Apu tulee minulle Herralta

”Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.” Ps. 50: 15. KR. 33/ 38.

Psalmia 50.15 on kutsuttu Jumalan puhelin numeroksi. Hädän päivän tullessa, voi avuksi huutaa Jumalaa, joka lupaa auttaa hädässä olevaa. Auttamisen kiitokseksi riittää Jumalan kunnioitus. Jumala Jeesuksessa Kristuksessa auttaa ilmaiseksi. Köyhistä köyhin ja täysin rahaton saa pyytää Jeesusta apuun. Hän auttaa. Hänelle eivät meidän rahamme ja hyviksemme ole minkään arvoisia. Sillä kaikki se, mitä Jumala teki Poikansa Jeesuksen kautta, meidän puolestamme, ei ole millään maallisella mitattavissa. Niin suuren ja kalliin teon Jeesus teki puolestamme, Golgatalla. Pyhän Jumalan Pojan veri vuodatettiin ihmisten syntien sovitukseksi. Hän joi ennen tätä, syntiemme täyttämän maljan pohjaan saakka. Hän tiesi, miten katkeraa juotavaa maljassa oli. Hän rukoili, ettei joutuisi sitä juomaan. Kuitenkin Hän tahtoi toteuttaa Isän Jumalan tahdon, Hän kuuliaisena teki, sen mitä varten Isä Jumala Hänet maailmaan lähetti. Hän maksoi meidän syntivelkamme, että meillä olisi pääsy Isän luokse. Kristus kallisti päänsä ja antoi henkensä, meidän ihmisten syntien sovitukseksi. Jumala avasi uuden paremman tien yhteyteensä, kuin mitä olivat ne uhrit, joita vanhassa liitossa käytettiin. Golgatan kummulle jäivät ihmisen syntiinlankeemuksen seuraukset. Jeesus voitti paholaisen, joka ihmissuvun alusta saakka, on yrittänyt pitää valtaa ihmiseen. Paholaisen aikeet kukistettiin Jumalan voimasta. Ihminen ei olisi koskaan pystynyt tätä tekemään. Ihminen voi tänäänkin paholaisen vertauskuvana käytetyn käärmeen pään murskata. Itse käärmeenä esiintynyttä Jumalan työn vastustajaa, ei ihmisen voimat riitä kukistamaan. Jumala yksin teki tämän ja tekee edelleen. Paholaista ei ole vielä kukistettu kokonaan, hän voi hyvin ja häärää ihmisten joukossa, pitäen saalista itsellään.

Jumalalalla on hyvä kuulo, Hän kuuntelee, mitä me ihmiset Hänelle kerromme. Meidän ei välttämättä tarvitse huutaa Jumalalle, Hän kuulee kuiskauksen ja tietää jopa ajatuksemme. Huokaus ei ole Häneltä salassa. Jotenka ei ole niin voimatonta ja heikkoa ihmistä, etteikö voisi pyytää apua Jumalalta. Psalmin kirjoittaja kehottaa huutamaan avuksi Herraa. Eikö ole ristiriitaista? Herramme kuulee kuiskauksen, ja huokauksen…silti kehotetaan huutamaan apua Herralta. Vanhan testamentin hepreankielen sanonta huutaa Herran puoleen, tarkoittaa ”huutamista sydämensä pohjasta.” huutaminen on harrasta avunpyyntöä. (Jim Cymbala) Profeetta Jeremia sanoo: ”Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä.” Jer. 33. 3. KR. 33/38.

