Iso kirja synnistä

”Me olemme syntiä tehneet, olemme väärin tehneet, olleet jumalattomat ja uppiniskaiset; me olemme poikenneet pois sinun käskyistäsi ja oikeuksistasi.” Dan. 9: 5. KR. 33/38.

Jeesuksen omina emme ole vapaita synnillisistä taipumuksistamme. Menneet synnin ja Jumalan tahdon rikkomiset saamme kaikki anteeksi, löydettyämme armahtajamme ja sovittajamme, Jeesuksen. Jumala antaa kaiken entisen anteeksi. Ihmiset, me olemme armottomia ja anteeksiantamattomia. Uudestisyntynyt on uusi luomus, entinen on poissa. Meidän ihmisten pitää ymmärtää, minkä Jumala on anteeksi antanut, sitä mekään emme saa kaivella uudelleen esille. Kaikki entinen on mennyt, uusi on sijaan tullut.

Uudestisyntyneet saivat Jeesukselta tehtävän saarnata sanaa ja antaa syntejä anteeksi. Herännyt omatunto tarvitsee armon sanomaa, mutta se tarvitsee anteeksiannon, kaikesta menneestä. Jeesuksen omille on annettu yleisen pappeuden perusteella, valta antaa syntejä anteeksi. Kaikille syntejään katuville tarjotaan armoa ja anteeksiantoa. Evankeliumin iloa ja vapautta pitää tarjota, myös syntiin langenneelle ja pois lähteneelle, Jumala rakastaa luopunutta. Hän tahtoo, ettei yksikään Hänen omansa joutuisi pois Hänen yhteydestään ja eksyisi maailmaan. ”Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on.” Hes. 34. 16. KR. 33/38.

Yleinen puheenaihe kristillisissä piireissä onkin synti ja syntiongelma. Raamattu kertoo synnistä ja sen olemuksesta. Raamattu kertoo myös, miten pääsemme eroon synnillisestä taipumuksestamme.

Syntihän on Jumalaa vastustava teko, elämän asenne, joka vie Jumalasta etäälle.

Synnin kanssa saamme elää aina tässä maailmassa. Kristittyinäkin, olemme jatkuvasti Jumalan vastustajan vaikutuspiirissä. Vastustaja sananmukaisesti vastustaa, ettemme säilyisi uskossa ja lähellä Kristusta. Vastustaja yrittää kaikin keinoin saada meidät ansaansa. Raamatusta emme saa syntiä pois, emmekä kristinuskon pääsanomasta. Jos tätä yritämme muuttaa, pitäisi koko kristinuskon sanoma muuttaa toisenlaiseksi. Siihen ei Raamatun sana anna lupaa. Ilmestyskirjan viimeisessä luvussa on Jumalan omaa sanaa, mitä tapahtuu, jos poistamme Jumalan sanasta jotakin sellaista, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Lukijat saavat olla uteliaita ja etsiä Raamatustaan, mitä Johanneksen ilmestyskirjaan on tästä aiheesta kirjoitettu.

Nähdäksemme mitenkä kauhea asia ihmiselle synti on, se tarvitsee näkyäkseen mustan taustan. Mustaa taustaa vasten armo ja anteeksianto näkyvät kirkkaasti.

Raamattu kertoo syntisestä naisesta, huorasta. Tuhlaajapojasta joka tuhlasi perintönsä. Raamatun alkulehdiltä saamme lukea, ensimmäisestä verityöstä. Juopuneesta Nooasta, joka söi ylikypsiä rypäleitä puutarhastaan liian paljon, ja päihtyi. Sodoman ja Gommoran synnistä, rikkauden tavoittelusta. Epänormaalit seksuaalisuhteet, Raamattu tuo kaunistelematta esille. Petturi Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, mainitaan. Opetuslapsi Pietari lankeaa, kieltämään, ettei ole Jeesusta tuntenut. Valehtelu, näin lähellä Jeesusta eläneelle, tuntuu pahalta. Ryöväri oli ristillä. Esimerkkejä on runsaasti, eikä Raamattu kaunistele, etteikö syntiongelmaa olisi ollut ja tule olemaan. Kristitty lankeaa syntiin, jos paholainen pääsee heikkoon kohtaan iskemään kyntensä. Nämä asiat esille tuova, Jumalan sana, tekee kristinuskosta ihmeellisen uskon. Raamattu tuo selkeästi esille, mitä mieltä Jumala on synnistä.

