Kuninkaan käsky

”Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.” 2. Kor. 5. 14 – 15. KR 33/38.

Maailmassa on paljon uskontoja, ja vielä enemmän jumalia. Palvotaan patsaita, kumarretaan ihmisen tekemiä jumalia. Halataan puita, ja on pyhiä lehmiä. Karhun uskotaan auttavan ihmisiä. On kirjoja, joissa opetetaan elämänhallintaa, miten saadaan mielenrauha ja tasapaino, etc. ihmiset ovat valmiita sijoittamaan näihin rahansa. Ihminen syntiinlankeemuksen jälkeen on ollut etsijä. Tyhjyys sisimmässä kaipaa täytettä. Tyhjä aukko vaivaa ihmistä.

Ihmisestä tuli syntiinlankeemuksen jälkeen häpeävä pakenija. Laukaten mennään Jumalaa karkuun. Kilpajuoksu Jumalan kanssa, on turhaa, sillä Hän on kaikkialla läsnä. Jumalan vastustaja, paholainen aikoi jo aikojen alusta, tehdä Jumalan työn turhaksi. Kaikki oli hyvää. Paholaisen viha ja kateus, sai hänet raivon partaalle. Hän tahtoi olla jumala jo taivaassa, ja sai sieltä lähdön. Nyt maanpäällä hän yrittää samaa. Paholainen yrittää saada jumalan viran itselleen. Viekas kun on, paras hämäys saada ihmiset puolelleen, on tehdä erilaisia uskontoja. Hän otti hallintaansa ihmisiä. Nosti heistä joitakin palvonnan kohteeksi. Ihminen uskoo enemmän luotua, kuin Luojaansa. Tässä oli hyvä idea, millä ihmiset saadaan hämätyksi. On huomattava, ettei mikään uskonto ihmistä muuta paremmaksi, eikä puhdista perisynnistä, eikä mistään pahuudesta. Uskonnolliseen järjestelmään kuuluminen, ei anna ikuisuuspaikkaa. Usko uskontoon, on turhaa. Uskonnon johtajat ovat, vain ihmisiä, jotka kuolevat. Usko ihmisen inhimillisiin kykyihin, ei muuta paremmaksi. Ihmisen omat teot, olivat ne miten hyviä tahansa, eivät poista syntiongelmaa ihmisestä, eikä maailmasta. Rukoukset eivät poista ihmisen syntejä, eivätkä pelasta, jos niitä ei lähetetä Jeesukselle Kristukselle.

Kansojen johtajat käyvät neuvotteluja, saadakseen rauhan maailmaan. Tähän saakka siinä ei ole onnistuttu. Jossakin on aina sota ja konflikteja. Uusia maailman rauhan jännitteitä puhkeaa, kun entisiä saadaan rauhoitettua. Pahuuden kierre jatkuu, koska neuvottelemassa on syntiin langenneita ihmisiä.

Syntiongelma on jo ratkaistu. Rauhan neuvottelut on käyty. Jumala rauhansopimus kestää. Hänen Poikansa Jeesus Kristus, astui alas taivaasta. Hän eli Jumalana ihmisten keskuudessa. Hän uhrasi viattoman ruumiinsa ristillä. Vuodatti Pyhän verensä, meidän jokaisen syntien sovitetuksi. Hän nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista ja Hän elää. Sovitus suoritettiin ja Elävä Uhrikaritsa teki kerralla sovinnon, Jumalan ja ihmisten kanssa. Jeesuksen Golgatan työ oli täydellinen, siihen ei tarvitse lisätä mitään. Ihminen ei voi muuttaa ihmistä, mutta Jeesus Kristus voi. Hänen verensä puhdistaa kaikesta synnistä, jokaisen syntisen, joka tulee Hänen luokseen. Jeesuksella on aina vastaanotto avoinna. Jeesus sanoo:

” Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää…
Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. ” Jes. 55. 1 – 3, 6 -7. KR 33/38.

Armo ja laki

”Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ”Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi”.
Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.” Gal. 3. 8 – 9. KR 33/38.

