Pyhä Henki luo edelleen uutta

”Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.
Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.”
Jes. 43. 18 – 19. KR 33/38.

Yritä lukea kirjaa, jonka juoni junnaa aina vanhassa menneessä, juoneen ei tule muutosta. Sivu sivun perään, yhtä ja samaa. Tällaista kirjaa ei viitsi pitkästi lukea. Jatkuvasti itseään toistava tarina ei jaksa kiinnostaa. Siksi liika paikallaan pysyminen, olipa se kirjan juonikuvio tai ihmisen elämä, menettää kiinnostavuutensa. Paikalleen jähmettynyttä on vain hautausmaalla.

Raamatun Sana on ikuista. Se kertoo, iankaikkisesti elävästä Jumalasta ja Hänen teoistaan. Jokainen Raamattua lukenut on varmasti tehnyt havainnon – kirja elää. Raamatussa on 66 eri kirjaa. Kokonaisuus muodostuu lenkeistä, jotka nivoutuvat katkeamattomaksi ketjuksi. Yhtään lenkkiä välistä ei voida poistaa. Vanha ikuisesti kestävä Jumalan Sana, ei ole missään kohtaa jämähtänyt paikalleen. Siksi profeetta Jesaja kirjoittaakin, ” Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.”

Monet meistä muistelevat hyviä menneen ajan puhujia. Kuuntelevat heidän tallennettuja puheita. Tässä ei ole sinänsä mitään pahaa, ”vanhurskas puhuu vielä kuoltuaankin.” Mutta profeetta Jesaja jatkaa.” Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?” Jumalan Pyhä Henki on uutta luova Henki.

Jumalan Pyhä Henki luo jatkuvasti uuttaa. Vanhan Testamentin luomiskertomuksen jälkeen, Jumala Sanallaan luo jatkuvasti uuttaa. Pyhä Henki, Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen, vuodatettiin ensimmäisenä helluntaipäivänä, opetuslasten päälle. Opetuslapset saivat voiman, olla Kristuksen todistajia. Pyhä Henki ei jäänyt opetuslasten omistukseen. Hän on kaikkien niiden sydämessä, jotka ovat ottaneet Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisesti vastaan. Tunnustaneet syntinsä, ja Kristuksen Pyhä veri on upottanut ne, armon meren syvyyksiin. He, jotka tunnustavat, Jeesus Kristus on Herra. Olen Hänen omansa ja Hän asuu minun sydämessäni. Kristuksen oma ei häpeä Jeesusta Kristusta, joka on syntisten Vapahtaja ja pelastaja.

Pyhän Hengen sinetti on jokaisen Kristuksen oman sydämessä. Pyhän Hengen sinetistä, Kristus tuntee omansa. Pyhä Henki on myös voiman Henki. Pyhä Hengen kasteessa jokainen, Kristuksen oma saa Pyhän Hengen voiman, armolahjoineen. Kristus, ”kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” Matt. 3:11 KR 33/38.

Jumala lähetti Poikansa ihmiseksi. Jumalan Poika sai alkunsa Pyhästä Hengestä, neitsyt Marian kohdussa. Jumala syntyi ihmiseksi, ihmisten keskuuteen. Jeesuksen syntyminen maailmaan, aloitti ihmiskunnassa uuden kauden. Siirryimme armon aikaan ja sitä kautta armon ajan loppukauteen. Olemme viimeisten aikojen kristittyjä. Tämä aika päättyy eri vaiheiden jälkeen, uuden taivaan ja maan luomiseen, missä Vanhurskaus asuu. Missä kaikkien aikojen kaikki Pyhät, jotka ovat Kristuksen omia, saavat elää ikuisessa Rauhan valtakunnassa. Tätä aikaa kohti menemme, Jumala yksin tietää milloin uusi alkaa. Meidän ei tarvitse tietää aikoja eikä hetkiä, jotka ovat vain Isän tiedossa. Meidän tehtäväksi on annettu viedä, Evankeliumi kaikille kansoille, pelastettava sieluja kadotukseen johtavalta tieltä.

