Vieraanvaraisuuden siunaus

”Saanko tuoda teille vähän vettä, jotta voitte pestä jalkanne ja levähtää puun varjossa? Minä haen hiukan syötävää, niin että voitte virkistäytyä ennen kuin jatkatte matkaanne.”
1 Moos. 18:4–5. KR. 33/38.

Lähi-idän ilmasto on kuumaa keskipäivällä, jotenka varjoisessa paikassa oleskelu on tuolloin suositeltavaa. Abraham, oli myös keskipäivää viettämässä varjossa. Mooseksen kirjan edellisessä jakeessa kerrotaan.” Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Abraham istui telttansa ovella päivän ollessa kuumimillaan.” 1. Moos. 18:1. KR. 33/38.

Kulkijat joille Abraham on vieraanvarainen, eivät olekaan tavallisia ihmisiä. Jumala itse ilmestyi nyt Abrahamin vieraaksi. Monesti meille voi tulla vieraiksi, tuiki tuntemattomia henkilöitä. Miten kohtelen heitä? Olenko ystävällinen ja vieraanvarainen, vain tylyn töykeä, ja käsken kutsumattomat vieraat poistumaan? Varmasti tällaisia tilanteita on joskus sattunut meille jokaiselle. Mitä teet? Jos itse Herra Jeesus onkin ihmisen hahmossa tullut vieraisille, koetellakseen meidän tapaamme, miten kohtelemme vieraita? Jumala saattaa keskellä päivää, ilmestyä ihmisenä luoksemme.

Ei ole aivan yhdentekevää, miten käyttäydymme, silloin kun vieras on tuntematon kulkija. Uskoa tunnustavina meidän tulee elää, siten että uskomme näkyy arjen tilanteissa. Ihmisten kohtaaminen on yksi haastavimmista, uskomme koetuksista. Länsimaissa ei vieraille tarvitse tarjota jalkojen pesua. Tämä vanha itämainen tapa, on parhaimpia tapoja osoittaa vieraanvaraisuutta. Kuljettiin sandaaleissa ja hiekka tunkeutui varpaiden väliin ja saattoi hiertää jalkoja, jotenka peseminen oli tarpeellista. Tästä syystä, jalkojen pesu oli tarpeellista käytännön syistä, ja se osoitti suurta vieraanvaraisuutta. Ruoan tarjoaminen oli toinen vieraanvaisuuden ja ystävällisyyden osoitus. Ruoka ja juoma tunnetusti virkistävät matkaajaa.

”Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi: ”Hae joutuin kolme vakallista lestyjä jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia”.
Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan ja antoi palvelijalle, joka ryhtyi nopeasti sitä valmistamaan.
Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän seisoi heidän luonansa puun alla sillä aikaa, kuin he söivät.” 1. Moos. 18: 6- 8. KR. 33/38.

Abrahamin vaimo oli varmasti hyvä ruoan valmistaja. Olihan Abraham saanut hyvän vaimon. Hyvä vaimo osaa laittaa ruokaa ja leipoa, tehdä paljon, paljon muuta. Vaimo on tarkoitettu miehensä avuksi. Avulias vaimo myös on vieraanvarainen ja tarjoaa parasta vieraille. Niin Saara alkoi myös valmistaa ateriaan vierailleen. Saaralla ei ollut pakastinta, mistä ottaisi paistin palan ja sulattaisi sen, mikroaaltouunissa. Vesi ei tullut hanasta. Eipä ollut sähkövatkaimia ja taikinakoneita. Sähköliesikin oli tuntematon. Kuinka paljon vaivaa piti nähdä, ennen kuin ateria oli valmis? Piti kulua useita tunteja, ennen kuin kaikki oli valmista tarjoiltavaksi. Kuitenkaan Raamatussa ei kerrota mitään kiireestä. Vieraat saivat varmasti herkullisen aterian ja se nautittiin kiitollisina. Uskon Abrahamin olleen vieraanvarainen kaikille kulkijoille. Uudessa Testamentissa sanotaan vieraanvaraisuudesta. ” Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.” Hepr. 13: 2. KR. 33/ 38.

