Sana on sinua lähellä

”Mutta mitä se sanoo? ”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi”; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.” Room.10 8.KR.33/38. ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”
Joh. 1. 1 – 5. KR.33/38

Aikanamme tapahtuu paljon muutoksia. Jos seuraamme maailman tapahtumia, monenlaiset muutoksien tuulet puhaltavat kaikkialla. Historiaa lukiessamme, havaitsemme, on niitä muutoksia ollut aina. Historia toistaa itseään.

Uutta aina vastustetaan, se kuuluu ihmisen luonteeseen. On hyvä olla vanhassa, joka on tullut tutuksi ja turvalliseksi elämän tavaksi. Ihmisen perusturvallisuus tavallaan järkkyy, uudistusten toteutuessa. Vastustus uudelle on siinä, ettei luovuta perusturvallisuudesta.

Hengellisellä kentällä on alkuseurakunnasta lähtien ollut liikettä. Apostolisen ajan seurakunta oli varmasti erilainen Jeesuksen omien yhteisö, kuin on aikamme seurakunnat. Muutoksia on tullut, eikä vastustus ole ollut vierasta. Eräässä hengellisessä laulussa sanotaan: ” Kun kaikki horjuu ja maahan sortuu, vain Sana Herran kestää aina.” Jumalan sana on ainut kestävä, joka ei muutu. Jumalan sanaa on Raamatussa. Onhan Raamatun kieliasu muuttunut vuosisatojen saatossa. Mikael Agricolan Raamatun käännös, on aivan toinen kuin nykyinen. Monet Raamatun käännökset auttavat ymmärtämään Raamatun sanomaa. Muutokset ovat tarpeellisia, ellei muuteta sanoman sisältöä.

Alussa oli Sana. Sana oli Jumala. ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” Jo. 1. 14. KR. 33/38.

Ainokainen Poika on Jeesus Kristus, tuli lihaksi. Hän oli Jumalan tykönä, Hän oli Jumala. Hän tuli lihaksi, ihmisen kehoon. – Ihmiseksi. Hän asui meidän keskellämme. Raamattu todistaa tämän olevan todellista. Jumala loi Sanallaan kaikki, mitä on maailmassa. Jumala sanoi, ja niin tapahtui. Sanalla oli luomisvoima, Sanalla on edelleen luomisvoima. Jumala luo uutta jatkuvasti. Jumalaa monet vastustavat, koska Hän luo uutta. On muistettava, mitä Jumala luo uutta se kestää. Jumalan uudistavat teot, ovat hyviä ja saavat hyvää aikaan. Hän ei tee milloinkaan epäonnistuneita uudistuksia.

Jumala päätti luomistyönsä, Hän totesi kaiken hyväksi. Kaiken tässä maailmassa pitää olla hyvin.  Koska Jumala näin totesi, kaiken tullessa valmiiksi. Maailman pitää olla kuin Eedenin paratiisi. Ihmiset yhtä onnellisia kuin Adam ja Eeva. Harmonia ja rauha kaikkialla. Mutta, mutta, miten on… taidat lukijani pyöritellä päätäsi. Aivan – teet kuten minä. Kaukana on tämän ajan ihmisten harmonia ja rauha, maailma on kaikkea muuta kuin oli, Eedenin paratiisi. Sanomattakin kaikki tietävät maailmassa vallitsevan tilanteen, turhaa on alkaa yksilöimään, mikä on mennyt pilalle. Yksi asia on ennallaan, Jeesus on sama. Jumala on sama. Hänen sanansa on edelleen sama.