Jo aikojen alussa Jumala tiesi, että Hän vanhurskauttaa pakanat. Kansat, joiden alkuperä ei ole juutalaisuudessa, kaikki ne ovat pakanakansoja. Jumala edeltäpäin näki, että näihin kansoihin kuuluvia ihmisiä tullaan vanhurskauttamaan, julistamaan syyttömäksi. Vanhurskauttaminen tarkoittaa syyttömäksi julistamista. Ennen ihmisen luomista Jumala piti huippukokouksen, Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen kanssa. Neuvottelu oli käytävä, koska kysymyksessä oli, pitkän ajan suunnitelma ihmistä varten. Pelkästään ihmisen luomiseen ei kokousta olisi tarvinnut järjestää. Mutta Jumala tiesi ennen kuin ainutta ihmistä oli, että minkälaisen ” täydellisen” ihmisen Hän on luomassa. Eikä mennyt pitkää aikaa, kuin toteutui se, minkä Jumala tiesi. Ihminen ei osaa pitää itseään irti Jumalan vihollisesta ja vastustajasta, Paholaisesta. Paholaisen viekkaus sokaisi ihmisen Eedenin paratiisissa, sama viekkaus sokaisee jokaista ihmistä, aina tähän päivään saakka.

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.”Joh. 1: 1. KR 33/38.

Jumalan Sana, ihmisenä elänyt synnitön Jeesus Kristus, oli jo alussa Jumalan luona. Kristuksen piti personalisoitua ihmiseksi, että Hän voi elää ihmisen elämää täällä maanpäällä. Kristus Jumalan Pojan piti alentaa itsensä ja ottaa ihmisen muoto, ollakseen ihminen ihmiselle. Kristus tahtoi toteuttaa Isänsä, Jumalan suunnitelmat. Tästä varmasti keskusteltiin taivaallisissa neuvotteluissa, ennen ihmisen luomista. Suostuuko Kristus Jeesus, ihmiseksi ja onko Pyhä Henki samaa mieltä, Jumalan kanssa? Kysymättäkin on selvää, että kumpikin olivat yhteistyöhaluisia.

Kristus Jeesus tuli ja toteutti Jumalan tahdon maanpäällä. Hän auttoi ja palveli ihmisiä. Opetti ihmisiä elämään Jumalan mielenmukaista elämää. Näytti voimansa ja valtasuuruuteensa, vastustajiensa edessä. Hän voimallaan mitätöi paholaisen teot. Hän kantoi ihmisten kaikki synnit ristille. Hän uhrasi itsensä Elävänä uhrina. Kaikkien ihmisten kaikkien aikojen pahuus, ja Jumalan vastainen elämä, pahoine tekoineen, laitettiin yhtenä nippuna Kristuksen päälle. Tämä kuorma harteilla, Hän kerralla sovitti syntiongelman, Jumalan ja ihmisten väliltä. Ristinpuun häväistys toi sovituksen ihmiskunnalle. Jokaiselle, sinulle, minulle, meille kaikille. Tämä sovitustyö on edelleen voimassa. Kristuksen veri toi sovituksen. Golgatan Pyhä veri, on vuodatettu, sinun ja meidän kaikkien edestä. Kristuksen ruumis on Uhri, joka pois otti maailman synnit. Golgatan työ on täydellinen, ja voittaja Elää ja vaikuttaa meidänkin ajassamme. Kristus on Elävä Jumalan Poika. Käärmeen pää, paholaisen pää on murskattu. Kristus teki sen, jokainen, joka uskoo Kristukseen sydämestään ja irrottaa otteensa paholaisesta, on siirtynyt Jumalan valtakunnan kansalaiseksi. Kristus Jeesus antaa tähän voimansa Pyhän Henkensä avulla. Ihmisen omat teot eivät meitä vie Kristuksen yhteyteen. Jeesusta emme voi hyvittää millään. Usko Herraan Jeesuksen pelastaa. Uskoon tuleminen ja uskossa oleminen, ovat Jumalan työtä meissä. Ihmisen tehtäväksi jää nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle. Meillä on oltava kuulevat korvat, että kuulemme, mitä meille Jumala Sanassaan Raamatussa kehottaa tekemään. Kuuliaisuus Jumalan Sanan käskyille, vie meitä eteenpäin. Opimme tuntemaan Kristusta ja Hänen voimaansa. Ilman Pyhän Hengen voimaa emme voi mitään tehdä.

