Seurakunta ja seurakunnattomuus

”Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”. 1. Piet. 2. 1 – 3. KR 33/ 38.

Vastasyntyneen lapsen ensimmäinen ravinto on äidinmaito. Äidin tuoksu ja ravinnontarve ohjaavat lasta ojennettua rintaa kohden. Tervettä vastasyntynyttä ei tarvitse paljoa opettaa syömistä. Maitoa imetään ahneesti kylläisyyteen asti. Terveesti uskoon tullut, vastasyntynyt Jumalan lapsi, haluaa syödä hengellistä ravintoa. Jumalan Sanasta tulee rakasta. Väärentämätön Jumalan Sana, kasvattaa uskoon tullutta. Rintaa imevä vastasyntynyt maistaa, maidon olevan hyvää ja makeaa. Samoin Jumalan lapsi maistaa, että Jumalan Sana on makeaa ja hyvää. Pyhä Henki on tullut asumaan uskovan sydämeen ja Sana tekee tehtävän, mitä varten se on lähetty. Sana on Elämän leipää ja sielun ravintoa. Raamatussa on iankaikkisen elämän Sanat. Iankaikkisesta iankaikkiseen Jumala elää ja Kristus Hänen Poikansa. Uudestisyntynyt Jumalan lapsi, on siirtynyt kuolemaan johtavalta tieltä, Elämän tielle.”Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.” Saarnaajan kirja 3. 14 – 15. KR 33/ 38. Maailmassa elävä paholaisen omaksi joutunut ihminen on löytynyt. Syntinen on saanut kohdata armahtajan Jeesuksen Kristuksen. Kaikki entinen on mennyttä ja uusi on tullut tilalle.

Ihmisen lapsen ensiparkaisu kertoo, että kaikki on hyvin. Uudestisyntynyt Jumalan lapsi sanoo ihanat sanat. ” Kiitos Jeesus!” Pyhä Henki aloittaa kasvattamisen. Sanan ravinto kasvattaa ja Pyhä Henki opettaa uuden elämän tiellä. Maitoruoka saa jäädä. Opin alkeissa ei enää roikuta. Herätyssaarnat vaihtuvat opetussaarnoiksi. Hengen hedelmät alkavat näkyä. Asiat jotka kuuluvat maailmassa elävän elämään, ne pitää jäädä pois.

Sanan ruoka, joka on suolaista ja makeaa, sitä syömällä kasvamme. Opimme tuntemaan Herran hyvyyttä. Saamme kokea Kristuksen armoa ja laupeutta. Kasvamme pelastuksessa. Tuotamme elämällämme siunauksia lähimmäisillemme. Virvoitamme väsyneitä, rohkaisemme alakuloisia. Nostamme alas painettuja. Iloitsemme iloitsevien kanssa ja itkemme murheellisten kanssa. Ilman Pyhän Hengen voimaa, ei tätä voi tehdä. Tarvitsemme Hengen voimaa jokaiseen päivään, toteuttaaksemme Jumalan tahtoa elämällämme. ”Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.” 1. Piet. 2. 4 – 5. KR 33/ 38.

Jumala on rakkauden Jumala

”Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” 1. Joh. 7 – 9. KR. 33/38

Rakasta ja rakkaus. Paljon käytetyt sanat, sanat jotka herättävät tunteita. Rakkauden alkulähde on Jumala. Jumala loi aikojen alussa ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuva särkyi syntiinlankeemuksessa. Jumalan rakkaus poistui meistä jokaisesta. Koska rakkaus poistui, tilalle tulivat ihmisen luonnollinen rakkaus. Ihmisen rakkaus ei riitä pitkälle. Jos ihminen rakastaisi toista ihmistä, ei olisi vihaa ja katkeruutta, ei kostonhimoa, ja kateutta. Ihmisten väliset riidat syntyvät, itsekkään luonnon seurauksena. Itsekäs luonto on vallanhaluinen ja täynnä ilkeyttä. Nämä saavat ihmisten välille jännitteitä. Nämä ominaisuudet synnyttävät erimielisyyksiä kansojen välille. Täyteen mittaansa kypsynyt viha saa aikaan murhia ja sotia. Haavoitetaan lähimmäistä. Viha ja kosto lähtivät tekojen tielle, heti syntiinlankeemuksen jälkeen. Kain murhasi veljensä Abelin. Viha ja kosto ovat aina paholaisen aikaan saamaa toimintaa. Jumala ei vihaa yhtäkään ihmistä. Jumala on rakkaus. Jumala ei kosta meidän pahuuttamme pahalla. Hän on armollinen ja täynnä laupeutta. Kristittyjen Jumala armahtaa ja antaa anteeksi. Jumalan viha kohdistuu ainoastaan paholaiseen ja syntiin, moraalittomuuteen, kaikkeen mikä on Hänen hyvän tahdon vastaista.