Missä synti on suureksi tullut, siellä tarvitaan anteeksiantamuksen sanomaa. Synnintunto on tarpeen. Tarpeen tultua, voimme kertoa evankeliumin sanomasta, mikä auttaa syntisen vapauteen?

Potilaan tietäessään diagnoosin sairaudelleen, se antaa sairaudelle nimen. Tämä saattaa olla sairaalle helpottava tieto, mutta se voi ahdistaa entisestään. Monesti epätietoisuus, mikä vaivaa, on diagnoosin myötä poissa, tämän jälkeen on helpompi jatkaa elämää. Tiedetään mikä on vaivan syy ja nimi. Lääkäri osaa alkaa hoitaa sairasta, koska tietää mitä hoidetaan.

Raamattu on syntisairauden ” lääkärikirja.” Levottomuuteen ja ahdistukseen, moneen pahanolon, aiheuttajana on synnillisestä elämästä aiheutunut omantunnon tuska.

Ihmisen sairaudet kuuluvat tämän elämän lainalaisuuksiin. Sairauksia on kaikilla. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen olemus ei säästy sairauden ongelmalta. Syntistä aiheutuvaan omantunnon tuskaan saadaan apu Jumalan sanasta.

Koska Raamattu kertoo, miten synti tuli maailmaan. Mikä sitä aiheuttaa, miten se edelleen on täällä ajassa oleva vitsaus ihmisille. Voimme aloittaa Raamatusta etsimään ratkaisua ongelmaan. Joku on sanonut: ” Raamattu on iso kirja synnistä.”

Raamattu puhuu lihanmakuisesta ongelmasta. Ihminen on lihallinen ja psyykkinen kokonaisuus. Psyykkinen tietoisuus ja älyllisyys, ovat vain ihmiselle luodut ominaisuudet. Näitä ei ole muilla Jumalan luomilla, kuin ihmisellä. Tunteet ovat terveen psyykkisen rakenteemme yksi osa-alue. Murehtiminen kuuluu yhtenä osana tunneskaalaan.

Jätän murheen erimuodot käsittelemättä, keskityn vain siihen murheeseen, jonka synti tuottaa ihmiselle.

Pyhä henki on herättänyt ihmisen omantunnon, silloin kun synnin seuraukset tai sen teot, aiheuttavat murhetta ja tuskaa. Raamattu kertoo, miten synnistä pääsee vapaaksi, niin ettei kuole synnit tunnolla. Ihminen kuolee syntiin, ellei hän saa apua. Omatunto pitää puhdistaa synneistä, ettei tarvitse kokea kuolemaa syntiensä kanssa. Tämä kuolema, kun johtaa ikuiseen eroon Jumalasta.

Mikään ei ole ihanampaa, kuin tietää, että syntien kanssa ei tarvitse kohdata kuolemaa. Jumala Raamatussa kertoo, mitenkä Hän lopullisesti hoiti ihmisen syntiongelman. Hän lähetti tähän kurjaan maailmaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan oli niin pyyteetöntä, ettei Jumala voinut jättää ihmistä synnin orjuuteen. Hän tahtoi saada yhteyden ihmisen kanssa uudelleen kuntoon. Ainoa mahdollisuus oli lähettää ainoa Poika, Pyhä Jeesus Kristus, sovittamaan koko maailman synnit. Ei yksin sinun tai minun syntejä, vaan koko maailman, kaikkien ihmisten synnit, Jumala tahtoi kerralla hoitaa pois päiväjärjestyksestä.

Jumala lähetti, Jeesuksen Kristuksen maailmaan elämään ihmisenä, ihmisen elämää. Opettamaan ja parantamaan sairaita, Hän tuli palvelijaksi ihmisille. Jumala tuli synnittömänä meidän keskellemme. Ihmiskunnan suurin ihme ei ole se, että ihminen on kävellyt kuussa. Suurin ihme on se, että Jumala on kävellyt maassa.

