”Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja
parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät.” Hoos. 6: 1. KR. 33/38.
Profeetta Hoosea kertoo meille, yksinkertaisen tavan uudistua uskossa ja miten tehdään elämässä parannus. Tulkaa ja palatkaa Herran tykö. Herramme Jeesuksen luokse palaaminen, saa aikaan uudistumisen uskossa, sekä halun tehdä parannusta huonoista elämäntavoista. Täyskäännös takaisin lähtöruutuun, on ainut tie, muuta tietä ei ole. Tuhlaaja poika lähti Isän luota, tuhlasi kaiken ennakkoon saamansa perinnön. Hän alkoi miettiä, mihin johtaa tie, joka on jo johtanut sikapaimeneksi? Omaisuus oli tuhlattu. Uskossaan haaksirikon tehnyt, on samassa tilanteessa tuhlaajapojan kanssa. Kristukselta armosta saatu kallis uskon lahja ja syntien anteeksi anto, on tuhlattu. Maailman viettelykset ovat vieneet, ilon elämästä. Omantunnon rauha kadonnut. Tilalla on maailmasta saatua sikojen ruokaa, joka ei tyydytä hengellistä nälkää. Nälkää joka on jokaisen ihmisen sydämessä. Ainoastaan Jumalan Sana, yhteys Kaikkivaltiaaseen Isään, tyydyttää nälän ja janon, jota sielumme tarvitsee.
Jumalan sallimat koettelemukset elämässämme, monet vastoinkäymiset ja ongelmat, tuntuvat meistä, kuin Jumala raastelisi meitä. Kuitenkin ongelmat elämässämme, eivät tule sattumalta. Kaikella on tarkoituksensa. Vain elämän vaikeudet ja ongelmat vievät lähelle Jeesusta Kristusta. Mikään ei ole arvokkaampaa kuin mennä lähemmäksi Jeesusta. Hänen lähellään, me opimme tuntemaan Herramme rakkautta ja hoivaa parhaiten.
Jumalan laki voidaan kokea raateluna. Tuntuu kuin Jumalalla ei olisi sääliä. Jumalan laki ja käskyt, paljastavat meidän sisäisen maailman ja tekojemme motiivit. Profeetta Hoosea oli tämän itse saanut kokea. Kuitenkaan Jumalan Sana ei ole yksistään lakia, joka murskaisi meidät kuoliaaksi. Jumalan Sana tekee eläväksi. Evankeliumi tekee eläväksi. Evankeliumin lupauksilla on parantava voima. Hoosea sai kokea armon. Mekin saamme uudistumisen armon. Kristus tahtoo parantaa meidän haavamme. Hänen antama Pyhän Hengen voitelu uudistaa meidät ja sytyttää uskon lampun palamaan. Uudistus lähtee parannuksesta. Nöyrtyminen ja katuminen eivät ole helppoja asioita ihmiselle. Mutta vain nöyrät, ja katuvat saavat armon. Saamme tämän jälkeen jatkaa uskontiellä eteenpäin. Matka jatkuu Kristuksen seurassa. Kristuksen armo ja laupeus, ja pohjaton rakkaus ovat suurimpia ihmeitä, mitä ihminen saa kokea. Hän tekee kuolleet eläväksi jälleen. Tämä on kaunis kuvaus parannuksesta. Jumala tahtoo armahtaa meitä. Sinä voit omistaa tämän myös todeksi itsellesi. Ero uskovan ja maailmassa elävän välillä on se, että uskova on saanut syntinsä anteeksi. Monet käsittävät, että saamme tehdä rauhassa syntiä ja rikkoa Jumalan Sanaa vastaan, koska kristityillä on armo.
Jumalan kuva oli vääristynyt, vanhan liiton aikana. Siksi Vanhan Testamentin profeetat nousivat tätä kehitystä vastaan. Näin teki myös Hoosea. Samoin tänä aikana on Jumalan kuva vääristynyt. Jumalasta on tehty yksipuolinen ja hyvä Jumala. Jumala joka jakaa armoaan automaattisesti. Kristityillä pitää olla todellinen halu, tehdä parannus ja luopua synneistään, elämän tavasta, joka on Jumalan Sanan vastaista.
Hoosea jatkaa. ”Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.
Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.” Hoos. 6. 2 – 3. KR. 33/38.