Apostoli Paavali oppi tuntemaan Kristuksen Damaskon tiellä. Kristuksen rakkauden kosketus muutti Paavalin. Hänestä lähti viha pois, tilalle tuli rakkaus ja armo. Entisestä Paavalista tuli uusi luomus Kristuksessa. Paavalin sydämessä ollut kiivaus lain noudattamiseen, sai väistyä. Lain kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. Paavali alkoi elää Kristus elämää. Paavali oppi Jeesuksen seuraajana, että lain tekoja noudattamalla ei pelastuta. Laki on hyvä siihen saakka, kunnes tulee synnintunto ja omatunto herää. Laki toimii herättäjänä yhdessä Pyhän Hengen kanssa. Herännyt syntinen löytää armollisen Jumalan Kristuksessa ja laki väistyy. Elämään tulee Kristuksen Evankeliumin kirkas valo. Laki asettaa taakkoja ihmisille, armo vapauttaa Jumalan lasten vapauteen. Ihminen, joka on saanut kokea armon Jumalassa, tahtoo mielellään noudattaa Kristuksen opetuksia ja pakenee syntiä. Syntihän ei meitä jätä, vaan pyörii ympärillämme, kuin kiljuva jalopeura. Katsomalla Kristukseen voittajaan, emme mene takaisin paholaisen ansoihin. Paholaisen miinakenttä on kaikkialla olemassa. Jumalan Sana antaa näkevät silmät nähdä, missä vaara vaanii. Sana Pyhä Hengen voimassa, auttaa meitä ohittamaan paholaisen miinat, jotka houkuttavat syntiin ja vieraisiin oppeihin ja uskontoihin. Uskomuksiin, jotka kertovat Raamatun Sanan muuttuneen ja ettei se, minkä Raamattu osoittaa synniksi, sitä olisikaan. Nämä ovat paholaisen valheita, johon ei pidä lähteä uskomaan.

Erityisopettajamme

 ”Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.” Ps. 12:7. KR 33/38.

Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Jumalan luoma maa ja taivas, vesistöt, kasvillisuus ja eläimet, kaikki ovat luotu Jumalan Sanan voimalla. Jumala sanoi:” Tulkoon valkeus.” Valkeus tuli. Samoin kaikki muu, mitä maapallolla ja avaruudessa on, on Jumalan Sanan voimasta luotu. Tätä tosiasiaa ihminen yrittää kumota, alkuräjähdyksellä, evoluutioteorialla.

Omasta mielestään älykäs ihminen yrittää saada vallankumouksen aikaan. Jumala pois valtaistuimelta. Koettaa saada Hänen Majesteettinsa matalaksi. Paholaisen ansa viehättää edelleen ihmisiä. ” Tulette kuin Jumala tietämään, hyvän ja pahan.” Tämä ihmisen takaraivossa edelleen kutisee. Evoluutioteoria on yksi tällainen älynväläys.

Täällä Suomessa kesä on kauneimmillaan. Aurinko lämmittää, kasvillisuus on herännyt talvisesta horroksesta. Kaikki on vihreää ja kaunista. Onko tämä kaikki kaunis ja hyvä syntynyt alkuräjähdyksen seurauksena? Pommin jäljeltä tapaa olla kaikki, enemmän ja vähemmän sekaisin. Kauneus on kadonnut. Miten alkuräjähdys olisi saanut kaiken hyvään järjestykseen? Onko älykästä uskoa kaiken syntyneen räjähdyksen seurauksena?

Jumala tuli ihmiseksi. Jeesus Kristus, tuli luoksemme antamaan erityisopetusta, siitä kuka Hän on? Hän tuli osoittamaan, miten tyhmiä olemme. Hän osoitti arkipäiväisen yksinkertaisin vertauksin, mitä Hän on tehnyt, ja miten Hän pitää luoduistaan huolta.

”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.” Matt. 6. 26 – 32. KR 33/38. ”Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.” Luuk. 12: 7. KR 33/38.

Jeesuksen ajan ihmiset eivät ymmärtäneet Jeesuksen opetuksia. He olivat sokeutuneita, eivätkä nähneet Hänen tekojaan Jumalan teoiksi. Jeesus Kristus tuli poistamaan ihmisen sokeutta ja verhoa, joka esti näkemästä hengellisen kirkkauden. Hän tuli poistamaan synnin verhoa, joka pimensi ihmisen. Hän opetti Raamattua uudesta näkökulmasta ja uusin ilmauksin. Jos Jumala pitää kukkasista huolen, miksi ei paljon arvokkaammasta, kuin ihminen on. Jeesus opetti ihmisille, että Hänen Sanansa ovat varmoja, niiden pitää kasvattaa luottamusta Jumalaan.

