaana kiittää avusta. Jos useiden lääkäreiden tiimityö tuo avun sairaalle, moniko meistä kiittää edes ensimmäistä lääkäriä, joka aloitti hoidon suunnittelun ja sai sen edistymään parantumiseen saakka?

Moniko ajattelee, että kaikki parantuminen on kuitenkin Herramme Jeesuksen Kristuksen työtä ja armoa? Lääkäri tekee työn, mutta lopullinen parantuminen on aina Jumalan kädessä. Lääketiede on Jumalan siunaus ihmisille. Kaikki viisaus tulee lääkäreillekin Jumalalta. Ihminen on ainut Jumalan luoma, jolla on älykkyyttä niin runsaasti, että kykenee älyllisiin suorituksiin.

”Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko”. Varmasti näin sanoo toisetkin, kuin Jeesuksen opetuslapsi Tuomas.

Tuomaan usko oli ” kokemususkoa.” Hänen piti nähdä, jokin merkki aidosta Jeesuksesta, ennen kuin hän uskoi Jeesukseen. Jeesus oli tätä ennen ollut Tuomaan seurassa, yhtä pitkän ajan, kuin oli ollut, muidenkin opetuslasten kanssa. Tuomas oli kuullut Jeesuksen opetukset. Hän oli kuullut, miten Jeesus oli puhunut heille kärsimisestään ja kuolemastaan. Jeesus oli puhunut, mitenkä Hän kolmantena päivänä nousisi ylös kuolleista. Kuinka Hän antaisi toisen puolustajan Pyhän hengen. Hän nousisi ylös taivaaseen, Isän Jumalan luokse, mistä oli tullutkin maanpäälle. Tuomas oli Jeesusta lähellä, mutta ei läsnä. Tuomas taisi olla erityisopetuslapsi. Tuomas olisi tarvinnut erityistunteja Jeesukselta.

Nyt Jeesus seisoo Tuomaan edessä elävänä, mutta ei usko todeksi, ylösnousemusvoiman todellisuutta. Jeesus ilmielävänä edessä, silti piti kokeilla, onko Jeesus aito Jeesus.

Jumalan Sana Raamatussa on elävää sanaa. Raamattu kertoo ensimmäiseltä sivulta, viimeiselle sivulle saakka, Jumalan Sanasta Jeesuksesta. Kaikki mitä Raamatun kansien väliin on kirjoitettu, kertovat Jumalasta ja Jeesuksesta. Jumalan kolminaisuus on, Isä Jumala, Poika Jeesus, ja Pyhä henki, jotka ovat kaikki yhtä. Kaikkivaltias Jumala.

Raamattu kertoo voimallisista teoista, joita Jeesus teki, ihmisenä olleena Jumalana maanpäällä. Jeesuksessa Kristuksessa oli Jumalan uutta luova voima tuolloin ja on edelleen. Jatkuvasti Jumala luo uutta, ettekö sitä huomaa?

Ihminen on Jumalan luoma, jonka jokainen solu kertovat, miten suuri Jumala meillä on. Ihmistä on yritetty kopioida, onnistumatta yrityksessä. Koska ihminen on niin taitavasti tehty, ettei ihmisen järki riitä kopioimaan ihmistä. Jatkuvasti syntyy uusia soluja ja kuolee vanhoja, ihminen elää joka solullaan ja kuolee joka solullaan. Kahta täysin samanlaista ihmistä ei ole. Eivät identtiset kaksoset, ole aivan samanlaisia. Jokainen olemme ainutlaatuisia ja yksilöllisiä, Jumalan ihmeitä.

Luonnossa näemme jatkuvasti Jumalan luomisihmeitä. Kaikki on Jumala luonut, ja elävä Jumala tekee jatkuvasti luomistyötään.

Epäilevä ihminen, ettei usko Jumalan olemassaoloon. Ihmeitä on kaikkialla, eikä siltikään uskota Jumalan olemassaoloon. Evoluutio teorialla pyritään kumoamaan Jumalan työ. Ihminen yrittää olla viisas, mutta on tullut tyhmäksi. Ihminen uskoo enemmän valhetta kuin totuutta. Suurinta tyhmyyttä on uskoa valhetta. Lue loppuun

This entry was posted on 15.5.2017.