Synnintekijät saivat kokea Jumalan olemassaolon, konkreettisesti. Jumala oli keskuudessamme. Kaikki eivät tätä silloin käsittäneet, eivätkä käsitä vieläkään. Koska vain Pyhästä hengestä syntynyt ihminen, voi käsittää, miten suuresta asiasta oli ja on kyse.

Raamattu on kristinuskon peruskirja. Raamattu kertoo suoraan, miten synnin todellisuus on totta ihmisten keskuudessa. Synti on saanut lonkeronsa jokaiselle elämän alueelle. Käärmeenä esiintynyt paholainen, synnin ruumiillistuma, petti ensimmäiset ihmiset. Paholainen tuhosi yhteyden Jumalaan. Ihmisten kesken synti saa paljon pahaa aikaan. Ihmissuhteita särkyy synnin seurauksena. Viha, katkeruus, kauna ja monet muut asiat, lopulta johtavat ihmisten välien rikkoutumiseen.

Ihminen tahtoi kurottautua korkealle. Hän alkoi rakentaa Baabelin tornia. Tahdottiin tehdä oikea kulttuurin edistysaskel, laastin ja tiilien avulla. Ihmisen Baabelin tornit ovat aina särkyneet ja on pudottu kovalle alustalle alas. Jumala ei anna kunniaa ihmiselle, vaikka ihminen koko ajan yrittää sen omistaa itselleen.

Kunnia kuuluu Kaikkivaltiaalle Jumalalle, aina ja ikuisesti.

Koska Jumala rakasti kaikesta huolimatta syntiin langennutta ihmistä. Jumalan piti tehdä suuri rakkauden teko, meidän puolestamme. Hän antoi Kristuksen sijaiskärsijäksi. Hän joutui Uhriksi, viattomaksi Uhriksi. Kaikki maailman synnit ja pahat teot, sairaudet, Jumalan Poika, kantoi ristin häväistyspuuhun. Hän kärsi, ettei meidän ihmisten tarvitse kärsiä synninseurauksista. Hän kuoli kärsimyksen taakan painaessa Hänen päänsä alas. Luovutti henkensä ihmisten pahuuden sovitukseksi. Voitti vihollisista viimeisen kuoleman, koska Hän heräsi ylös kuolleista, niin kuin edeltä oli luvannut. Profetiat kävivät toteen. Jumala ei pettänyt ihmistä. Nyt me tämän ajan ihmiset saamme elää Jumalan rakkauden ja armon ilmapiirissä. Meillä on rakastava Jumala. Hän rakastaa syntistä ihmistä, siltikin että liian moni, pitää halpana Hänen sovitustyönsä arvon.

Koska sovitus on suoritettu, on yksilöihmisen syntiongelma poissa. Hoito syntisairauteen on olemassa, silti syntisairaita on omasta tahdostaan liikaa. Hoito ja lääkkeet, joita Raamatussa tarjotaan, eivät kelpaa ihmiselle. Onko parempi mennä synnit omallatunnolla kadotukseen, kuin vastaan ottaa sovituksen sana, jota tarjotaan Kristuksessa?

Miksi kuljetaan maailman poluilla, kun Jeesus hellästi kutsuu omakseen?

Ihmisen synti ongelma on suurempi, kuin paholaisen olemassaolo maailmassa.

Paholainen ei syntiinlankeemuksen jälkeen ole näyttämöllä enää monesti, mutta synnin seuraukset ihmisen kautta ovat liikaa esillä. Uusi testamentti kertoo, miten rakastava Kristus tahtoo auttaa ihmisiä. Vapauttaa synnin siteistä Jumalan lasten vapauteen. Tämä ei kelpaa ihmisille. Vasta monesti suuret vaikeuden tai ongelmat saavat ihmiset, kyselemään Jumalan mahdollisuudesta auttaa.