Kärsimysten siunaus

”Sen tähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.” Hep. 12: 1-2. KR 33/38.

” Kiitos Herra Jeesus, että minut voitti rakkautes. täysin pese veressäsi, astiaksi itselles. ”Astiat vain, kallis Herra, tule täytä itse niin, että elämäsi meissä, muitakin veis taivaisiin.” (Hengellinen laulukirja, 132,1.)Uskoon tuleminen ja Jumalan lapseksi pääseminen, on ainutlaatuinen ja yksilöllinen tapahtuma. On ihmisiä, jotka ovat eläneet inhimillisesti puhdasta elämää. Heilläkin on syntiä elämässä, sillä kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä. Heille synneistä vapautuminen on melko ” kivutonta” koska kovin suurta elämänmuutosta, heidän elämässään ei tapahdu. Jokainen tarvitsee Pyhän Hengen muuttavan voiman, sillä Jumalan silmissä, kaikki synti on yhtä suurta. Pienistäkin paheista pitää luopua. On ihmisiä, jotka ovat rypeneet enemmän tai vähemmän maailman tarjoamissa ” kuralätäköissä” ja elämäntapa on ollut, epäsiveellistä ja moraalitonta. Monien paholaisten siteiden sitomaa. Heille uusi elämä Kristuksessa, on suuri muutos entiseen, ja siten he kokevat vapauden väkevästi. Onhan syntien painot poissa. Jeesuksen lupaama ilo ja rauha, onnellinen elämä on konkreettisesti koettu. Jokaiselle muutos entiseen on aina näkyvää. Kristitty, joka on saanut maistaa, että Herra on hyvä, ei voi olla piilossa.

Jokaisen uskoon tuleminen on vasta uuden alkua. Tästä alkaa Jeesuksen seuraajan elämäntie, jonka pitäisi olla nousujohteista kasvua. Uskon vahvistumista. Kristuksen sisäisen tuntemisen lisääntymistä. Jumalan Sana alkaa elää Pyhän Hengen vaikutuksesta. Pyhä Henki opettaa uutta, joka kerta kun Sanaa luetaan. Raamattu alkaa elää ja Sana kirkastuu, kirkastumistaan. Vilpitön Sanan tutkiminen yhdessä rukouksen kanssa, tuottaa tulosta. Mainos kehottaa syömään kalaa, mutta sen lisäksi pitää syödä Sanaa. Ihminen ei elä ainoastaan kalasta ja leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Raamattu on aikanamme Jumalan suu, joka puhuu Eläviä Sanoja Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta.

Jumalan kasvatukseen kuuluvat myös vastoinkäymiset, ahdistukset, ja monet uskon koetukset. Ei pidä pelästyä, jos paholainen syöttää ajatuksiin kiusauksia langeta syntiin. Ympäristöstä voi tulla houkutuksia, joiden tarkoituksena on saada uskova pois Kristuksen yhteydestä. Meidän inhimillinen luontomme, on herkästi taipuvainen paholaisen houkutuksille. Paholainen on kuin jalopeura, joka vaanii meitä, että saisi meidät pois Kristuksen luota. Monesti juuri Raamattua lukiessa huomaa, miten ajatukset karkaavat toisaalle. Samoin käy rukoillessa. Tarvitsemme uskon kestävyyttä ja kurinalaisuutta, oppiaksemme hallitsemaan lihallista luontoamme. Pyhä Henki antaa voimaa myös keskittymiseen, jos sitä Häneltä pyydämme. Hengellä kuoletamme lihanteot, kuten Raamattu opettaa.

Jumala koettelee uskoamme. Koettelemuksissa meidän uskomme kasvaa. Joudumme kulkemaan kärsimysten tulen läpi, sillä vasta kärsimykset saavat aikaan kärsivällisyyttä. Kulta puhdistuu tulessa, ja tulessa puhdistettu kulta on aitoa kultaa. Samoin kärsimysten tulessa koeteltu usko, on Jumalan näkökulmasta katsottuna, aitoa uskoa.