Syntiin langennut ihminen ei jäänyt oman onnensa nojaan. Jumala rakkaudessaan lähetti ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen, joka pois otti maailman synnit. Eikä jätä sinua, eikä minua syntien orjaksi. Hän uhrasi itsensä ristillä. Vuodatti kalliin verensä. Jokainen joka tunnustaa ja hylkää syntinsä, saa kaikki synnit anteeksi. Jeesuksen veri puhdistaa ja antaa omalletunnolle rauhan. Tätä tekee kristittyjen Jumala, Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki on maksettu puolestamme. Ainut mitä me ihmisinä voimme tehdä, on ottaa tämä lahjana vastaan. Lahjan vastaanottanut, saa armon tulla Jumalan lapseksi. Taivaan kansalaiseksi. Syntyä Jumalan suureen perheeseen. Jumalan rakkaus on voittanut sinut, ja pääset vapaaksi paholaisen kahleista. Olet uusi ihminen Jeesuksessa Kristuksessa.

”Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” 1. Joh. 7 – 9. KR. 33/38

Missä Jumala on, siellä ei voi puuttua anteeksiantamusta. Jos tahdot täydellisesti rakastaa Jeesusta Kristusta, silloin teet sydämen halusta Jumalan tahdon todeksi. Elämälläsi osoitat rakastavasi Kristusta. Joka tahtoo tehdä Jumalan tahdon elämässään, on alistuttava Jumalan käden alle. Alistuminen Jumalan johdatukseen vaatii nöyrtymistä. Siksi on monelle vaikeaa toteuttaa Jumalan tahtoa. Ainoa alistuminen on se, että oma minä väistyy valtaistuimelta ja Jeesus Kristus tulee istuimelle. Tämä vallanvaihdos muuttaa sinut ja minut, niin että voimme ilolla palvella Herraamme ja toteuttaa Hänen tahtoaan. Tämä saa aikaan ilon nähdä, miten Jumala muuttaa entisen elämän uudeksi. Ilon jälkeen alkaa kasvaminen. Kasvu on kivuliasta. Ilo tuntuu väistyneen. Kuitenkin Jumalan rakastavat silmät katsovat ja valvovat lastaan. Hän ei ole hylännyt. Saat nähdä päivittäin ja hetkittäin, miten armo kantaa. Koet Jumalan johdatusta elämässäsi. Voit rakastaa ihmistä, jota kohtaan tunsit aiemmin vihaa. Voi antaa puoleltasi kaikki vääryydet anteeksi. Tämän jälkeen vastuu anteeksi antamisesta, jää tälle osapuolelle, mille olit anteeksi antanut.

” Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niin kuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.” Kol. 3. 12 – 15. KR 33/38.

”Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta. Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme.” 1. Joh. 3. 10 – 11. KR 33/38.

Ihmisten kalastajia

”Ja Jeesus sanoi heille: ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia”. Mark. 1: 17. KR 33/38.

Onki – verkko- katiska. Kaikki kalastusvälineitä. Kala on kristittyjen symboli. Olemme kalastajia. Kalastajia ja katiskoja on paljon. Metodisteja, baptisteja, luterilaisia, katollisia, helluntailaisia, anglikaaneja. Monenlaista katiskaa on, ja näihin ” kalat” ohjataan. Suuri maailman valtameri on kalastusalueena. Verkoilla kalastetaan monenlaista kalaa.