Jumalalla on ollut vastustaja aikojen alusta saakka. Paholainen, langennut enkeli yrittää tehdä tyhjäksi Jumalan teot. ” Tulette kuin Jumala, tietämään kaiken.” Näin paholainen lupasi ensimmäiselle naiselle Eevalle. Olisipa Eeva ensimmäiseksi kysynyt Jumalalta, ”ovatko tämän käärmeenä esiintyneen paholaisen, sanat tosia? Ei, Eevalle tullut Jumala mieleen, eikä myöskään hänen miehensä Adam. Houkutus oli niin himokas, ” minusta tulee kuin Jumala, otettuani kielletyn puun hedelmän. En voi vastustaa, tahdon olla kuin Jumala,” Eeva ajatteli. Enempää miettimättä, otti ja söi kielletyn hedelmän ja vei miehelleenkin. Eipä mies paljoa miettinyt asiaa, otti ja haukkasi hedelmästä. Olisipa edes mies, kysynyt ensin luojaltaan Jumalalta, ” onko totta, että minusta tulee yhtä mahtava, kuin olet sinä Jumala?” Ei kysynyt Adam Jumalan mielipidettä. Houkutus oli niin hyvä, ettei voinut vastustaa. Tämän jälkeen, ihminen ei ollut alkuperäinen hyvä ihminen. Ihmisen hyvyys päättyi tähän episodiin. Ihmisestä ei tullut täydellistä Jumalaa, ihmisestä tuli paholaisen juonia totteleva, juonittelija. Jumalan täydellinen vastakohta. Paholainen on Jumalan vastustaja edelleen.

Ihminen on paholaisen vaikutuspiirissä ollessaan kuin ” pikku paholainen.” Ihminen, viisas ihminen, kirjaoppinut, fariseus, vastusti Jeesusta. Vastarinta kasvoi päivä päivältä, kunnes Jeesuksesta tuli liian ” vaarallinen” näille viisaille ihmisille. Heidän suunnitelmansa oli saada Jeesus pois maailmasta. Jumala pois viraltaan, Jumalahan oli Kristuksessa Jeesuksessa. Jeesuksen oma opetuslapsi, Juudas oli Jeesuksen seurassa. Jeesuksen palvelustehtävän alusta saakka, Juudas eli ja oli, opetuslapsena, opetuslasten kanssa. Kukaan ei huomannut eroa, eikä aavistanut Juudaksen suunnitelmia. Valitessaan Juudaksen, kaikki tietävä Jeesus tiesi, mitä varten Juudas on Hänen opetuslapsensa. Hän antoi Juudaksen olla seurassaan. Lopputulos Jeesuksella oli tiedossa, mutta Hän antoi kaiken edetä Jumalan aikataulun ja suunnitelman mukaan. Jeesus noudatti Isän tahtoa kaikessa. Jumalan suunnitelmien piti toteutua. Juudas oli Jumalan sallimuksesta valittu Jeesuksen tragedian päärooliin. Juudaksen elämä ei ollut vilpitöntä. Ihmisen ulkokuori monesti pettää. Niin teki Juudaksenkin kohdalla. Luopumus oli alkanut, hitaasti. Hän oli opetuslasten rahakukkaron hoitaja. Rahanhimo iski Juudakseen. Vähitellen hän alkoi näpistellä rahaa yhteisestä kukkarosta. Varastelu jatkui ja himo kasvoi. Himon kasvaessa synti paisuu paisumistaan. Lopulta ihminen on himojensa vanki. Näin kävi Juudakselle. Ei ollut merkitystä, miten rahanhimon voisi tyydyttää tärkeintä olisi saada himo tyydytettyä. Kaikki syntielämä menee näiden kaavojen mukaisesti. Himon ihminen voisi pysäyttää, mutta ihminen on voimaton, koska väkevä paholainen on kaiken syntisen elämän takana.

