Jumalan seurakunta on voittamaton

”Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.” Matt. 11: 12. KR. 33/38.

Johannes Kastaja oli Jeesuksen edellä kulkija, ennen kuin Jeesus aloitti julkisen toiminnan. Johannes Kastajan tehtävänä, oli saarnata parannusta hänen aikanaan eläville, jotka elivät Mooseksen laki uskonnon mukaisesti. Johannes Kastaja veti tuon ajan pappeja ja kirjanoppineita luokseen. Tavallista kansaa meni myös kuuntelemaan julistajaa. Jumala tahtoi Johannes Kastajan kautta vetää ihmisiä parannukseen. ” Herätteitä”, ihmisten kiinnostuksen heräämiseksi tarvittiin. Jumala tahtoi näyttää, ettei koreisiin vaatteisiin pukeutunut ja kirja viisas, ole välttämättä Hänelle sovelias. Maailman silmissä halpa-arvoinen, voi Jumalan näkökulmasta olla suurempi, Jumalan ase, kuin se, millä me ihmiset mittaamme toistemme arvojärjestystä. Johannes Kastaja oli tästä hyvä esimerkki. Hän ei prameillut vaatteilla eikä ulkoisin tehostein. Jumala nostaa aseeksi ihmisen, joka on nöyrä ja tyhjennetty kaikesta omavoimaisuudesta. Johannes Kastaja tunsi itsensä mitättömäksi, Jumalan palvelijaksi, tästä osoittaa hänen oma lausuma itsestään.

Johannes Kastajan sanoi: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.
Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” Mark. 1. 7-8. KR. 33/38.

Jeesuksen käytyä Johanneksen luona kasteella, alkoi julistustyönsä. Evankelista Matteus kertoo meille, miten Johannes Kastajan päivistä saakka, hyökätään valtakuntaa vastaan ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Väkevämpi julistaja Jeesus tuli Jumalan valtakunnasta maanpäälle. Jumalan valtakunta tuli ihmisten keskuuteen. Jumala asui ihmisenä keskuudessamme ja julisti, evankeliumin ilosanomaan. Ilosanoma syntisille… synnit saadaan anteeksi.

Hän kulki ihmisjoukkojen keskuudessa ja sääli syntien sitomia ihmisiä. Hän paransi sairaita, teki tunnustekoja ja ihmeitä. Lohdutti murheellisia. Hän eli ihmisen elämää, kuitenkin vailla syntiä. Jeesus teki vain pelkkää hyvää ja palveli. Hän tulistui rahanvaihtajiin ja kaupustelijoihin, jotka olivat väärillä motiiveilla mukana, hengellisissä tilaisuuksissa. Jeesus laittoi ojennukseen fariseuksia, jotka tuomitsivat ihmisiä ja määräsivät käskyjä, joita oli raskasta noudattaa. He eivät olleet itsekään vapaita, mutta toisten olisi pitänyt elää heidän mielensä mukaista elämää. He asettivat ihmisille lain taakkoja, mutta eivät vapauttaneet ihmisiä lain tuomasta kuormasta. Näitä Jeesus ojensi kovin sanoin ja ottein. Fariseusten ja kirjanoppineiden keskuudessa syntyi viha Jeesusta kohtaan. Viha kilpistyi Jeesuksen kidutukseen ja ristinpuulle ryövärien väliin. Taivasten valtakunta tahdottiin kirjaimellisesti tuhota. Elämän Herra tahdottiin saada pois päiviltä ja pahennusta aiheuttamasta.

Jokainen Jumalan lapsi joka on uudestisyntynyt, tietää kaiken tämän takana olleen Jumalan vastustaja paholaisen. Jumala antoi tapahtua Jeesukselle asioita, jotka näyttivät tekevän lopun Jumalan valtakunnasta maanpäällä. Jeesus eli Jumalan tahdossa ja suunnitelmissa, alusta saakka. Jumalan tahto oli pelastaa ihmiskunta syntiinlankeemuksen kirouksesta. Jumala antoi valtuudet ihmisen pahuuden huipentumiselle. Jeesuksen elämän loppu huipentuma oli uhrautua syntisen maailman syntien sovittajaksi. Jumalan rakkaus kirkastui Kristuksen kärsimyksessä. Tämä kaikki oli Jumalan suunnittelemaan. Jeesus ei vastustanut Isän tahdon toteutumista. Hän olisi Jumalallisilla valtuuksilla voinut lopettaa, ihmisten aikeet. Hän ei tehnyt sitä, koska tiesi, mitä varten Hän oli maailmaan tullut. Jeesuksen uhritie vei ristin verisen kuoleman kautta hautaan. Hän antoi henkensä, ihmisten syntien puolesta. Hän nöyrtyi Isän Jumalan tahtoon. Hän meni Jumalan suunnitelman mukaisesti tuonelaan. Saarnasi siellä oleville, Vanhan liiton pyhille, jotka eivät olleet kuulleet evankeliumia. Näin he saivat kuulla evankeliumin ilosanoman. Vanhan liiton Jumalaan uskovat kuolivat ilman Kristusta. Laki ei voi antaa iankaikkista elämää. Eivätkä eläinuhrit antaneet iankaikkista elämää, tarvittiin ristin sovitustyö Kristuksessa. Nyt nämä Vanhan liiton Jumalan omat, ovat uskossaan osallisia ylösnousemukseen kuolleista. Jeesus kävi tuonelassa, mutta kolmantena päivänä Jeesus nousi kuolleista ja on elävä Jeesus Kristus.