Vanhassa Testamentissa kerrotaan Herran ilmestymisistä tähän saakka, yleensä yöllä. Nyt oli poikkeus, Herra ilmestyi Abrahamille keskellä päivää. Jumala voi ilmestyä milloin Hän tahtoo, kaikki ajat ovat Hänelle sopivia. Lämpimästi otti Abraham vieraansa vastaan kotiinsa. Samoin meidän tulee kristittyinä ja Jumalan omina, antaa kotimme olla avoinna vieraille. Tuntematon lähimmäinen poiketessaan, voi tuoda kotiin suuren siunauksen. Avoin yhteys luo rakkauden ilmapiirin ihmisten välille, näin evankeliumi voidaan kertoa sanoittakin ihmisille. Ystävällisyys ja vieraanvaraisuus, kertovat talonväen uskosta paljon. Paljon enemmän kuin monet sanat, joita puhumme uskostamme. ”Näytä minulle teot, niin minä kerron, mikä on uskosi”, on joku viisaasti kiteyttänyt ajatuksen, miten uskomme näkyy elämämme arjessa. Tällainen uskossa eläminen on sisäistetty, Jumalan sanan lukemisen kautta, ja Pyhän hengen läsnäolossa. Siten, se ei ole raskasta uskossa elämistä. Se on yhtä luonnollista, kuin on hengittäminen. Kristuksen sanan valossa kasvanut kristitty, ei tee tekoja omassa voimassa, vaan hän elää uskoa luonnollisena osana arkipäivää.

Tuntemattomat kulkijat kodissamme voivat olla siunausten airuita. Niin toivat, Abrahamille ja Saarallekin, siunauksen heille tuntemattomat vieraat. Jatkossa kerrotaan, mitä asiaa oli tuntemattomilla vierailla.

”Ja he kysyivät häneltä: ”Missä vaimosi Saara on?” Hän vastasi: ”Tuolla majassa”. 1. Moos. 18: 9. KR. 33/38.

Itämäiseen tapaan kuului myös, että mies puolisten vieraiden aikana, eivät naiset olleet, mukana keskustelemassa vieraiden kanssa. Tästä syystä vieraat varmistivat, että Abrahamin vaimo oli poissa kuuluvuusalueelta. Saara oli majassa. Kysymys oli epätavallinen, ei kuulunut tapoihin kysyä vaimosta, missä hän on? Nyt etikettisääntöjä rikotaan monella tavalla.

”Ja hän sanoi: ”Minä palaan luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimollasi Saaralla on silloin oleva poika”. Mutta Saara kuunteli majan ovella hänen takanansa.” 1. Moos. 18: 10. KR. 33/38.

Me naiset emme ole aina luotettavia, kuten pitää olla. Tämä nähdään jälleen kerran, – Saaran oletetaan olevan majassa, mutta hän seisookin Abrahamin takana majan ovella. Saara kuulee kaikki, mitä vieraat kertovat Abrahamille. Uteliaisuus oli voittanut Saaran.

Mutta Aabraham ja Saara olivat iäkkäät, eikä Saaran enää ollut, niin kuin naisten tavallisesti on.
Sen tähden Saara naurahti itseksensä ja ajatteli: ”Heräisikö minussa, näin kuihduttuani, vielä halu? Ja myös minun herrani on vanha.” 1. Moos. 18: 11 – 12. KR. 33/38.