Ihminen on koko olemassaolon ajan sukupolvesta toiseen, pyrkinyt pärjäämään omillaan. Ihminen tahtoo luottaa omaan viisauteensa ja voimaansa. Viisauden etsiminen ei ole huono asia. Ruumiillinen hyvä kunto auttaa meitä jaksamaan arjessa. Ihmisen itseriittoinen, mistään ulkopuolisesta avusta piittaamaton halu pärjätä omillaan, on ylpeyttä. Rukous ja Herran puoleen kääntyminen on monelle, viimeisin vaihtoehto. Kaikki muut keinot kokeillaan ensin. Kenellepä ei elämänsä aikana joskus tulisi ongelmia matkaan… ennemmin tai myöhemmin. Kristitty, Jeesuksen oma luonnollisesti tietää, mistä löytää avun hätäänsä. Mutta – paholainen on kaikkina aikoina kuiskutellut Jumalan lapsille. ” Älä odota Herralta suuria, älä pyydä, äläkä rukoile.” Totuus on, että paholainen tietää, jos Jumalan oma kääntyy Herransa puoleen, silloin hänen mahtinsa heikkenee ja järkkyy. Jumalan puoleen kääntynyt Kristuksen oma, on sellaisessa voimakentässä, ettei paholaisella ole sinne valtuuksia mennä. Tämä tekee paholaisen olon epämukavaksi. Kuningas Daavidin sanat todistavat, että paholaisen vaikutus heikkenee heti, Jumalan oman kääntyessä rukouksessa Jumalan puoleen. ”Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan, Herra kuulee, kun minä häntä huudan.” Ps. 4: 4. KR. 38.

Daavid kävi hengellistä sotaa paholaista vastaan. Filistealaiset edustivat Jumalan vastustajaa. Jos pyydämme rukouksessa apua Herralta, ei ole enää merkitystä, mitä on filistealaisilla sotajoukoilla. Meillä on voitto Jeesuksessa. Rukoilematta jättäminen tekee meistä voimattoman ja mitätönkin paholaisen sotajoukko voi kaataa meidät. Voin kuvitella mitä Daavid tahtoo sanoa. ” Filistealaiset, te voitte ajaa minua takaa. Voitte puhua minusta täysin perättömiä asioita. Voitte pilata maineeni. Voitte yrittää kaataa minut keinoja kaihtamatta. Olettehan juonten mestarin käytössä, häneltä löytyy keinoja, jos vanhat loppuvat. Mutta minä pyydän Herraa avukseni, silloin te olette voimattomana pulassa. Herra kuulee minua, kun Häntä rukoilen!”

”Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?” Ps. 14: 4. KR. 33/38.

Edellä oleva määritelmä on Jumalan määritelmä jumalattomista ihmisistä. Monenlaisia asioita he voivat tehdä, mutta eivät huuda avuksensa Herraa. He eivät nöyrry tunnustamaan Jumalan ylivertaista kunniaa ja huutamaan Häneltä apua, koko sydämestään. Kukaan ei löydä pelastusta ja syntien anteeksi saamisen armoa, ellei huuda avukseen Herraa Jeesusta, syntisten Vapahtajaa. Jumala lupaa, ” minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua.” Jumalan kunnioitusta ei muuten saada kuin olemalla rukouksessa ja huutaessamme hädässämme Herraa avuksi. Rukousvastauksen tullessa, me kunnioitamme Herraa Jeesusta, kiitoksella ja ylistämme Hänen pyhää nimeään. Herra tekee voimallisia tekoja ja rukousvastaus on todisteena siitä. Vaikeudet ja elämään tulevat ongelmat, tuottavat meille suuren siunauksen. Sillä ne vievät meidät rukoukseen ja Jumalan yhteyteen. Opimme tuntemaan Jumalaa ja Hänen voimaansa paremmin, kärsimysten koulussa. Hyvinä aikoina helposti unohtuu Jumala ja rukoukseen turvautuminen.

Missä on turvani?

”Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee. ” Ps. 37. 3 – 5. KR. 33/38.

Uskon lahjan saanut ihminen, saa synneistä ja pahuudesta anteeksi annon, Jeesuksen nimessä ja veressä. Ihmisen sielu, sydän puhdistuu ja uusi Isäntä astuu valtaistuimelle. Jokainen ennen uskoon tuloa ja kääntymystä, pitää sisällään tämän maailman herraa. Joka saa ihmisen tekemään pahuutta ja ilkeyttä. Ihminen on kova ja kylmä tunteeton, lähimmäisilleen. Sydämen vallankumouksessa asumukseemme tulee taivaan Herra, Jeesus Kristus. Hän pehmittää kivisen kovan sydämen. Antaa tilalle liha sydämen. Jumalan rakkaus tulee ihmiseen ja rakkaus saa aikaan muutoksen ihmisen elämässä. Rakkauden Herra Jeesus Kristus, alkaa muokata meitä. Jeesuksesta alkaa virrata, Hänen lämpönsä ja laupeutensa, joka vähitellen saa meidät muuttumaan Hänen kaltaisekseen. Prosessi alkaa uudestisyntymän hetkellä ja jatkuu koko maanpäällä olomme ajan.