Hän antoi lupaamansa Pyhän hengen omilleen. Nyt Pyhä henki toimii maanpäällä ja vaikuttaa kaikkialla. Jumalan Pyhä henki on meitä lähellä. Hän on jokaisen Jumalan lapsen sydämessä. Uudestisyntymän ja syntien tunnustamisen, ja kaiken vanhan pois jäämisen jälkeen, Jeesuksen veri puhdistaa likaisimmankin ihmisen sielun. Pyhä henki tulee puhtaaseen ihmiseen asumaan. Kristukseen uskovasta tulee Pyhän hengen temppeli. Jumalan valtakunta on sisäisesti Jumalan omissa, Kristuksen Jeesuksen elämäänsä vastaanottaneissa.

Jumalan valtakuntaa ei saatu hävitettyä. Sillä mikä on aikojen alusta ollut ja on, se kestää iankaikkisesta, iankaikkiseen. Jumalan henki on, ennen maailman luomista jo ollut.

Johannes Kastajan päivistä asti on hyökätty Jumalan valtakuntaa vastaan ja edelleen sama jatkuu. Jumalan lapsia maailman ruhtinas vihaa. Pahan palavat nuolet lentävät, milloin miltäkin suunnalta Jeesuksen omia vastaan. Nyt ihmiskunnan eläessä armonajan loppuaikoja, paholainen entistä raivokkaammin hyökkää, saadakseen monet luopumaan, Kristuksesta ja Hänen antamasta terveestä uskosta. Pyhä henki on rauhan ja järjestyksen henki. Jumalan sana on tervettä ravintoa Jumalan lapsille. Raamatun sanaa vastaan hyökätään, risti on pahennus, joka yritetään poistaa. Ristin työ yritetään tehdä tyhjäksi. Jumala tahdottaisiin poistaa viralta. Jumalan lasten joukko, seurakunta, on paholaisen maalitauluna.

Paholaisen päästyään seurakuntaan maallistumisen myötä, tulokset näkyvät. Seurakuntien sisällä syntyy riitoja, Jumalan lasten keskuudessa. Tulee opettajia, joiden oppi vesittää Raamatun sanan. Tunnustekoja ja ihmeitä tehdään. Ovatko kaikki Jumalasta ja Pyhän hengen tuotetta, sitä sopii kysyä? Hedelmä voi näyttää aidolta, mutta mitä se saa aikaan Jumalan lasten keskuudessa, se kertoo hedelmän laadusta ja aitoudesta paljon. Hajaanus ja eripuraisuus, eivät ole Pyhän hengen hedelmää. Pyhä henki yhdistää, ei revi kristittyjä erilleen.

Jumalan omien tehtävänä on saarnata evankeliumia. Sielujen pelastuminen on asia yksi. Kaikki muu, mitä Jumalan sana lupaa, tulevat vasta pelastumisen jälkeen. Jos jokin muu on ennen parannussaarnaa, silloin olemme poissa oikealta Raamatun linjalta. Jumalan sanan tunteminen, auttaa näkemään oikean evankeliumin. Vääriä profeettoja ja vääriä kristuksia tulee. Mitä pimeämmäksi hengellinen maailma menee, sitä sokeampia ihmiset ovat menemään eksytysten kavaliin juoniin mukaan. Maallistumisen myötä eksytykset lisääntyvät, sallitaan kaikki, mikä murehduttaa Pyhän hengen aidon toiminnan. Syntyy käännynnäisiä, jotka eivät tunne aidosti Kristusta, eivätkä elä Kristus-elämää. Jumalan sanaa he eivät tunne. Väärän jumalan usko pääsee valtaan. Uusia uskontoja tulee entisten lisäksi. Uskonto ei pelasta yhtäkään ihmistä kadotustuomiolta.

Jumalan valtakuntaa omistavat monet, kuten evankelista Matteus kertoo. Jumalan valtakunta ei ole jaettu, eikä rajattu. Jumalan valtakunta on yksi. Jumalan perustuslaki kirja on Raamattu. Jumalan valtakunta on sisäisesti Jumalan omissa. Raamatun sana kuuluu kaikille. Pyhä henki on kaikille Jumalan lapsille tarkoitettu voiman antaja. Näitä eivät voi ihmiset rajata. Jumala on asettanut rajat ja ne pysyvät. Lahkot ja lahkohenkiset, tahtoisivat yksin mennä sisälle taivaan valtakuntaan. Onneksi Jumala tuntee omansa ja viimeisellä tuomiolla, on erottelun aika. Ihmiselle ei ole annettu Jumalan valtuuksia, eikä tuomarin valtuuksia. Synnin ja synnillisen elämän, moraalittomuuden ja siitä aiheutuvan kaiken, luonnottoman elämän saa tuomita. Tuomarina ei ole ihminen, vaan Jumalan Sana, ihmisen kautta saarnattuna.