Saara naurahti itseksensä…oliko Saaran nauru epäuskon naurua? Ei voi olla totta, olen iäkäs, mahdotonta ollakseen totta. Mutta olisiko parempaa uutista voinut saada, kuin mitä Saara sai. Abrahamille oli tämä sama uutinen kerrottu aiemmin, mutta sitä Saarna ei kuullut. Abraham oli todennäköisesti, aiemman uutisen kertonut Saaralle, mutta olisiko Saaralla ollut ongelmia uskoa, mitä Abraham kertoi Jumalan lupauksista? Monesti liian läheisen kautta tulevaa tietoa, ei välttämättä uskota toteutuvaksi. Joskus Jumalan paljastaessa salattuja asioita ihmiselle, hänen tulee jonkin aikaa pureskella sitä, ennen kuin voi välittää sen eteenpäin. Olisiko ollut viive Abrahamin ja Saaran aiemman saamansa tiedon kulussa? Tuliko nyt uutinen täysin yllätyksenä Saaralle? Näihin kysymyksiin, ei Raamattu anna suoraa vastausta. Joka tapauksessa Saara nauroi, oliko nauru äänekästä ja kuuluvaa, vain ajatuksissa ollutta, tätäkään Raamatusta emme saa selville. Mutta tosiasia on, ettemme tee Jumalalta mitään salassa, Hän näki, Saaran naurun, se riittää meille tiedoksi ja Mooseksen kirjan maininta tapahtumasta.

Vieraat toivat siunauksen kotiin ja vieraanvaraisuus palkittiin. Meille on lupaus Raamatussa, joka rohkaiskoon meitä jokaista. ” Onko Herralle, mikään mahdotonta?” Olkoon elämäntilanne mikä tahansa, Jumalalla on ratkaisu siihen. Jumalalla ovat valtuudet kaikkiin, elämän ongelmien ratkaisemiksesi. Jumalan käteen annettua elämää on turvallista elää.

Vierailu tärkein syy jää vielä avoimeksi. Jumala ei paljastanut sitä vielä. Abraham vaistoaan jotakin muutakin, Jumalalla olevan sanottavanaan. Kuitenkaan Abraham ei lähde utelemaan lisää, hän luottaa siihen, että Jumala kertoo kyllä sen, minkä ihmisen tulee tietää. Hän jää odottamaan, mitä Herralla on seuraavaksi sanottavana. Tämä tapahtui, mitä Abraham uskoi tapahtuvaksi.

”Ja Herra sanoi: ”Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä?
Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.” 1. Moos. 18: 17 – 18. KR. 33/38.

Abrahamista tuli monen kansan kantaisä. Abrahamin siunaus, vaikuttaa monen ihmisen elämään. Tänäänkin Abrahamin vaikutus on nähtävillä. Jeesuksen nimessä on siunaus ja syntien anteeksianto. Mitä Abrahamille tapahtui, koskettaa myös meidän ajan kristittyjä. Uskomme kristittyinä, Abrahamin Jumalaan. Joka on elävä Jumala, ei puusta ja kivestä tehty jumala. Uskomme Jumalaan, joka luo jatkuvasti uutta. Hänelle ei mikään ole mahdotonta. Hän hallitsee koko maailmaa. Hänen Poikansa Jeesus Kristus elää ja tekee uudeksi luovaa työtään Pyhän hengen vaikutuksesta. Hän on kaikkialla läsnä oleva, kaikki tietävä, kaikki voittava väkevä Rauhan ruhtinas. Hän elää jokaisen Kristuksen oman sydämessä. Joko Jeesus elää sinun sydämessäsi?

Onko Jeesus sinun kotisi pää? Onko Hän näkymätön vieras jokaisella aterialla, hiljainen kuuntelija jokaisessa keskustelussa? Hän kulkee maanpäällä vierailuilla kodeissamme. Toinen ihminen on Jumalan kuva, tuntematon kulkija voi olla Jumalan lähettämä enkeli, joka tuo siunauksen kotiisi. Olkaamme lähimmäistemme palvelijoita ja vieraanvaraisia. Saamme pitää tietämättämme enkeleitä vieraanamme.

” Ja enkeleistä hän sanoo: ”Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi”; Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?” Hepr.1: 7, 14. KR. 33/ 38.

@LR.

This entry was posted on 9.8.2017. Bookmark the permalink.