Jeesus vapauttajamme

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” Gal. 5: 1. KR 33/38.

Maailmassa on käyty monia vapaustaisteluja. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, ovat nykyisen länsieurooppalaisen demokratian peruspilareita. Vanhassa Testamentissa on messiasennustuksia. Israelin kansa eli Rooman vallan alaisuudessa. Israelilaiset odottivat vapauttajaa, messiasta. Jeesuksen aloittaessa julkisen työnsä, israelilaiset odottivat, Jeesukselta paljon. He olettivat Jeesuksen olevan maalliseen valtaan vaikuttava vapauttaja. Näin ei käynyt, Jeesus ei tullut vapauttamaan ihmisiä roomalaisten alaisuudesta, Hän tuli tekemään Jumalan tahdon. Jeesus sanoo: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu – tekemään sinun tahtosi, Jumala’.” Hepr. 10: 7.

Jeesuksen tehtävä hengellinen, ei yhteiskunnallinen. Jeesuksen tehtävä ei ollut olla Israelin kansan vapaustaitelijana. Jeesus tuli vapauttamaan koko maailmaa koskevasta orjuudesta. Hän tuli kaikkien ihmisten vapauttajaksi. Jumala oli voidellut Jeesuksen, vapauttamaan ihmiskunnan, synnistä ja synnin seurauksista. Jeesuksen tehtävä oli suurempi, kuin kukaan osasi odottaa.

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut
julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,
julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,
panemaan Siionin murheellisten päähän – antamaan heille – juhlapäähineen tuhkan sijaan, ilo öljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan.”
Jes. 61. 1 – 3. KR 33/ 38. Hengellisesti köyhä ihmiskunta saa kuulla Jeesukselta ilosanomaa.

Ilman Jeesusta, ihminen on synnin orjuudessa, paholaisen vankina. Synnin kahleissa elävä ihminen ei voi olla vapaa. Synnin kahleissa elävä ihminen joutuu kärsimään synneistä aiheutuvissa kärsimyksissä. Synti tekee ihmisen elämästä sietämättömän. Paholaisen aiheuttamat synnin kiroukset poistuvat, vain Jeesuksen avulla.

Vanhan Testamentin papit uhrasivat uhrialttarilla, uhreja ihmisten syntien sovitukseksi. Mitkään viattomat eläimet eivät olisi riittäneet sovittamaan koko maailman ihmisten syntejä. Ennen ihmisen luomista, Jumala tiesi, mikä ihmisestä tulisi. Hänet asetettiin täydellisenä, synnittömänä Eedenin paratiisiin. Ensimmäiset ihmiset Adam ja Eeva, olivat viattomia, täydellisiä…Luojansa kuvia. Kunnes paholainen petti, lupasi paljon, mutta valehteli ja petti Eevan ja Adamin. Ihminen uskoi paholaisen valheet. Ihminen sai lankeemuksessa synnin seuraukset osakseen. Kaiken pahuuden, mitä vielä tänäkin päivänä näemme ympärillämme. Mitä näemme? Petosta, valhetta, rikollisuutta, murhia, rakkaudettomuutta, sekä vihaa. Ihmisen viha saa aikaan sotia ja murhia, loputonta pahuutta. Saimme mukaamme myös sairaudet ja ruumiin, joka kuolee. Kuolematon sielumme jäi, mutta sekin on synnin sokaisema, eikä näe Kristuksen valoa. Toivonta – ajattelet.

Onneksi Jumala suuressa rakkaudessaan on armollinen ja laupias. Hän lähetti Jeesuksen Kristuksen, Vapauttajan.

”Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:
Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun käteesi, varjellut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, pakanoille valkeudeksi,
avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä istuvat vankihuoneesta.”
Jes. 42. 5 -7. KR 33/38.

Jeesuksen Kristuksen elämäänsä ottanut, alkaa nähdä kaikki kirkkaammin. Pimeys joka synnin seurauksena on ollut elämässä, väistyy. Kristus alkaa valaista sieluamme. Hengellisesti kuollut sielumme virkoaa eloon. Näemme itsemme täysin turmeltuneina, synnin ja pahuuden pesänä. Syyllisenä moneen Jumalan tahdon vastaiseen tekoon. Monien ihmissuhteiden särkyminen on synnillisen ja itsekään elämän seurausta. Pahempaa kuin rakkaudettomuus, on välinpitämättömyys, joka ihmisellä on ilman Kristuksen antamaa rakkautta. Syntisyytemme seuraukset alkavat syyttää omaatuntoa. Pyhä Henki tekee työtään. On suurta armoa, jos saamme herätä synnin unesta, nähdä itsemme täysin turmeltuneina. Tähän saumaan tulee Kristuksen armo, ja ristin sovitustyö avuksemme. Jos näin ei olisi, meillä ei olisi tulevaisuutta eikä toivoa paremmasta. Olisimme myyty paholaiselle. Kristus kuningasten Kuningas, voitti ristin kuolemalla ja ylösnousemuksellaan, paholaisen vallan ja voiman. Käärmeen hahmossa Edenin paratiisissa esiintynyt paholainen, on murskattu. Kristus voitti ja voittaa. Hän on jokaisen syntisen Vapahtaja. Minkä Pyhän Hengen valo paljastaa, sen Jeesuksen maahan vuotanut veri puhdistaa. Syntielämäänsä katuva saa kaiken anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä. Se hetki on ihmeellinen, kun syntinen saa kohdata Jeesuksen. Evankeliumin ilosanoma tulee eläväksi elämässäsi. Olet vapaa, ja vapauttajasi, Jeesus Kristus elää tämän jälkeen sydämessäsi. Kuolematon sielusi on saanut uuden Hengen. Pyhä Henki, Jumalan Henki asuu sinussa. Elämäsi saa uuden sisällön ja arvomaailma vaihtuu.