Korpimaan kautta uuteen Jerusalemiin

”Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi, ja saivat kaikki kasteen, Moosekseen pilvessä ja meressä, ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.” 1. Kor. 10. 1 – 4. KR. 33/38.

Joidenkin asioiden tietämättömyys, saa vahinkoa aikaa. Mikäli luulemme jonkin asian olevan oikean, mutta emme ole varmoja, onko asia niin. Levittämämme tieto saattaa olla vahingollista. Siksi ” mutu tuntuma” tietoa ei saa levittää missään muodossa.

Maailmassa on kuitenkin tiedon nimellä kulkevaa tietoa paljon, joka ei ole oikeaa tietoa. Kerrottu asia voi olla osatotuus  asiasta, silti se ei kuitenkaan ole sama, kuin täydellinen totuus on. Hengellisellä kentällä myös liikkuu paljon tietoa, joka on kaikkea muuta, kuin oikeaa Raamatullista totuuden sanaa.

Korinttiseurakunta oli alkuseurakunta. Monet, sen jäsenet, olivat tulleet pakanuudesta Jeesukseen uskoviksi tai juutalaisuudesta. Mikä ei myönnä Jeesusta Messiaaksi eikä Jumalan Pojaksi, Kristukseksi. Pyhä henki oli heille tuntematon.

Apostoli Paavali tahtoi opettaa täydellistä totuutta, Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhästä hengestä. Paavali ei jättänyt kuulijoitaan arvailujen varaan, vaan hän tahtoi antaa seurakuntalaisilleen, hyvän hengellisen pohjan. Pohjan, joka kestää silloinkin, kun ajan tuulet tuivertavat seurakuntarakenteita. Paavali näki hengen silmin pitkälle tulevaisuuteen. Hän tiesi, tulevan ajan, jolloin oikea oppi vääristetään ja haalitaan korvasyyhyn opettajia. Totuuden tie tehdään vääräksi.

Apostoli Paavali alkaa opetuksensa Mooseksesta. Ajasta jolloin Israelilaiset lähtivät Egyptin orjuudesta. Kuumassa erämaassa oli päivällä kuuma ja yöllä kylmää ja pimeää. Hengellisessä kielenkäytössä, Egyptiä verrataan maailmaan. Orjuus synnillistä elämää. Kristityn vaellusta maailmasta lähdön jälkeen, kuvataan erämaataipaleeksi. Jeesuksen seuraajien tie on monesti kuumaa hengellistä sodankäyntiä. Kristitty Jeesukseen uskova, taistelee syntiä ja paholaista vastaan. Maailmassa vallitsevaa pahuutta vastaan. Mitä pidemmälle aika on kulunut alkuseurakunnan ajoista, sitä pimeämmäksi ja kylmemmäksi on hengellinen ilmasto muuttunut. Alamme olla hengellisessä yössä ja pimeys on sysipimeää. Kristityt tarvitsevat nyt samat varusteet, kuin aikoinaan israelilaiset Egyptistä lähtiessä.

Kristittyjen hengellinen tieto alkaa olla hataraa. Liian monelta taholta tulee opetusta, mikä poikkeaa pahasti alkuperäisestä Raamatun sanasta. Raamatun käännökset jo yksistään muuttavat alkuperäistä totuutta. Koska käännös käännökseltä sisältö muuttuu. Kieli muuttuu sukupolvien kuluessa. Raamatun käännöksissä, ei saisi muuttaa alkuperäistä Jumalan Pyhän hengen inspiroimaa sanaa. Raamatun sisällön pitää pysyä samana. Jumalan elävä sana, muutostenkin tuulissa, kestää. Pyhä henki  ruokkii lukijoita oikealla hengen ravinnolla. Rukoileva lukija saa viisautta Pyhältä hengeltä. Käännös voi muuttaa sisällön, siitä, mitä sen pitää olla. Pieni muutos asiayhteydestä, muuttaa sanoman toiseksi. Tämän vuoksi ei pidä irrottaa jakeita irti asiayhteydestään. Tällä on saatu monia uusia oppeja tehtyä, ja uusia jumalanpalvelus kaavoja.