Hyvinä päivinä uskova elää rohkeaa kristillisyyttä. Mutta todellinen usko näkyy vasta koetusten helteessä. Uskossa olevaa riisutaan kaikesta omasta voimasta. Kivutonta ei uskovan elämä ole, eikä ongelmatonta. Tullessasi uskoon ja Kristuksen luokse, on luovuttava omasta vanhurskaudesta. Me olemme vain läpeensä syntisiä, meillä ei ole antaa Jeesukselle kuin syntiä, syntiä ja vielä kerran syntiä. Kaikki kurjuutemme ja puutteemme on annettava Jeesukselle. Jos näin ei tehdä, emme ole kokonaan soveliaita Kristukselle, eikä Kristus sovellu meille. Jeesus on ehdoton. Hän ei tee synnin ja ihmisen pahuuden kanssa kompromissiratkaisuja. Olemme kokonaan ehdoitta Kristuksen omia, tai emme ole. Kahta tietä ei voi kulkea yhtä aikaa. Kahta herraa ei voi palvella yhtä aikaa. On oltava joko kokonaan Kristuksessa tai kokonaan maailmassa. Vaikeinta ihmiselle on luopua kaikesta omasta ja kuulua kokonaan Kristukselle. Kristus on meidät kokonaan lunastanut, Hän on täydellisesti meidän välimiehemme, Jumalan ja ihmisen välillä. Me emme pääse Jumalan yhteyteen ilman Kristusta. Jos pidät jotakin maailmassa olevaa itselläsi, et voi tunnustaa puhtaasta sydämestä, olevasi Kristuksen seuraaja.

Peruturvallisuus syntyy varhaislapsuudessa. Isä on ihmiselle, ensimmäinen Jumalan malli. Jos isä on kodissa lämminsydäminen ja rajat asettava, mutta rakastava, lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Tämä kokemus välittyy myöhemmin Jumala suhteeseen. Jos tuntuu, että Jumala on ankara ja tuomitseva, silloin perusturvallisuus on järkkynyt lapsuudessa ja heijastuu Jumala-suhteeseen. Älä anna lapsuuden kokemusten olla esteenä, etsiessäsi elämäsi tarkoitusta ja päämäärää. Uskoon tulon jälkeen me alamme muuttua, eheytyä ja kasvaa Kristuksen kaltaiseksi. Näemme että Jumala onkin turvallinen ja rakastava Isä, saamme kuin lapsi huutaa Häntä Isäksemme ja sanoa, Abba, Isä. Opimme näkemään oman rikkinäisyyden oikeasta näkökulmasta. Kristus alkaa meissä parantavan työnsä. Näemme että olemme arvokkaita ja kalliita, olemme rakastettuja tällaisenaan. Olemme syntisyytemme vuoksi jokainen jollakin tavoin säröillä. Parantuminen alkaa Jeesuksen verihaavoissa. Jumala on hyvä ja Hän tahtoo ihmiselle vain pelkästään hyvää. Jeesus kantoi kaikki meidän synnit ja sairaudet, rikkinäisyytemme ristille. Nyt ristin työn tähden saamme uskoa, että Kristus on meidän parantajamme ja korjaajamme. Hän ei jätä kesken aloittamaansa hyvää työtä, jonka Hän tekee meissä, mikäli annamme elämämme Jeesuksen korjauspöydälle. On vapaaehtoista, tahdommeko vapaiksi synneistämme. Jeesus ei tee mitään ihmiselle väkisin. Uskoon sisälle tuleminenkin on Jumalan Pyhän hengen työ meissä. Isä itse kutsuu meitä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastuksen armon vastaanottaminen on meidän itsemme päätettävissä. Jeesus ei väkisin vedä yhtäkään taivaaseen, on oma valintamme kelpaako Kristuksen tarjoama lahja.