Me emme voi elää vanhoilla eväillä, hengellisesti rikasta elämää. Jumalan vanhanaikainen Evankeliumi, Pyhän Hengen kautta luo jatkuvasti uutta. Meidän on kristittyinä uskovina täytyttävä joka päivä Pyhällä Hengellä, ja pyydettävä uutta tulta ja voimaa matkalle. Entinen on mennyttä ja uutta on saatava. On mentävä Jumalan Sanan ytimeen. Tarvitsemme uutta hengellistä herätystä, uskovina ja eri herätysliikkeinä ja kirkkokuntina. Vanhoja muistelemalla, ei synny uutta. Jos taas heitämme kaikki vanhan hyvän pois ja otamme ”keinot” käyttöön, kun ”konstit” loppuvat, sekään ei ole hyvä. Ihminen ei saa aikaan herätystä, eikä herätä ainuttakaan syntistä. Olen konservatiivi, uskon että vanhanaikainen Jumalan Sana Pyhässä Hengessä saarnattuna, herättää ihmiset. Syntiset ja vähemmän syntiset, siivosyntiset…kaikki synninunta nukkuvat, hukkuvat.

Eivät vanhat puhujat tuo herätystä. Emme toisia matkimalla saada herätystä. Jokainen tarvitsee voiman ylhäältä. Uuden tulen, joka sytyttää palavaksi uskon, sekä armolahjat. Kullekin uskovalle kristitylle sopivat armolahjat. Armolahjatonta kristittyä ei ole. Uskokin on Jumalan armolahja.

Paljon puhutaan lopun ajan herätyksestä. Lopun ajan suuresta Jumalan armeijasta. Raamatusta en ole löytänyt lopun ajan herätyksestä sanaakaan. Vedotaan Joelin kirjan profetiaan. ”Minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.”
Joel.2. 28 -29. KR 33/38.

Aiemmin jo kirjoitin, Pyhä Henki vuodatettiin ensimmäisenä helluntaipäivänä. Elämme nyt Pyhän Hengen aikakautta. Ihmeellisiä herätyksiä on ollut. Sanotaan herätysliikkeen iäksi, 70 vuotta. Sen jälkeen siitä loppuu herätys ja jää vain liike. Monen herätyksen kohdalla, on loppunut myös liike. Nimi voi olla jäljellä. Raamatun Sana kertoo, että lopun aikana tulee väkevä eksytys. Eksytyksiä on ollut ensimmäisen seurakunnan perustamisesta lähtien. Mikään uusi asia tämä ei ole. Tänä aikana, tuntuu eksyttäviä oppeja tulevan yhä lisää ja mitä ihmeellisempiä. Ihmiset juoksevat kaiken erikoisen perässä. Erilaisuus kiinnostaa.

Eksytysten takana on aina paholainen, joka tietää varsin hyvin, mistä ihmiset kiinnostuvat. Hän käyttää juuri niitä keinoja, mitkä ihmisten mielestä ovat niin ihania. Kauniilla liehakoivalla tavalla, paholainen saa vieteltyä ihmisiä puolelleen. Ripaus hengellistä mukaan. Parantumiset vetävät ihmisiä kokouksiin. Sairaat hakeutuvat etsimään apua. Ei kyseenalaisteta, paraneeko ihminen Jumalan Pyhän Hengen voimassa, vai onko jokin vieras henki parantaja? Milloinkaan sairauksien parantuminen, ei saa olla päätarkoitus. Raamatussa kehotetaan. ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” 1. Joh. 4:1.