Jeesuksen, ”kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia. Usein Jeesus opetti kansaa veneestä. ”Mutta puhumasta lakattuaan hän sanoi Simonille: ”Vie venhe syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle”.
Niin Simon vastasi ja sanoi hänelle: ”Mestari, koko yön me olemme tehneet työtä emmekä ole mitään saaneet; mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot”.
Ja sen tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeilivät.” Luuk. 5. 4 – 6. KR 33/38. Simon ja Andreas olivat koko yön kalastaneet. Olematon kalansaalis oli yön aherruksen tulos. Jeesus sanoi Simeonille: ” Vie venhe syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle.” Simeon vastasi Jeesukselle: ” Mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot.” Huomaa, Sinun käskystäsi minä heitän verkot. Simeon oli kuuliainen Jeesuksen neuvolle. Syvälle viedyt verkot tuottivat tulosta, valtava kalansaalis oli verkoissa.Kalaa oli niin paljon, että verkot repeilivät. Simeonin oli tehtävä, kuten kalastuksen Mestarin opasti. Silloin tuli kalaa…ja paljon.

”Niin he viittasivat toisessa venheessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat auttamaan heitä; ja he tulivat. Ja he täyttivät molemmat venheet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.
Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: ”Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen”.
Sillä kalansaaliin tähden, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan,
ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: ”Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä”. Ja he veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä.
Luuk. 5. 7 – 11. KR. 33/ 38.

Tarvittiin apua, toinen vene oli lähellä. Miehet viittasivat toisessa veneessä oleville, että he tulisivat apuun. Molemmat veneet täytettiin, ja kalaa oli paljon. Näin valtava kalansaalis oli saanut kaikki läsnäolija hämmästymään. Toiset rannalla olijat olivat syystäkin hämmästyneitä, Jeesus puusepän poika, tiesi kalastuksesta enemmän, kuin ammatti kalastajat itse. Pietari koki tulleensa nöyryytetyksi. Syntiseksi itsensä tuntenut Simon, sai tunnustuksen jälkeen syntinsä anteeksi, ja Jeesus sanoi Simonielle: ”Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliksi ihmisiä.”

Kaikki jättivät veneet ja seurasivat Jeesusta. Kutsu Jeesuksen seuraajaksi oli saatu. Niin Simon, kuin muut rannalla olijat lähtivät Jeesuksen seuraajaksi. Kaikki entinen jätettiin. Miehet olivat tehneet työtään ilman Jeesusta. Työ ei tuottanut tulosta, koska Jeesus puuttui veneestä. Simon kiukutteli Jeesukselle väsyneenä, kuinka hän oli kalastanut koko yön, eikä sintin sinttiä saanut. Jeesus sai tilaisuuden koetella miehen nöyryyttä. Luonteen kuuliaisuus ja nöyryys testattiin. Simon totteli ja vei veneen syvälle. Jeesuksen siunatessa työn saadaan myös kalaa. Simon Pietari oppi, että kuuliaisuuden mukana tulee elämään tarkoitus ja uudenlainen sisältö. Mestarimme Jeesus antaa paljon hyvyyttään. Jeesuksen ohjeiden noudattaminen tuottaa aina hyvän lopputuloksen. Kristuksen siunaama työ tuottaa paljon kaloja, verkot repeilevät ja veneet tulevat täyteen kaloja. On mahdollista jakaa kaloja rannalla tyhjänä oleviin veneisiin.

Jos emme ole Jeesukselle kuuliaisia. Emmekä noudata niitä sanoja, joita Jeesus Sanaksi tullut Jumala Poika meille on antanut. Voimme tehdä väsymykseen saakka hengellistä työtä… tuloksetta. Kalastusohjeita ei ole kysytty Jeesukselta. Kalastajan työ vaatii kärsivällisyyttä. Kalojen tullessa verkkojen luokse, pitää osata olla hiljaa. Meteli ajaa kalat etäälle pyydyksistä. Käy kuten John Bunyan kirjassaan Kristityn vaellus kertoo: ” Te tiedätte, mitenkä kalamies, kun kalaan läksi, kaikki keinot ties. Mut väliin kala onkeen, ota ei, mies turhaan verkotkin ja velat vei. hän kätens` silloin kiven alle töytää, ja koura kalan niskaan kenties löytää.” Kalastaja Simon oli väärässä paikassa väärään aikaan. Jeesus näki, miten surkea tilanne oli. Pietari ei olisi halunnut näin tapahtuvaksi. Pahinta kaikessa oli, Jeesus antoi kalastusohjeet. Nöyryytetty kalastaja oli tuntenut Jeesuksen läsnäolon kiusalliseksi. Jeesuksella oli Jumalana mahdollisuus muuttaa ihmisiä. Pyhän Hengen tehdessä työtään, tulee samanlainen olo, kuin Simon Pietarille, olen epäonnistunut, syntinen ihminen.