Jo israelilaisten vaeltaessa kohti luvattua maata, Jumala oli mukana heidän matkassaan. Jumala on ikiaikojen Jumala, Hänellä ei ole päivien alkua eikä loppua. Jeesus Kristus on Jumalan Poika. Sana oli alussa Jumalan tykönä ja Sana on Kristus. Joka tuli pelastamaan ihmiskunnan lankeemuksen tilasta. Ristintyön teki Kristus Jumalan Poika. Sana tuli lihaksi ja asui ihmisten keskellä. Sana oli Jumala, Jeesus Kristus. Israelilaiset saivat kulkea Kristuksen pilven varjossa. Päivällä ja yöllä.

Mooses oli Jumalan käytössä ja suoritti Jumalan kutsumaa tehtävää. Mooses totteli Jumalan käskyjä ja ohjeita. Hänen sydämessään asui Kristus Jeesus, Jumalan Poika.

Israelilaiset saivat fyysiseen nälkäänsä viiriäisiä ja mannaa. Jumala täytti heidän fyysiset tarpeensa. Mannaksi sanotaan myös Jumalan sanaa. Mooses opetti erämaassa israelilaisille, Jumalan Sanaa. Vaeltajien hengelliset tarpeet tulivat tyydytetyksi. Moosekselle Jumala antoi, 10 käskyn laintaulut. Tämä on yksi todiste, Mooseksen olleen Jumalan käytössä.

Samat 10 käskyä ovat edelleen voimassa. Jeesus Kristus tuli maailmaan ja täytti kaikki lait, joita profeetat Vanhan liiton aikana ihmisille opettivat. Näin kaikki käskyt ovat kiteytetty Jeesuksen antamaan rakkauden kaksoiskäskyyn. ” Rakasta lähimmäistä, niin kuin itseäsi.” ” Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se myös heille.” Jumalan rakkaus Kristuksessa, täyttyy vielä meidän aikanammekin. Rakkauden kaksoiskäsky on edelleen voimassa. Lue loppuun

This entry was posted on 10.5.2017.

Kristuksen oma on tulesta temmattu kekäle

”Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu. Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.”

Juud. 1. 3– 4. KR. 33/38.

Juudaksen kirjeen kirjoittaja on Jeesuksen Kristuksen palvelija. Täyttä varmuutta kirjoittajan henkilöllisyydestä ei ole. Kuitenkaan kirjoittaja ei ole Juudas Iskariot, siitä ollaan täysin varmoja. Oletettavasti kirjoittaja on Jaakobin veli. Kirje on lyhyt. Juudaksen kirjeessä on vain yksi luku ja siinä 25 jaetta. Tärkeintä ei ole tietää, kuka on tämän kirjeen kirjoittaja, vaan sisältö on tärkeä. Kirjoittajalla on halu kirjoittaa yhteisestä pelastuksestamme. Jotenka apostolilla on ollut sama halu, kuin on kaikilla evankelistoilla. On halu kirjoittaa pelastuksesta ja uskon kilvoittelusta. Kristityn Kristuksen seuraajan tärkeimmistä asioista. Pelastus saadaan Kristuksessa, ja uskonkilvoittelu alkaa Kristuksen vastaanottamisesta ja syntien anteeksi saamisesta. Jumalan lapseksi pääsemisestä.

Pyhä henki sinetöi Jeesuksen omat, ja antaa voiman juosta kohti päämäärää. Uskonkilvoittelu on taistelua syntiä ja pahuuden voimia vastaan. Nämä, Jeesus voitti Golgatalla ristinkuolemallaan. Synti ei ole poissa maailmasta, eikä synnin aiheuttaja paholainen. Paholainen on, Jumalan vastustaja, joka sotii aina Kristuksen omia vastaan. Paholaisella on kiire, voittaa takaisin omakseen, Jeesuksen voittamaa saalista. Paholainen toimii ahkerasti, edeltä asetettuun määräaikaan saakka.