”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa,
vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.
Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.
Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin;
mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa.” 1. Piet. 4. 12 – 16. KR 33/ 38.

Hyvä sanoma

”Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.” Ilm. 22: 11. KR 33/38.

Ajassamme kohtaamme monenlaisia Raamatun Sanan vastaisia ilmiöitä. Pahuus lisääntyy entisestään, ja Jumalan Sana poljetaan maahan. Jeesuksen seuraajia tämä kehitys ahdistaa. Kuitenkaan emme voi sulkea silmiämme ja korviamme siltä, mitä ympärillämme tapahtuu. Emme voi lähteä pois maailmasta. Olemme uskovina kristittyinä kahden maan kansalaisia. Meillä on Jumalan valtakunnan kansalaisoikeudet käytössämme, vaikka elämme vielä tässä maailmassa. Vääryys saa lisää valtaa, kaikkinainen saastaisuus lisääntyy, tämä tuntuu pahalta.

Olisi paljon parempaa tarjolla. Olisi puhdas ja kirkas Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta maailman Vapahtajasta saatavilla. Saastainen ja syntien sitoma saisi vapauden ja puhtauden. Vääryyden tekijä saisi vääryydet anteeksi. Kaikki syntien painot saisi pudottaa pois. Onko saastassa rypeminen sen arvoista, ettei siitä voi luopua? Onko synti ja moraaliton elämä, rakasta, ja niin arvokasta, ettei siitä haluta sanoutua irti?

Jumalan kokoinen aukko, joka jokaisessa ihmisessä on, paikataan aineksilla, jotka tuovat vain hetkellisen nautinnon. Pysyvä sisäinen rauha ja ilo, saadaan Jeesukselta Kristukselta. Häneltä, joka on sinut luonut ja lunastanut. Olet Jumalan kuva, ja Hänelle teet kerran tilin elämästäsi. Jos olet vastaanottanut pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa, olet pessyt syntisen omantunnon, Jeesuksen Pyhällä verellä. Kaikki menneisyytesi on anteeksi annettu ja pääset Herrasi iloon. Kristus tuntee sinut. Jos rakastat synnin tuomia nautintoja, enemmän kuin Kristusta. Palvot paholaista, olet hänen ja elät erossa Kristuksesta. Kristus ei tunne sinua, eikä tilinteon hetkellä, sinulla ole puolustajaa. Maallisten nautintojen ketju päättyy, ja sinä joudut kadotuksen pimeyteen. Jumalan Sana kertoo, että silloin muistat parhaiten, mitä teit, mutta et voi muuttaa elämääsi. Synnin himot, joista maailmassa eläessä kovasti nautit, ne polttavat mielessä…mutta sinä et saa rauhaa etkä lepoa. Tämä tuska on loputonta…ajatonta…jatkuu ja jatkuu…kannattaako pitää halpana Kristuksen armo?

Ihmisen syntiinlankeemus toi pahuuden keskuuteemme. Vanhan testamentin aikana jo tapahtui samoja asioita, kuin nyt tässäkin ajassa tapahtuu. Ihmiskunta ei ole muuttunut paremmaksi, päinvastoin pahemmaksi. Ihminen itse on tullut mielestään viisaammaksi, ja on kehittänyt raakuuksia lisää. Ihminen, jonka piti olla luomakunnan varjelija, onkin tuhonnut pian kaiken. Raamatussa sanotaan, ”sanoessaan viisaita olevansa, he ovat tyhmiksi tulleet”. Ihmisen oma viisaus ei saa hyvää aikaan, koska ihminen menetti aidon, Jumalalta saadun viisauden totellessaan paholaista. Ihmisen viisauteen on kätkettynä pahuuden siemen. Hyvältä näyttävissä asioissa on takana pahuuden varjo. Jos ihmisen sydämessä ei asu taivaan ja maan Kuningas, Jeesus Kristus, silloin hyvää ei saada aikaan. Jos Jumalan siunaus puuttuu, ihmisen teot eivät tuota hyvää lopputulosta. Jos Jumalan kanssa ei neuvotella, ei mikään onnistu. Pyhä Henki on kaiken viisauden ja tiedon lähde. Hänen viisaudestaan saamme viisautta tehdä, hyviä tekoja.