Mooseksen lain mukaan israelilaiset saivat viettää riemuvuotta, joka 50. vuosi. Silloin kaikki velat kuitattiin maksetuiksi, orjat ja vangit vapautettiin ja maaomaisuus palautui entiselle omistajalleen. Kristuksen, Herrakseen ja Vapahtajakseen ottanut ihminen saa viettää riemuvuotta. Kaikki menneen elämän synnit annetaan anteeksi, eikä niitä enää muisteta. Synnin kahleet katkaistaan ja saat iloita Pyhän Hengen antamaa vapautta, sisäistä iloa ja rauhaa. Entinen on mennyttä ja uusi elämä Kristuksessa alkaa. Olet siirtynyt kuolemaan johtavalta tieltä elämäntielle. Taivastielle, eikä sinun tarvitse pelätä kadotusta ja tuomiota, koska Jumalan Sana on sinut tuominnut syntiseksi, ja Kristus on sinut armahtanut vapaaksi. Kristuksen oman elämän matkan päämääränä on taivas.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” Gal. 5. 1. KR 33/38.

Kristuksen pelastama, pääsee siihen alkuperäiseen asemaan, mihin ihminen aikojen alussa asetettiin. Saamme kutsua Jumalaa Isäksemme. Kristuksen vapauttama saa kokea, mitä on elämä ilman syntitaakkoja. Tunnemme, miten vapauttavaa on elää vapaata elämää. Ongelmatonta elämää ei Kristukseen uskovan elämä ole. Olemme edelleen maailmassa, missä on hyvän ja pahan välinen taistelu. Missä sairaus on osa elämää. Kuoleva savesta tehty kehomme, rapistuu ja lopulta kuolee. Näissä ongelmissa ja taisteluissa, ahdistuksissa, emme ole enää yksin. Meillä on kanssamme Kristus, joka on edeltä kantanut kaikki ristinpuulle. Risti on sovituksen puu.

Kristus Jeesus, ymmärtää meitä. Hän nostaa ja kantaa, antaa voimaa kullekin päivälle. Kristuksen oma ei ole enää pelon vanki, ei tietämätön tulevaisuudesta. Hän tietää, että kaikissa näissä ahdistuksissa on Jeesuksellakin ahdistus. Hän kulkee kansaamme, jokaisena hetkenä. Joka aamu saamme uutta armoa ja uutta voimaa päivänmatkalle. Tuomion pelko on poissa, koska Kristus on kanssamme. Jeesus Kristus on rakkaus, täydellinen Rakkaus. Jos et ole vielä Kristuksen vapauttama, anna Hänen päästää sinut synninhäkistä vapaalle. Jos olet kääntänyt selkäsi Kristukselle, tänään voit tehdä täyskäännöksen ja palata Kristuksen luokse. Aina voi alkaa alusta. Hyvä on kaikkien välillä selvittää ja tutkia, itseämme, olemmeko vielä uskossa? Rukoillaan. ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle
.” Ps. 139. 23 – 24. KR 33/38.

”Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.”
Joh. 4. 16 – 18. KR 33/38.

Sain 15 -vuotiaana, antaa elämäni Jeesuksen johdatukseen. Rippikoulussa sain tietää, että on tehtävä synneistä parannus. On pyydettävä armoa, ja anteeksi antoa Kristukselta. Polvistuin kotonani, luovutin kaikki nuoren tytön synnit Jeesuksen ristinjuurelle. Pyysin armoa ja anteeksi antoa. Lupauduin kulkemaan Jeesuksen seurassa, mihin Hän minua johdattaa. Tämän tehtyäni menin nukkumaan. Vasta aamulla ymmärsin, että oli tapahtunut muutos. Isäni, joka oli aina terve, sairastui vakavasti. Ihmettelin, miksi olen rauhallinen, vaikka tiesin isäni sairauden vakavuuden. Pian mieleeni tulivat Jeesuksen sanat. ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” Joh. 14: 27. KR 33/ 38.

Tästä sain vahvistuksen, Jeesus asuu Pyhän Henkensä kanssa minussa, ja antaa rauhansa. Kaikki päättyi hyvin ja isäni toipui. Elämässä on ollut ja tulee edelleen erilaisia haasteita, kuitenkin tiedän, Jeesus on kanssani kaikissa elämäni vaiheissa. Elon meri saa myrskytä, mutta Jeesus on elämässäni mukana. Kiitos Herralle, Hänen armossaan saan jatkaa matkaa. Kunnia ja kiitos Jeesukselle, Vapahtajalle! Lukijani, sinulle on tarjolla evankeliumin ilosanoma. Jeesus Kristus on syntisten Vapahtaja. Jeesuksen rakkaus, on laajaa, leveää, korkeaa ja syvää, joka ulottuu kaikkialle, sinne missä ihmisiä on. Jeesus sinua kutsuu…

@LR

 

Kuva: http://kuvapuhuu.blogspot.com/2013/08/vapaus.html

This entry was posted on 16.9.2018. Bookmark the permalink.