Jumalan seurakunta on voittamaton

”Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.” Matt. 11: 12. KR. 33/38.

Johannes Kastaja oli Jeesuksen edellä kulkija, ennen kuin Jeesus aloitti julkisen toiminnan. Johannes Kastajan tehtävänä, oli saarnata parannusta hänen aikanaan eläville, jotka elivät Mooseksen laki uskonnon mukaisesti. Johannes Kastaja veti tuon ajan pappeja ja kirjanoppineita luokseen. Tavallista kansaa meni myös kuuntelemaan julistajaa. Jumala tahtoi Johannes Kastajan kautta vetää ihmisiä parannukseen. ” Herätteitä”, ihmisten kiinnostuksen heräämiseksi tarvittiin. Jumala tahtoi näyttää, ettei koreisiin vaatteisiin pukeutunut ja kirja viisas, ole välttämättä Hänelle sovelias. Maailman silmissä halpa-arvoinen, voi Jumalan näkökulmasta olla suurempi, Jumalan ase, kuin se, millä me ihmiset mittaamme toistemme arvojärjestystä. Johannes Kastaja oli tästä hyvä esimerkki. Hän ei prameillut vaatteilla eikä ulkoisin tehostein. Jumala nostaa aseeksi ihmisen, joka on nöyrä ja tyhjennetty kaikesta omavoimaisuudesta. Johannes Kastaja tunsi itsensä mitättömäksi, Jumalan palvelijaksi, tästä osoittaa hänen oma lausuma itsestään.

Johannes Kastajan sanoi: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” Mark. 1. 7-8. KR. 33/38.

Jeesuksen käytyä Johanneksen luona kasteella, alkoi julistustyönsä. Evankelista Matteus kertoo meille, miten Johannes Kastajan päivistä saakka, hyökätään valtakuntaa vastaan ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Väkevämpi julistaja Jeesus tuli Jumalan valtakunnasta maanpäälle. Jumalan valtakunta tuli ihmisten keskuuteen. Jumala asui ihmisenä keskuudessamme ja julisti, evankeliumin ilosanomaan. Ilosanoma syntisille… synnit saadaan anteeksi.

Hän kulki ihmisjoukkojen keskuudessa ja sääli syntien sitomia ihmisiä. Hän paransi sairaita, teki tunnustekoja ja ihmeitä. Lohdutti murheellisia. Hän eli ihmisen elämää, kuitenkin vailla syntiä. Jeesus teki vain pelkkää hyvää ja palveli. Hän tulistui rahanvaihtajiin ja kaupustelijoihin, jotka olivat väärillä motiiveilla mukana, hengellisissä tilaisuuksissa. Jeesus laittoi ojennukseen fariseuksia, jotka tuomitsivat ihmisiä ja määräsivät käskyjä, joita oli raskasta noudattaa. He eivät olleet itsekään vapaita, mutta toisten olisi pitänyt elää heidän mielensä mukaista elämää. He asettivat ihmisille lain taakkoja, mutta eivät vapauttaneet ihmisiä lain tuomasta kuormasta. Näitä Jeesus ojensi kovin sanoin ja ottein. Fariseusten ja kirjanoppineiden keskuudessa syntyi viha Jeesusta kohtaan. Viha kilpistyi Jeesuksen kidutukseen ja ristinpuulle ryövärien väliin. Taivasten valtakunta tahdottiin kirjaimellisesti tuhota. Elämän Herra tahdottiin saada pois päiviltä ja pahennusta aiheuttamasta.