Puhdistava ja lämmittävä kulta

”Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.” Ilm. 3: 1. KR. 33/38.

Eräässä lehdessä oli uutinen miehestä joka oli kirjattu kuolleeksi. Saatuaan itse tämän tietoon, hän oli järkyttynyt. Eikä syyttä, hän oli asiakirjojen mukaan kuollut. Poissa keskuudestamme. Hän oli ” virallisesti” kuollut, mutta elossa.

Tästä nousi mieleeni ajatuksia. Jeesus sanoi Sardeen seurakunnan enkelille, eli johtajalle alussa olevat sanat. ” Sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.” Järkyttäviä sanoja seurakunnan johtajalle. Miten seurakunnan johtaja, tai seurakunnan jäsen, voi olla nimellisesti elävä, mutta onkin kuollut?

Sardeen seurakunnassa oli johtaja hengellisesti kuollut. Nimi on elävien kirjoissa, mutta Jumala näkee tämän kuolleeksi. Hengellisesti kuolleeksi. Lausunnon antaja on, Kaikkivaltias Jumala. Hän joka näkee kaikki ja kaikista. Seurakunnan jäsenet saattavat olla kuolleita. Jos eivät kaikki, niin osa heistä. Jumala näkee omansa,  kuolleeksi. On kristityn – ja uskovan nimi, mutta kuollut, mikä kuollut. Kristityn nimi ei takaa, onko Jumalan näkökulmasta katsottuna, hengellisesti elossa? Jos johtajan Jumala toteaa kuolleeksi, mitä ovatkaan hänen paimentamansa lampaat? Ovatko he nimikristittyjä, vai Hengessä palavia, loistavia lamppuja?

”Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.”Ilm. 3. 2 -3. KR 33/ 38.

Herää valvomaan! Teot eivät olleet täydellisiä. Useiden mielestä, ei kukaan voi olla täydellinen. Jeesus Kristus on täydellinen, siitä saamme olla varmoja. Mutta, muista mitä olet saanut ja kuullut, käsketään muistelemaan. Ihminen seurakunnan johtajakin on. Hän on saanut armoituksen johtaa hänelle uskottua laumaa. Ihmisenä, seurakunnan johtaja ei ole korkeammalla korokkeella. Monesti seurakuntalaiset ajattelevat näin olevan. Johtaja ansaitsee lauman kunnioituksen, muttei häntä tarvitse jalustalle nostaa. Itsekään hänen ei pidä niin tehdä. Olisiko Sardeen seurakunnan johtaja ylpistynyt ja korottanut itsensä laumansa yläpuolelle? Jumalan tahtoa oli rikottu, se on selvää. Teot puhuivat enemmän kuin sanat. Näin se vain on monesti. Sanonta on, kerro minulle tekosi, niin minä osoitan, minkälainen on uskosi. Jumalan Sanassa on selvästi, ” usko ilman tekoja on kuollut. Sardeen seurakunnassa oli tehty tekoja. Siellä ei ollut jätetty tekoja, kyse oli jostain aivan muusta.

Valvomaan kehotus antaa ymmärtää, johtaja ei ole valvonut omaa hengellistä tilaansa. Hänestä oli tullut nimikristitty. Näin voi käydä, niin johtajalle kuin seurakuntalaisille. Mitä valvomaton kristitty ja Jeesuksen seuraaja tekee, mistä havaitaan kuoleman tila? Oman hengellisen tilan valvomattomuus johtaa vähitellen kylmyyteen. Olikohan harrastukset vieneet aikaa? Oliko huvielämä vienyt mukanaan? Kaikki mikä vie meidän aikamme niin tarkasti, ettei jää aikaa Raamatun tutkimiselle ja rukoukselle, syö meidän hengellistä elämää. Syömättömyys johtaa uskonelämän näivettymiseen ja lopulta kristitystä tulee entinen kristitty. Nimi jää jäljelle. Ei tiedetä, ollaanko uskossa Jeesukseen, ja läheisessä suhteessa Häneen? Jumala näkee. Hänen omansa on kuollut. Valo jonka pitää loistaa kirkkaasti, on himmentynyt tai sammunut. Kristuksen antama lämpö ja rakkaus hävinnyt. Tilalle tulleet kyynisyys ja kylmyys…tunteettomuus. Rakkauden teot eivät kiinnosta. Toisten uskovien hyvinvointi on toisarvoista. Kylmä, jää on kovaa. Jääksi jähmettyneessä, eivät virtaa Elävän veden virrat. Entinen lihallinen ihminen on päässyt valtaan. Liha sotii Jumalan Pyhää Henkeä vastaan. Hengellisesti kuollut tai kylmä kristitty, kalisee kylmyyttään. Hänen ympärillään puhaltaa kylmä vihuri. Lähellä olevia puistattaa kylmyydestä aiheutuva tunteettomuus. Ilottomuus. Jumalan lapsesta on tullut vaisu. Pyhän Hengen antama lämpö on poissa. Takan luota, pois lähdettäessä, mitä kauemmaksi mennään, sitä vähemmän tunnetaan takan lämpöä. Kristus on uskovien ” takka”, Hänen läheisyydessään saa lämpöä. Lämpö heijastuu ympäristöön. Lämpö lämmittää vierellä olevia. Sardeen seurakunnan tekoina olivat kylmyys lähimmäisiä kohtaan. Välinpitämättömyys. Jumalan Sanan opasteet kadotettu. Pyhän Hengen tuli ei palanut alttarilla.