Hoosea profetoi jo vanhan liiton aikana, miten Jumalan Poika Jeesus Kristus, on ristin kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan, voittanut synnin, kuoleman ja paholaisen vallan. Pääsiäisaamun tyhjä hauta todistaa tämän. Kristuksen ylösnousemus on myös todellista, Kristukseen uskoville. Kristus antaa synnit anteeksi ja pelastaa meidät ja antaa meille pelastuksen. Kuoleman jälkeen Kristukseen uskovat saavat ylösnousemus ruumiin. Kääntymällä ja tuntemalla Herra, me puhdistumme synneistä Jeesuksen verellä. Jokainen joka tulee Jeesuksen luokse, saa armon ja anteeksi annon. Jeesus ei heitä ketään luotaan pois, joka tulee Hänen luokseen. Jos koet olevasi nyt synnin tahraama, etkä omista tunnonrauhaa, sinulla on täysi oikeus tulla Jeesuksen luokse. Hän antaa syntisi anteeksi. Saat uskoa Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki syntisi anteeksi. Kristus on sovittanut sinun syntisi.
Kristittynä elämisestä, Hoosea opettaa. ”Sillä laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja;” Hoos. 6: 6. KR. 33/38. Uusi Testamentti vahvistaa Vanhan Testamentin sanoman. ”Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” Matt. 9. 13. KR. 33/38. ”Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’, niin te ette tuomitsisi syyttömiä.” Matt. 12: 7. KR. 33/38.
Molemmat Matteuksen Evankeliumin jakeet tahtovat sanoa, ettei ulkoiset farisealaiset tavat ja rituaalit, muodollinen Jumalanpalvelus, eivät johda pelastukseen. Jumalaa ei voi miellyttää ulkoisilla teoilla. Jeesuksen ajan fariseuksilla tämä oli tavanomaista uskonnollista käyttäymistä. Heiltä puuttui ymmärrys Jumalan sanaa, joka tuo esille, että ulkonaiset teot, eivät ole Jumalalle tärkeitä. Tärkeintä ovat sisäiset motiivit. On turhaa ulkonaisella kuuliaisuudella paikata sisäistä tyhjyyttä. Silloin kun sydän on täyttynyt Kristuksen rakkaudella, meillä on rakkaus Herraan Jeesukseen. Tämän jälkeen saavat ulkonaiset teot Jumalan suosion.
Vanhan liiton aikana, tuotiin ulkonaisia uhreja Jumalalle, mutta sisäistä mielen ja sydämen muutosta ei tapahtunut. Mikäli sisäistä mielen muutosta ei tapahdu, kuljemme kahdella tiellä. Hyväksymme tämän elämän antamat ilot, ja samalla myös tahdomme omistaa tulevan iankaikkisen elämän ilot. Profeetta Elia on myös aiemmin tuonut tämän esille.
”Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: ”Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä. Eikä kansa vastannut hänelle mitään.” 1. Kun. 18: 21. KR. 33/38.
On inhimillistä kulkea kahdella tiellä. Otamme sielullemme vakuutuksen, iankaikkiseen elämään pääsemiksesi. Kuitenkin meidän Herramme Jeesus, kieltää pitämästä muita jumalia, Hänen rinnallaan. Jos otamme muita jumalia ja turvalähteitä elämäämme, emme usko silloin Jumalaan.
Missä meidän mielemme ajatukset liikkuvat, sitä sydän on täynnä. Mitä puhumme keskusteluissa, sitä sydän on täynnä. Mikä on meillä Jumalan edellä, se tulee meidän epäjumalaksi. Kristityillä uskovilla on tänä aikana, monet harrastukset tärkeitä. Eivät ne pahasta ole, mutta jos ne vievät aikaa Jumalan palveluksestamme, silloin niistä on tullut meille epäjumalia. Monet muut asiat jotka vievät aikaamme, muodostuvat epäjumalan palvelukseksi. Jos rakastamme Jeesusta Kristusta kaikesta sydämestämme, kaikesta mielestämme ja kaikesta voimastamme, silloin meillä pitää olla aikaa myös rakkaallemme. Rakastuneilla on tapana olla paljon yhdessä. Rakastunut tahtoo kertoa rakkaastaan toisille. Tästä tulee luonnollinen asia. Jos Jeesus on meille rakas, me puhumme Hänestä hyvää ja kerromme, mitä hyvää Hän on tehnyt. Miten ihmeellinen Hän on. Kuinka paljon Häntä rakastamme. Annamme kaikille tiedoksi, että me kuulumme Kristukselle. Rakastunut ei häpeä sitä, mitä eniten rakastaa.
Miten on, uskallammeko kertoa Jeesuksesta Vapahtajastamme? Uskallammeko näyttää ” värimme?” Uskallammeko näyttää kenen puolella olemme? Herättäkööt kysymykset ajattelemaan, kenen palvelijoita olemme? Onko Kristus saanut tehdä sinut eläväksi?
Jeesus sanoo: ”Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.” Luuk. 12. 8 – 9. KR. 33/38.
@LR.
Liisa Rantasaari 