Usein kuitenkin vastoinkäymiset, vain lisäävät katkeruutta ihmisissä. Kirotaan Jumalaa kaikesta maailman pahuudesta. Jumala ei ole syyllinen maailman pahuuteen. Hän sallii pahuuden olla määrättyyn mittaan saakka, sitten tulevat tuomiot.

Nyt voidaan ottaa pelastustarjous vastaan ja sovittaa synnit ja pahat teot, Jumalan ja ihmisten kanssa. Tänään on armonpäivä ja pelastuksen päivä. ” Tule sä syntinen kärsivä, ristille tie vapaa on”, lauletaan eräässä hengellisessä laulussa. Tie on vapaa ja Jumalan tarjous pelastuksesta on voimassa. Tahdotko pelastua ja päästä, iloon, rauhaan ja vapauteen? Jeesus antaa nämä kaikki kerralla.

On opetettu, ettei uudestisyntynyt voisi uudelleen langeta syntiin. Raamattu ei tue tätä ajatusta. Jos Raamatun aikana, ihmiset lankesivat syntiin ja synnillisiin tekoihin, emme ole yhtään parempia ihmisiä tänäänkään. Yhtä suuri vaara on menettää pelastus, jos alamme elättää syntisiä, lihallisia haluja sielussamme. Himoja jotka sotivat Jumalan Pyhää henkeä vastaan. Jos naisen katsominen himoiten on synti, mitä ajatusmaailmassamme onkaan pois pantavaa? Luin että nykyajan kristityt ovat riippuvaisia pornosta. Alkoholia käytetään päihtymiseen saakka. Näitä molempia voidaan tehdä ihmisiltä salassa, Jumala kyllä näkee kaikki. Häneltä mikään ei ole salattua. Jotenka jos tällä alueella on ongelmia, syytä parannukseen on, sillä kaikki synnit ja moraalittomuus, rikkovat Jumalan tahtoa. Murehduttavat Armonhenkeä. Kaikki synti estää, ettei päästä sisälle Kristuksen tuntemiseen ja siunauksiin. Ei saada voimaa kasvaa ja vahvistua. Armolahjat jäävät saamatta, jos elämme toinen jalka maailmassa. Lopulta jos emme tee parannusta, emmekä välitä armon Sanasta, seuraa ero Jumalasta. Uskomme raukeaa tyhjiin. Pyrkikäämme pääsemään perille Jumalan valtakuntaan.

Uskon elämän hoitaminen on tärkeää. Siksi uskoville on saarnattava evankeliumia, niin kuin sitä saarnataan uskosta osattomillekin. Sillä uskomme kasvaa sanan voimasta. Pyhän hengen opettaessa meitä. Jos emme tiedä, miten pitäisi uskossa elää, saamme kysyä toisilta pidempään uskossa eläneeltä neuvoa. Me elämme yhteistyössä toinen toistemme kanssa, kuten perheessä ainakin. Perheessä keskustellaan eri ongelmista, keskustellaan myös iloista ja myönteisistä tapahtumista. Raamattu neuvoo:”Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.” Snl.15. 22. KR. 33/38.

Koska kristitty uudestisyntyessä saa uuden hengen sydämeen, ei kristityn pidä tehdä tietoisesti syntiä. Täysin synnittömiä ei meistä tule, tietämättäkin teemme syntiä. Jos sanomme, ettei meissä ole syntiä, olemme valehtelijoita. Tämän vuoksi tarvitsemme Jeesusta ja Jumalan armoa, sekä anteeksiantoa. Mutta meillä on voiman antaja ja puolustaja Pyhä henki, joka antaa uutta elvyttävää voimaansa. Tästä syystä meidän ei pidä enää olla kuuliaisia synnille ja sen houkutuksille. Mitä enemmän seurustelemme Kristuksen kanssa rukouksessa, ja pyydämme Pyhää henkeä ohjaamaan elämäämme, sitä varmempaa on, ettei paholainen pääse kuin kiusaamaan meitä. Kiusaukset voidaan torjua Jumalan sanan auktoriteettia käyttämällä.

”Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.
Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten;
toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.
Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti!”
Amen. Juud. 1. 20 – 25. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 27.7.2017. Bookmark the permalink.