Muista mitä olet saanut ja kuullut! Kristuksesta etääntynyt, ei muista, mitä oli Kristuksen läheisyydessä saanut ja kuullut. Maailmallisuus on vienyt mukaansa. Langettuaan opetuslapsi Pietari, lämmitteli maailman nuotiolla. Omatunnon syyttäessä. ” Kielisit Mestarisi, kielsit Jeesuksen. Teit tämän kolmesti.” Jeesuksen ennustus toteutui. Itsevarma Pietari kieltää olevansa Jeesuksen opetuslapsi. Pietari ei enää tunne Jeesusta. Näin kävi. Nyt Pietarilla oli kylmä. Maailmassa hehkuva hiillos ei lämmitä, niin kuin Jeesus lämmittää. Herää valvomaan ja tee parannus! Kylmä kristitty on kuvottava… luotaan työntävä. Hänessä on maailman tuoksu. Muotojumalisuudessa ei ole Kristukselta saatua tuoksua. Kylmä kristitty ei tarvitse enää mitään. Hän on täynnä itseään. Hän on rikas omasta mielestään. Omahyväinen rikkauksien omistaminen, on petollista. Petollisinta, mitä voi olla. Jumalan antamat hengelliset rikkaudet on tarkoitetut jaettavaksi. Niistä ei saa ylpistyä. Kaikki on suurta armoa, jos saamme hengellistä viisautta ja näkökykyä. Itseään täynnä olevan uskovan vanhurskaus ei ole pyhyyttä. Jeesuksen oma elää pyhää elämää, maailman saastuttama saastuu edelleen. Tästä tilasta  nouseminen vaatii täydellisen parannuksen tekemistä. Tunnustamista, on langennut ja kieltänyt Jeesuksen. On tehtävä täyskäännös ympäri ja lähtöpisteeseen. On lähdettävä pois maailman nuotion vierestä. Käveltävä Kristuksen luokse ja Hänen armahdettavaksi. Jeesuksella on paljon armoa ja Hän antaa kaikki synnit ja pahat teot anteeksi.

Mukavuudesta palvelijaksi

”Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: ’Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’.” Niin he muistivat hänen sanansa.” Luuk. 24. 5 – 8. KR 33/38

Monet ihmiset etsivät edelleen elävää kuolleitten joukosta. Syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisestä tuli pakeneva etsijä. Ihminen pakenee omia syntejään ja pahoja tekojaan – häpeää niitä. Kirjahyllyt ovat täynnä elämäntapa oppaita. Neuvoja, miten saadaan onnellinen elämä? Miten syyllisyys voidaan poistaa, ja löytää mielenrauha? Ihminen on perustanut uskontoja, ja kultaisia vasikoitaan. Omatekoisten jumalien ympärillä tanssitaan, niin kuin israelilaiset tekivät erämaavaelluksella ollessaan. Syntisen elämän tuottamaa syyllisyyttä verhotaan erilaisilla peitteillä. Etsitään rauhaa meditaatiosta ja joogasta. Kumarretaan vieraita kuolleita jumalia.

