Tule Herra Jeesus

 

” Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. ” Jer. 23: 5. KR 33/38.

Kristityt ovat valmistautumassa Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon. Jeesuksen syntymä on ennustettu Jeremian profetiassa. Daavidille herätetään vanhurskas vesa. Daavid ei ole Jeesuksen maallinen isä, mutta Jeesus kuuluu Daavidin sukukuntaan. Daavidin sukukunta sai vanhurskaan vesan.

Jumalan Poika tuli ihmiseksi. Hän sai alkunsa Marian kohdussa, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Hänen syntymä Marialle ja Joosefille, oli Jumalan ihmeteko. Hän kehittyi ihmiseksi. Hän, oli puettu ihmisen nahkaan ja keho oli ihmisen keho. Hän oli ihminen. Mutta Hän oli Jumala ja täynnä Pyhää Henkeä. Hänessä ei ollut syntiä. Härkien tallissa, Hän sai ensimmäisen vuoteen. Puitteet lapsen syntymälle, eivät olleet korkeat. Näin Hän jo alusta saakka osoitti, että, ei etsi korskeaa ja korkeaa, vaan Hänelle kelpaa, matala maja. Jeesuksen alkutaival ei ollut, kuninkaallista ja loistokasta. Moniko muisti, profeetta Jeremian ennustuksen?

Jeesus-lapsi varttui, iässä ja armossa. Nuorukaisena Hän istui kuuntelemassa rabbien opetuksia. Hän oli etsimässä viisautta. ” Mikä tuosta lapsesta tulee? ” Kyselivät monet Jeesuksen kehitystä seuranneet. Paholainen vihasi alusta saakka Jeesusta. Kaikki pienet poikalapset olisi pitänyt tuolloin surmata, näin olisi Jeesus myös päässyt hengestään. Isä Jumala tiesi tämän suunnitelman ja varjeli Jeesusta. Hän antoi Joosefille unessa näyn, paeta surmaajaa. Näin, Maria ja Joosef teki, olivathan he alusta saakka, olleet kuulijaisia Jumalan palvelijoita. Jeesus säilytti henkensä, ja näin Hänen elämänsä ihmisenä jatkui. Muuten kaikki ennustukset Jeesuksen syntymästä, eivät olisi käyneet toteen.

Jeesus oli puuseppä, mutta silti enemmän kuin puuseppä. Hänessä oli Pyhän Hengen voima ja viisaus. Taivaallinen rakkaus, Jumalan rakkaus. Hän ei etsinyt omaa kunniaa, vaan aina toteutti, lähettäjänsä kunniaa. Jumala Poika, oli Isän lähettämänä maanpäällä. Jumala tuli ihmiseksi, ja asui meidän keskellämme. Hän oli täynnä armoa ja totuutta, eikä Hänessä ollut vilppiä. Hän oli täydellinen Rakkaus. Hän, Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan, sen mikä kadonnut oli. Ihminen oli kadonnut. Ihminen oli synnin sokaisemana, paholaisen pettämänä, lähtenyt pois Jumalan yhteydestä. Ihminen halusi olla tekijäänsä piilossa. Häpesi tekojaan ja pelkäsi rangaistusta. Synnissä eläminen, aiheuttaa aina häpeää ja pelkoa ihmisessä. Karkuun juokseminen, ei auta…menemme aina vain etäämmäksi auttajasta. Ihminen tajuaa, että elämä ei ole elämisen arvoista. Jotakin puuttuu elämästä. Tämä puuttuva asia, on yhteys Jumalaan. Synti ja Jumala tahdon rikkominen, erottavat meidät Jumalasta. Ero alkoi Eedenin paratiisista, ja jatkuu…

30 vuotiaana Jeesus aloitti maanpäällisen toiminnan. Hän jatkoi sitä tehtävää, minkä Johannes Kastaja edeltä aloitti. Huutava erämaan Evankelista, kertoi, ” Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Hän kertoi, taivasten valtakunta oli tullut, Jumalan Pojan muodossa maanpäälle. Lähelle ihmistä, elämään ihmisen elämää. Näyttämään konkreettisesti tietä, miten päästään takaisin Jumalan yhteyteen. Hän Jeesus, omalla elämällään ja toiminnallaan, näytti, miten Hänen seuraajiensa tulee elää. Jeesus, lihaksi tullut Jumalan Poika, tuli maanpäälle palvelemaan.