Jumalan aikataulu on pysyvä, mahdollisuutta muutokseen ei sallittu. Koska Juudaksen rahanhimo oli saanut suuret mittasuhteet, alkoivat toteutua Jumalan suunnitelmat. Kaikki Jeesukseen uskovat ja Raamattua lukeneet, tietävät että Jeesuksen arvo Juudakselle oli lopulta vain, 30 hopea rahaa. Halpana Juudas piti Jeesuksen Mestarinsa ja opettajansa. Väliäkö muulla, kunhan saan tehdä, mikä itseäni miellyttää, näin ajattelee moni. Ymmärtämättä mihin jatkuva synnissä eläminen lopulta johtaa? Juudas oli Jeesuksen ajan virkamiesten kanssa hyvä kaveri. Nähdään, mitä tapahtuu, jos aletaan liiaksi olla, maailmaa rakastavien kanssa. Meidän tulee Jeesuksen esimerkin mukaisesti olla kaikkien ihmisten kanssa. Kuitenkin varottava, ettemme mene mukaan samaan, mitä maailmaa rakastavat tekevät. Maailmassa elävät tottelevat omaa herraansa. Tämän maailman ruhtinas on paholainen. Maailmassa elävät noudattavat omia himojaan. He eivät tunne Jeesusta Kristusta. Juudas ei ollut poikkeus tapaus, hän oli langennut syntiin ja eli vielä Jeesuksen seurassa. Hän ei kokonaisesti rakastanut yksin Jeesusta, hän eli puoliksi paholaisen vaikutuspiirissä. Maailman ystävä, tahtoi olla kavereille mieliksi. Näin Juudas sai toteutettua Jumalan tahdon. Hän sopi Jeesuksen hinnasta, sopi sotilaiden kanssa, miten edetään, jotta kaikki menee hyvin. Neuvoi Jeesuksen olinpaikan. Sotamiehet ottivat Jeesuksen kiinni, ja alkoi ihmiskunnan suurin tapahtuma. Pimeys oli Juudaksen sydämessä täydellinen. Jeesuksen valo oli Juudaksesta poistunut. Hän ei käsittänyt tekojensa seurauksia. Juudas oli nyt syvimmässä pimeydessä, mihin synti ja synnillinen elämätyyli voi ihmisen johtaa.

Jeesuksen piti kokea, mitä on elää synnissä. Hänen piti täyttyä synnillä. Puhdas Jumala tehtiin synniksi. Hän kantoi kaikki ihmisten sairaudet ruumiissaan. Paholaisen vallassa olevat pieksivät Hänet. Hän oli niin haavoitettu meidän pahain tekojemme tähden, ettei Hänessä ollut enää ihmisen muotoa. Vanhan testamentin profetoiden piti mennä toteen. Pahamaineinen rikollinen vapautettiin vankilasta. Hän oli tämän maailman ihmisten mielestä arvokkaampi, kuin oli Jumalan Poika Jeesus. Jeesuksen kuulusteluissa ei löydetty järkeviä syitä, miksi Hänet piti tuomita. Jeesuksen tuomitsijat toteuttivat Jumalan tahtoa tietämättään. Ristille päättyi Jeesuksen kärsimys. Hän kuoli meidän synnit päällään. Vuodatti kalliin Pyhän verensä. Nyt veri puhdistaa tämän jälkeen jokaisen syntisen omantunnon. Veri poistaa synnistä aiheutuvan syyllisyyden. Jeesus voitti kuoleman. Hän nousi ylös kuolleista. Jeesus elää nyt taivaassa, Isän oikealla puolella. On tuleva takaisin ja Hän tuomitsee elävät ja kuolleet.

Ristintyön myötä täytettiin laki, pääsimme osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Saimme toisen puolustajan, voimaksi matkallemme. Pyhä henki, vuodatettiin maanpäälle. Vahvan tuulispään tavoin, Pyhä henki tuli ensimmäisten Jeesukseen uskovien päälle. He saivat olla ylösnousemuksen todistajia. Nyt he saivat entistä suuremman voiman, Pyhä hengen täyteyden. Opetuslapset lähtivät Jerusalemista evankelistoina. Ilosanoma Jeesuksesta levisi, ja edelleen sanomaa Jeesuksesta, syntisten Vapahtajasta viedään eteenpäin. Kunnes pakanoiden lukumäärä on täynnä. Tämän jälkeen päättyy Jumalan valtakunnan työ. Jumala yksin tietää, milloinka tämä luku täyttyy.