Syntistä ihmistä ja synnin siteissä olevia, Jumalan lasten on vapautettava kahleista. Ihmisvoimin ei tämäkään onnistu. Usko syntyy kuulemisesta, ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Pyhän hengen voimassa ja voitelussa saarnattu sana, pysäyttää syntisen. Hän saa piston sydämeensä ja näkee, minne on matkalla, ellei tee parannusta ja käänny pois synti elämästä. Pyhä henki synnyttää uskon. Evankeliumissa on uutta luova voima, joka luo puhdasta uutta elämää syntiinlankeemuksen tilassa elävässä ihmisessä. Jumalan henki vie polvilleen. Polvitien kautta kuljetaan, syntejä katuen ja murehtien armonkalliolle, joka on Kristus. Siksi Jeesus sanoo vuorisaarnassa, ”autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.” Kaikki syntejään aidosti katuvat ja murehtivat saavat lohdutuksen Jeesukselta. Itketäänkö tänä aikana syntejä?

Pelastuksen armolahjan saa ristin työn ansioista, eikä kastevesi pelasta. Kasteveteen uskova hukkuu, ellei ota Jeesuksen sovitustyötä vastaan. Kuuliaisuuden osoitus Jumalan tahdolle ja Jeesuksen esimerkin noudattaminen tuovat, Jumalan lapselle, halun käydä kasteella, uskoon tulon jälkeen. Tämäkään kaste ei pelasta. Mikään armolahja ja Pyhän hengen kaste, eivät ihmistä pelasta. Näiden noudattamisesta seuraa uskon elämän lisääntyvä kasvu ja uskon vahvistuminen.

Ihminen saa uuden ulottuvuuden Jumalan tuntemiseen. Sana kasvattaa ja ruokkii kuuliaista Jumalan lasta. Tämä on kasvua, joka johtaa vähitellen pyhittymiseen. Pyhäksi emme elämämme aikana yksikään tule. Tämä vuoksi, maanpäällä ei ole ainutta pyhimystä. On vain armosta pelastuneita syntisiä, jotka tarvitsevat Kristusta. Jakamaton yksi Jumala ja Jumalan valtakunta, elää maanpäällä, seurakuntana, jota eivät tuonelan portit voita. Seurakunta olet sinä ja minä, jokainen uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Apostoli Pietari ei ollut malliesimerkki täydellisestä Jeesuksen seuraajasta. Raamatun sana kertoo totuuden hänen vaelluksestaan. Pietari näki oman elämänsä heikkoudet ja nöyrästi tunnusti, lankeemuksensa. Nöyrät saavat armon, jotenka hänet Jumala korotti ensimmäisen seurakunnan johtajaksi. Jeesus sanoi Pietarille: ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Matt. 16: 18. KR. 33/38. Tämä Kristuksen peruskalliolle rakennettu Kristuksen omien seurakunta, ei ole näkyvissä, mutta Kristus näkee, omansa ja ketkä Hänen seurakuntaansa kuuluvat. Jumala on heikoissa väkevä, mutta rikkaat ja ylpeät Hän lähettää tyhjinä pois. Viimeisellä tuomiolla meistä jokainen on samalla maaliviivalla. Ensimmäiset tulevat viimeiseksi, ja viimeiset ensimmäiseksi.

Tapahtuu tasaus, joka vielä täällä maailmassa ei toteudu. Taivaan portilla tehdään läpivalaisu, joka paljastaa löytyykö meistä Pyhän hengen sinetti? Onko meillä veren merkki ja vanhurskauden puhtaat vaatteet? Jeesus Kristus antaa nämä sinulle, jos ne vielä puuttuvat? Taivaaseen ei mene mitään epäpyhää, eikä saastaista, eikä sinne mene ainutta syntiä. Ainoa tie autuuteen on Jeesuksen armo ja rakkaus. Armonvirtaan pääsee, suuri- ja pieni syntinen. Sinulle, heikolle syntiselle, joka koet olevasi syntinen, sairas, heikko voimaton, masennuksen syövereissä, surun murtama, ahdistuksen alhossa, sinulle kuuluu armo suuri.

Kun Golgasta lauluni laulan, niin sen voiman tunnen sielussain.

Oi, puhtautta luopi se aivan. Jo taivahan tuntooni sain.

Oi veri Golgatan, oi veri Golgatan, veri Golgatan siunattu vuo!

” Halleluja!” laulun on, ihan taivahan tuntooni tuo.

Kun Pyhä henki kirkasti kerran,

mulle verihaavat Jeesuksen,

niin ymmärsin mä: Rakkaus Herran

mun tähteni tehnyt on sen.

(Pekka Mikkonen, 1863 – 1936. Hengellinen laulukirja, 356, 1,2.)

@LR.

This entry was posted on 8.9.2017. Bookmark the permalink.