Raamattu, on 66 kirjan teos, se on melkein jokaisen kirjahyllyssä. Raamattua hävetään. Monet ovat piilottaneet kirjan ihmisten katseilta. Erikoisin tapaus oli nähdä, Raamattu kodissa keittiön pöydän alla. Sivut revittynä ja kannet irti. Ilmeisesti perheessä oli ollut riitaa. Miksi Raamattu oli revitty, se on jäänyt mysteeriksi. Olisipa tuossa perheessä etsitty ongelmiin ratkaisua Raamatun lehdiltä. Pöydän alla revittynä se oli vain kirja. Ihmisten mielestä Raamattu aiheuttaa harmia. Sen teksti on vierasta, eikä se avaudu lukijalle. Ihmetellään miksi Raamattu kertoo sodista. Raamatun sanoma on realistista. Raamattu kertoo totuuden ihmisestä. Raamattu kertoon, miten turmeltunut ihminen on. Ihmisen syntinen luonto on peritty ensimmäisiltä ihmisiltä. Me kaikki olemme syntisiä ja meissä ei ole enää sitä alkuperäistä pyhyyttä, joka ensimmäisillä ihmisillä oli. Pyhyys lähti lankeemuksen myötä ja tilalle tulivat vihamielisyys ja katkeruus.

”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.” 1. Kor. 2: 14. KR 33/38.

Raamatussa olevat kirjoitukset ovat Jumalan Sanaa. On selvää, ettei Jumalan sana avaudu ihmiselle joka vilpillisellä mielellä sitä lukee. Raamatun Sana avautuu ihmiselle, joka tosi mielellä etsii elämäänsä apua. Raamatussa jokainen Sana on Jumalan puhetta. Etsivä ihminen löytää itsensä Raamatun Sanasta. Meille näytetään Jumalan Sanasta, synti ja syyllisyys. ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” Hep. 4. 12 – 13. KR. 33/ 38.

Jos vilpittömällä mielellä lukee Raamattua, se alkaa tehdä työtään. Vaikka Raamatun Sana on kuin kaksiteräinen miekka, joka lävistää omantunnon ja paljastaa synnin sekä syyllisyyden. Jumalan Sanasta löytyy silti myös armo ja anteeksi anto synneistä. Jumalan Sana näyttä todeksi, mikä on syntiä ja mistä on tehtävä parannus? Tästä herää omatunto syyttämään. On meille hyväksi, että näemme itsessämme olevat synnit. Jos emme tietäisi, miten saastaisia olemme Jumalan silmissä, emme voisi tehdä parannusta. Pyhä Hengen valo paljastaa meistä likaisimmatkin kohdat. Se on suurta armoa, että näkee totuuden itsestään. Raamatun voi ottaa rohkeasti käteensä ja alkaa lukea sitä. Jumalan Sana on rakkauden Sanaa. Jumala on rakkauden Jumala. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Jeesus Ristiinnaulittu Kristus on Täydellinen rakkaus. Häntä ei tarvitse pelätä. Hän elää ja joka Häntä etsii, löytää Elävän Kristuksen. Hänet joka sovitti ihmisten synnit ristin kuolemallaan, joka kolmantena päivänä nousi ylös kuolleista. Häntä ei tarvitse etsiä kuolleitten joukosta. Kristus ristillä täytti Jumalan tahdon ja vuodatti kalliin verensä. Uhriveren, joka puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

Herännyt omatunto ei vielä pelasta kadotukselta. On pyydettävä Kristukselta armoa tehdä parannus. Ihminen ei itse voi itseään muuttaa paremmaksi. Omat yritykset tehdä muutosta elämässään eivät onnistu. Onnea on, ettei muutosta tarvitse itse yrittää, vaan Pyhä Henki vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Pyhä Henki opastaa meitä parannukseen. Kristus meni takaisin Isän Jumalan luokse taivaaseen. Hän lupasi, ettei kenenkään tarvitse elää omassa voimassa uskovan elämää. Kristus tiesi miten heikkoja olemme, ja miten vaikeaa on pysyä Hänen seuraajana. Paholainen Jumalan vastustaja, on aina siellä missä syntinen etsii Jeesusta. Hän ei tahdo, että kukaan lähtee pois hänen vaikutuspiiristään. Paholainen tämän maailman hallitsija on ovela kuin kettu, ja tietää, mistä on helpointa saada ihminen takaisin hänen omakseen. Paholaiselle kaikki keinot ovat sallittuja. Tästä syystä tarvitsemme Pyhän Hengen, joka auttaa meitä ja puolustaa meitä.