Apostoli Juudas oli huolissaan tuolloin jo seurakuntiin tulleista väärän opin opettajista. Keskuuteen pujahtaneista eräistä ihmisistä. Jumalattomista. Seurakunnan sisälle tullut jumalattomia? Erikoinen maininta seurakuntalaisista. Seurakunnassa mielletään olevan vain, Jeesukseen uskovia, Jumalan lapsia. Jo apostoli Juudaksen aikana, oli valheveljiä. Mikään ei ole muuttunut kirjeen kirjoittamisen ajasta. Edelleen seurakunnissa on sekä Jumalan lapsia, että jumalattomia valheveljiä ja -sisaria. Ilmiö ei ole uusi, mikä on aina ollut, on edelleenkin. Ihminen ei historian saatossa tule paremmaksi, vaan pahemmaksi. Valheelliset kristityksi itseään kutsuvat, kääntävät Jumalan armon irstaudeksi. Nämä ihmiset seurakunnissa, kieltävät Jumalan valtasuuruuden ja Kaikkivaltiuden.

Apostoli Juudas sanoo näitä jumalattomiksi. Heillä ei ole oikeaa suhdetta taivaan ja maan Jumalaan. Siksi he ovat jumalattomia. Heidät voidaan luokitella maailmassa oleviin ihmisiin. Heidän elämässään ei ole tapahtunut, uudistusta ja parannusta, Jeesuksessa Kristuksessa. Kuitenkin he ovat päässet salaa pujahtamaan seurakuntaan sisälle.

Jumalan omat muodostavat seurakunnan. Miten on mahdollista, että Jumalaa tuntemattomat olisivat päässeet, Jumalan lasten seurakuntaan?

Apostoli Juudas vastaa kysymykseeni. ”…samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.”
Juud. 1. 7 – 8. KR. 33/ 38.

Seurakuntaan pujahtaneet jumalattomat, elävät samoissa synneissä, kuin mitä apostoli Juudas mainitsee. Siis, parannusta tekemättömät ovat tekeytyneet valheellisesti, Jeesuksen seuraajiksi ja siten päässet Jumalan lasten joukkoon. Jos Juudaksen aikaan tämä ei ollut mahdotonta, vielä vähemmän se on mahdotonta meidän aikanamme. Koska maallistuminen seurakunnissa on pitkällä. Onko tästä syystä ihme, että seurakunnissa on paljon sellaista syntiä, mitä ei pitäisi olla, Kristukseen uskovien keskuudessa.

Seurakuntien johtajat ovat maallistuneet ja eivätkä näe, miten vakava asia on synti. Synti johtaa iankaikkiseen eroon Jumalasta, ellei siitä tehdä parannusta. Kuten apostoli Juudas mainitsee, on käännetty Jumalan armo irstaudeksi. Armosta on tehty liian halpa-arvoinen. Armolla kuitataan kaikki irstaus. Jumalan armo on ikuista, mutta se ei siedä tahallista syntielämää. Armosta pelastumme, mutta pelastunut ei tee tahallaan syntiä. Jos ei nähdä synnillisen elämäntyylin vakavuutta, jos seurakuntien johtajat itsekin suosivat syntiä, silloin suvaitaan synnillinen elämäntapa. Maallistunut seurakuntien johto, ei tarvitse Jumalan antamia armolahjoja, jotka paljastaisivat synnin. Seurauksena on, että seurakunnan sisälle pääsevät kaikki, jotka vain tahtovat vähän parempaa elämää, kuin mitä maailma tarjoaa. Mutta täydellistä erottautumista maailmallisesta elämäntavasta ei ole tehty. Pyhän hengen sinetti puuttuu, joka näyttää synnin ja maailmallisuuden elämässämme. Pyhä henki tekee eläväksi uskon. Pyhän hengen voimalla, on kuoletettava lihan teot. Lue loppuun

This entry was posted on 3.5.2017.