Jokainen Jumalan lapsi joka on uudestisyntynyt, tietää kaiken tämän takana olleen Jumalan vastustaja paholaisen. Jumala antoi tapahtua Jeesukselle asioita, jotka näyttivät tekevän lopun Jumalan valtakunnasta maanpäällä. Jeesus eli Jumalan tahdossa ja suunnitelmissa, alusta saakka. Jumalan tahto oli pelastaa ihmiskunta syntiinlankeemuksen kirouksesta. Jumala antoi valtuudet ihmisen pahuuden huipentumiselle. Jeesuksen elämän loppu huipentuma oli uhrautua syntisen maailman syntien sovittajaksi. Jumalan rakkaus kirkastui Kristuksen kärsimyksessä. Tämä kaikki oli Jumalan suunnittelemaan. Jeesus ei vastustanut Isän tahdon toteutumista. Hän olisi Jumalallisilla valtuuksilla voinut lopettaa, ihmisten aikeet. Hän ei tehnyt sitä, koska tiesi, mitä varten Hän oli maailmaan tullut. Jeesuksen uhritie vei ristin verisen kuoleman kautta hautaan. Hän antoi henkensä, ihmisten syntien puolesta. Hän nöyrtyi Isän Jumalan tahtoon. Hän meni Jumalan suunnitelman mukaisesti tuonelaan. Saarnasi siellä oleville, Vanhan liiton pyhille, jotka eivät olleet kuulleet evankeliumia. Näin he saivat kuulla evankeliumin ilosanoman. Vanhan liiton Jumalaan uskovat kuolivat ilman Kristusta. Laki ei voi antaa iankaikkista elämää. Eivätkä eläinuhrit antaneet iankaikkista elämää, tarvittiin ristin sovitustyö Kristuksessa. Nyt nämä Vanhan liiton Jumalan omat, ovat uskossaan osallisia ylösnousemukseen kuolleista. Jeesus kävi tuonelassa, mutta kolmantena päivänä Jeesus nousi kuolleista ja on elävä Jeesus Kristus.

Yhteinen rukouksemme

Jumala, sinä tiedät, miksi ihmiset ovat tänä aikana, kuivia vedettömiä lähteitä? Miksi ihmiset eivät ota täydestä todesta sanojasi, Raamatusta? Miksi eivät tekoa, jonka suuresta rakkaudesta teit Golgatan keskimmäisellä ristillä? Onko vastaus, synti ei ole tullut ihmiselle enää ongelmaksi, joka painaisi polvilleen.
Onko nöyryys ja Jumalan kunnioitus kadonnut, tilalle tullut omavoimainen, kaikki tietävä, ihminen. Ihminen, jonka paholainen on nukuttanut syvään uneen, antanut puudutuksen omalletunnolle. Kivisydän ei tunne, eikä näe. Turtunut mieli ei itke. Herra Jeesus Kristus, aika käy vähiin, armonaika päättyy. Herätä sinä Jeesus meidät ihmiset, tekemään täyttä totta elämässämme. Herätä ennen kuin on liian myöhäistä. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen. Älä anna ihmisten mennä kevyen evankeliumin turvin kadotukseen.
Jeesus sinä et tahdo yhdenkään ihmisen joutuvan ikuiseen vaivaan, se ei ole ihmiselle tarkoitettu paikka.Jeesus Kristus anna meille oikea synnintunto, että saisimme kokea, oikean armon ja anteeksiannon. Vain sinä Jeesus voit viimeisten päivien ihmiset muuttaa, Pyhällä hengelläsi. Vain sinä Jeesus, voit, sinulla on edelleen kaikki valta ja voima.
Herra Jumala, pysäytä, puhu omilletunnoillemme, että vain yksin sinä olet Pyhä Jumala, joka voit muuttaaa minut.
Herra auta, me hukumme, auta meitä! Pyhitä meidät Totuudessa, sinun Sanasi on totuus.
Käännä ihmisten sydämet sinun puoleesi. Opeta meitä näkemään, että sinä olet Jumala joka armahdat ja autat, mutta olet kiivas Jumala joka vihaat syntiä ja epäjumalan palvelusta. Vieraita alttareita, joissa ei pala sinun Pyhän hengen tuli. Jeesus sinä itkit Jerusalemia, koska oli etsikkoaikansa hylännyt.
Jeesus sinä itket meitä sinun omikseksi sanovia, jotka olemme liian etäällä sinusta. Pidämme sinut liian halpana. Armo on kallis, se maksoi sinun veresi ja henkesi, koko elämäsi, rakas Jeesus. Armahda meitä ja herätä meidät näkemään, ettei ole muuta tietä taivaaseen, kuin ahdas ja kaita, Jeesus-tie.