Parantuminen on Jumalan armoa, ja Kristus parantaa kenet tahtoo. Nykyaikana ihmisen parantuminen on aina ihme, tapahtui se lääketieteen keinoin, tai uskon rukouksen kautta. Ihmisen elinpäivät eivät ole tulleet täyteen ja ihminen paranee. Yleensä jonkin sairauden kautta tästä ajasta lähdemme. Jeesus paransi aikanaan kaikki sairaat. Hänellä oli siihen kaikki mahdolliset valtuudet. Hän tahtoi eläessään näyttää, että Hänellä on valta ja voima kaikkiin sairauksiin. Hän herätti kuolleita, näyttääkseen, että Hän on kuoleman voittaja. Lasaruksen Jeesus herätti kuolleista. Lasarus tuli haudasta ulos, Jeesuksen käskystä. Samoin Kristus Jeesus tuli ulos haudasta elävänä, kuolemansa jälkeen. Kristus tahtoi näillä tunnusteoilla näyttää, miten Hän voittaa kuoleman ja sairaudet. Ihmiset eivät silloin olleet valmiita näkemään, Jeesuksen opetuksen sisällön suuruutta. Hän on sanova aina viimeisen Sanan ja Kristus Jeesus on viimeinen Sana maailmalle.

”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.”
2. Tim. 4: 3 -4.

Lopun aikana riittää taruja, joihin uskotaan enemmän, kuin Jumalan Sanaan. Sielullinen karismaattisuus ja ylistyksen käyttö lisääntyvät. Jumalanpalveluksessa käytetään, vähäpukeista tanssia. Ihminen on melkein alaston Jumalan ja ihmisten edessä, näin hän palvelee koko kehollaan tanssien Jumalaa. Kyllä siinä lihalliset himot heräävät, eikä Pyhä Henki yhdy tällaiseen epäsiveellisyyteen. Joudumme monessa kohdin katsomaan, mihin joukkoon itsemme ja perheemme, ystävämme viemme. Jos tahdomme pysyä Jumalan Sanalle uskollisina. On valvottava itseämme ja vaellustamme, tutkittava kaikki, Jumalan Sanan valossa. Pysyttävä erillään tämän maailman viettelyksistä, jotka ovat pesiytyneet jo hengelliselle kentälle. Kyllä paholainen osaa löytää näillekin Raamatusta irtojakeita, millä tällaisia ilmiöitä puolustetaan. Tästä tulisi aivan liian pitkä, jos kaikkia näitä ilmiöitä lähtisin listaamaan. Jumala rakas, missä ajassa elämmekään. Nyt jokainen tarvitsee Pyhä Hengen voimaa, kestääkseen tässä pahassa maailman ajassa, loppuun saakka uskossa.

”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja.” 1. Tim. 4:1. KR 33/34.

Helppoa on uskoa Kristukseen hyvinä aikoina. Olemme tulleet aikaan, helpot ajat ovat mennyttä. Tarvitaan uutta voimaa, jokaiseen päivään ylhäältä. Koetukset lisääntyvät, koska vain koettelemukset saavat aikaan lisää luottamusta suureen Jumalaan. Koetuksissa nähdään. mitä tekoa uskomme on, ja mihin asetamme turvamme, hädän päivänä. Riittääkö rakkaus Jeesukseen, kun kaikki kaatuu ja maahan sortuu? Riittääkö rakkautta sisarille ja veljille? Jaksammeko kantaa toinen toistemme kuormia? Monia kristittyjä vainotaan ja kidutetaan uskon tähden. Jeesusta Kristusta vihattiin, onko ihmeellistä, että Hänen omiaan vihataan. He, jotka eivät tunne Kristusta ja Hänen voimaansa, ovat paholaisen käytössä ja tahtoisivat tuhota jokaisen Kristuksen oman. Jokainen, joka on Kristuksessa, on kuin pärekori vedessä . . . täynnä vettä…täynnä Kristusta ja Pyhää Henkeä.

”Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
Sen tähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen, joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;”
Ef, 6. 10 – 18. KR 33/38.

@LR

 

Kuva sivustolta. http://kuvapuhuu.blogspot.com/2018/07/koettelemus.html

This entry was posted on 12.8.2018. Bookmark the permalink.