Jeesuksessa on elämän valo. Hän on elämän toivon antaja. Hän on pelastajamme. Hän armahtaa katuvaa syntistä. Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, saa armon. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Kukaan ei tule Jumalan yhteyteen, kuin ottamalla Jeesuksen elämäänsä, Herrakseen ja Vapahtajakseen. Elämän valo poistaa sydämestä synnistä aiheutuneen pimeyden. Jeesus antaa Pyhä hengen voimaksi taivasmatkalle. Hänen Sanansa on meidän opastaja. Raamattua lukemalla opimme, miten kuljetaan Jeesuksen seurassa. Vältetään väärät opit. Sana, Jeesus on sinun suussasi ja sydämessäsi. Uskovan elämässä jatkuu edelleen hyvän ja pahan välinen taistelu. Paholainen on meidänkin vastustajamme. Jeesuksen oma on poissa paholaisen vaikutuspiiristä. Sanalla me voimme vastustaa paholaista. Kiusaaja pakenee Jeesuksen nimessä. Jeesuksen omana olemme Kristuksessa. Kristus asuu meissä. Maailma ja sen elämäntavat, menettävät viehätyksensä. Elämme elämää maailmassa, mutta meidän sydän elää taivaallisissa. Pyhä henki tekee meistä Elävän veden lähteitä. Vesi virtaa eteenpäin, vieden Sanaa, Pyhän hengen voimasta. Mitä enemmän vietämme aikaa Jeesuksen seurassa, sitä paremmin opimme tuntemaan Häntä.

Jumalan rakkaus Kristuksessa saa aikaan muutoksen. Meistä tulee rakkauden lähettejä. Voitamme sanoittakin ihmisiä Kristukselle, koska me tuoksumme Kristukselle. Hänen läsnäolonsa tarttuu meihin. Kristuksen armo ja laupeus tulee meidän elämäämme. Hänen antama rauha, näkyy ulospäin meistä. Heijastamme taivasvaloa. Valo joka meissä on, se säteilee ympäristöön. Usko, ei ole pakkoa suorittaa jotakin rituaalia, hokea jotakin mantraa, usko on vanhurskautta, rauhaa ja lepoa Pyhässä hengessä. Jonka Jeesus Kristus vapauttaa, Hän on todella vapaa. Maailmassa olleet kahleet ja siteet katkeavat, ja saadaan elää täyttä elämää. Iloitaan Pyhän hengen antamaa iloa.

Apostolien teot jatkuvat edelleen. Evankeliumia tarvitaan. Muutoksen tuulet puhaltavat. Minkä muutoksen Jeesus saa tehdä sinulle? Hän kysyy: ” Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?” Jeesus muuttaa sinua, jos tahdot vilipittömästi muutoksen elämääsi.  Hänen tekemänsä muutokset ovat kestäviä muutoksia. Vain, itse päätät saavatko muutokset lisääntyä sinussa? Jeesuksen muutokset eivät pääty yhteen asiaan, moni asia sinussa muuttuu. Tahdotko elämääsi parempaa? Jeesuksella, Kristuksella on keinot ongelmien helpottumiseen. Ongelmatonta ja helppoa elämää meille ei luvata. Vaikeudet ovat voitetut vasta iankaikisuuden oven auetessa. Siihen saakka, meillä on taistelumme ja monien ahdistusten kautta, menemme sisälle Jumalan valtakuntaan.

Kristuksen oma ei ole jokaisen virran vietävänä.  Uusia virtoja on ”erämaahan” tullut. Vanhat hyvät virrat padotaan, ne katsotaan vääriksi virroiksi. Uusia pidetään parempina.  Kuitenkin hengellisessä elämässä,  ei ole väärää, oli se miten vanhaa tahansa, jos pysytään Jumalan sanan pohjalla.  Arvotelu vanhaa kohtaan kiihtyy, se ei saa häiritä meitä. Jumalan sanan pohjalla pysyvä, kestää arvostelun. Totuus ei pala tulessakaan.  Totuuden henki, Pyhä henki  johdattaa meitä, ettemme eksy. Pysytään Kristuksessa ja opitaan tuntemaan Hänen voimansa. Jeesus kutsuu, ”seuraa minua.”

”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. Sen tähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.”
Apt. 24. 14 – 16. KR. 33/38.

@LR.

This entry was posted on 21.10.2017. Bookmark the permalink.