Archive | elokuu 2017

Hedelmiä tuottavat aikuiset kristityt

Niin pyrkikää juuri sen tähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta
.” 2. Piet. 1. 5- 7. KR. 33/38.

Usko on Jumalan teko ja lahja. Kristus armossaan antaa meille tilaisuuden löytää Hänet. Hän antaa meille Jumalan rakkauden lahjan. Kristus on Jumalan lahja ihmisille. Jeesuksen löytäminen ja Jumalan lapseksi pääseminen aloittaa loppuelämän kestävän prosessin.

Jeesus antaa synnit anteeksi, Golgatan uhrityö on voimassa. Minkä Pyhän hengen valo paljastaa, sen veri puhdistaa. Kristuksen lupaama sisäinen ilo ja rauha ovat merkkinä uudestisyntymästä. Omantunto ei syytä menneistä synneistä. Puhdas omantunto antaa kevyen olon. Pyhä henki tulee olemukseemme asumaan. Saamme ilon jonka Hän antaa. Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne, lupaa Jumalan sana.

Jeesuksen seuraaja kulkee Mestarinsa askelissa, uskossa kasvaen ja vahvistuen. Kristus kasvattaa omiaan, eritahdissa. Jumalan sanan siemen on kylvetty sydämen maaperään. Esirukouksin pehmitetty maaperä, on pehmeä ja muokattu. Jumalan sanan siemen on pieni. Raamattu vertaa uskonsiementä sinapinsiemeneen. Tällainen sinapinsiemen kokoinen uskon siemen, alkaa itää hyvässä maaperässä. Sydämen mullasta nousee ” sirkkalehti” usko. Hento ja heiveröinen. Tässä vaiheessa tarvitsee jokainen, hengellistä kasvattajaa. Tämä on uskoon tulon jälkeen kaikkein herkin vaihe. Jos maaperä on muokattu hyvin. Jumalan sanan uutta luova voima on uudestisyntymässä uponnut maaperään, missä siemen on itänyt hyvin. Sirkkalehdet ovat saaneet ravinteita Jumalan sanasta ja juuresta on saanut tulla vahva. Kasvattajat, opettajat, rinnalla kulkijat, ovat vaalineet uutta tainta, hellästi, silloin uskossa eläminen etenee.

Maaperään paholainen koko ajan kylvää omia siemeniä maailmasta. Hän vastustaa Jeesuksen antamaa kasvua. Paholainen kylvää epäuskoa, ” et sinä ole uudestisyntynyt, eivät kaikki syntisi ole anteeksi annettu. Lähettää maailmasta entisiä ystäviä, jotka kylvät siementä, ” hullua on uskoa, sellaiseen mitä ei ole nähnyt. Raamattu on satukirja, viisas ihminen, älä tällaiseen usko. Mitä ihmisetkin nyt puhuvat sinusta. Hulluna pitävät.” Näiden siemenien itäessä, sirkkalehden viereen, moni ” sirkkalehti” uskova on taipunut ja tukahtunut. Saanut maailmasta uskon vastamyrkkyä, usko on rauennut tyhjiin. Maailma on vetänyt puoleensa ja Jeesukselle on käännetty selkä. On tahdottu osoittaa, ettei nyt näin ” hulluksi” ole vielä tultu. Jeesus jää ikävöimään lastaan joka jätti Hänet.

Onneksi kaikille ei käy näin onnettomasti. Juuret ovat vahvistuneet ja ” sirkkalehti” vaihe pääsee hyvään kasvuun. Taimesta kasvaa runko, suora runko joka kasvattaa oksia ja lehtiä. Huonot oksat karsitaan pois. Jumalan tapa oksien karsimisessa on yksilöllistä. Vahvoja, mutta kieroon kasvaneita oksia Jumala poistaa. Hän näkee meidät jokaisen yksilönä. Hän tietää, miten paljon karsimista kulloinkin kestämme. Hän käsittelee jokaista sen mukaan. Oksien karsiminen on monesti kivulias toimenpide. Koetusta, ahdistuksia, masennusta, monia sairauksia, ongelmia joita ei olisi osannut odottaa. Herra tietää mitä uskomme kestää. Jeesus lupaa: ”Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” Matt. 11. 30. KR. 33/38.

Monet ovat fyysisesti voineet koetuksissa romahtaa ja psyykkinen terveys horjua, mutta näiden rinnalla, usko on kestänyt. Jumalan silmissä se, mitä hengellisesti kestämme on tärkeämpää, kuin se, mitä meidän mullasta tehdylle kehollemme tapahtuu. Romahtaneen kehon Kristus armossaan parantaa hyvän tahtonsa mukaisesti. Psyykkisesti sairastunut tai uupunut saa nousta jälleen. Joskus ei aina täysin terveeksi tulleena, mutta sellaiseen kuntoon, että voi omalla sarallaan jatkaa hengellistä kasvuaan.

Koetukset tekevät meistä Kristuksessa vahvoja. Opimme tuntemaan Jeesusta yhä paremmin. Näemme Hänen rakkautensa ja armonsa kirkkaammin. Oppiessamme tuntemaan paremmin, Kristuksen luonteenlaatua, mekin muutumme vähitellen Hänen kaltaisekseen. Prosessi jatkuu. Lue loppuun

This entry was posted on 1.8.2017.