Jordanin virran äärellä, Johannes kastaja, saarnasi ja kansaa oli kuulemassa hänen julistustaan. Siellä oli, arvostelija kaarti myös kuulolla. Virheen etsijät ja vikojen etsijät, seurasivat Jeesusta. Jeesus tarvitsi Johannes Kastajan palveluksen. Hän tahtoi näyttää seuraajilleen esimerkin. Hän pyysi kastetta Johannes Kastajalta. Selvää oli, että Johannes Kastaja esteli, ettei kastaisi Jeesusta. Hän piti Jeesusta, korkeampi arvoisena, kuin itse oli. Hän sanoi, ” Minun tulee saada kaste sinulta.” Jeesus esteli ja sanoi, ” Salli, sillä näin me täytämme kaiken vanhurskauden.”

” Mutta tämä esteli häntä sanoen; ” Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle; ” Salli nyt; sillä näin meidän meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.” Matt. 3. 14 – 15. KR 33/38.

Jeesus kastettiin Jordanissa ja Hän näin näytti esimerkin seuraajilleen. Kasteen hautaan, jää entinen elämä ja selkeästi näytämme, ketä olemme lähteneet seuraamaan. Tämän jälkeen Jeesus sai, Pyhän Hengen kasteen. Kyyhkysen muodossa, Jumalan Pyhä Henki, laskeutui Jeesuksen päälle. Taivaasta kuului ääni, joka sanoi: ” Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” Matt. 3: 16 – 17. KR 33/ 38.

Ihmisen Pojan tie, Jumalana oli alkanut. Kaste oli saatu, vanhurskaus täytetty, ja voima palvelemiseen annettu… Pyhän Hengen kaste. Kutsu lähteä toteuttamaan Isän Jumalan tahtoa. Isä oli mielistynyt Poikaansa.

” Kansa joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus. Matt. 4: 16. KR 33/38.

” Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle! Kuka on kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa.” Ps. 24. 7 – 8. KR 33/38.

Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Maanpäällisen vaelluksensa aikana, Hän osoitti, että Hänellä on valta ja voima. Hän osoitti fariseusten ja kirjanoppineiden viisauden maalliseksi viisaudeksi. Lakiusko ei pelasta, eikä armahda. Ylhäältä tuleva viisaus, on Pyhän Hengen antamaa viisautta. Jeesuksen väkevä Pyhän Hengen voima, ja viisaus, osoitti synnin synniksi. Hän tuomitsi synnin ja syntisen elämän, moraalittomuuden, joka vallitsi ihmisten keskuudessa. Hän ei tuominnut synnissä elävää ihmistä. Hänellä oli armoa ja laupeutta, jota ei tuon ajan pappien opetuksessa ollut. Hän poikkesi kaikesta entisestä ja totutusta. Jeesus oli erilainen.

Hän ei kivittänyt sanoillaan, eikä heitellyt maasta kiviä, synnissä elävää naista kohden. Naista, joka oli tavattu tekemästä syntiä. Fariseukset ja kirjanoppineet, luulivat, naisen saavan kunnon kivisateen itselleen. Jeesus yllätti nämä naisen tuomitsijat. Hän sanoi: ” Joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.” Eipä ollut kiven heittäjää…nainen jäi kahden Jeesuksen kanssa. Jeesus armahti ja antoi synnit anteeksi. Saate sanoiksi Hän sanoi: ” Mene, äläkä enää syntiä tee.” Uskon, että kaikki, jotka kohtaavat Jeesuksen armahtajana, eivät helposti lähde uudelleen tekemään syntiä. Koska Jeesuksen armo ja rakkaus, parantavat syntisen ihmisen sielun haavat. On saatu parempaa, kuin mitä syntielämä antaa, ei ole tarvetta harjoittaa syntiä. Paholainen kyllä yrittää saada uudelleen lankeamaan syntiin, mutta nyt Jeesuksen koskettama ja armahdettu, voi käyttää Hengen miekkaa, Jumalan Sanaa. Paholainen pakenee, missä Jumalan Sanan miekka on käytössä.

Sairaita kannettiin paareilla Jeesuksen luokse. Väen paljous esti monesti, ettei Jeesuksen lähelle päässyt. Kekseliäät, rakkauden täyttämät ihmiset, päättivät erään kerran, erikoisella tavalla saada sairas Jeesuksen luokse. Kattoon purettiin reikä, siitä paarit alas, ja Jeesus oli nyt sairaan lähellä. Tänä aikana, kantajia tarvittaisiin heitä, jotka välittävät lähimmäisistään. Paljon kannetaan rukouksin ihmisiä Jumalalle tiettäväksi. Rukous voi paljon, jos se on hellittämätöntä pyytämistä. Rukouksia kuullaan ja vastauksia saadaan. Elävä Jumala toimii tänäänkin.

Lähimmäisen rakkaus, joka on pyyteetöntä rakkautta, kantaa myös konkreettisin teoin, lähimmäisiä. Agape-rakkaus, Jumalallinen rakkaus, välittää lähimmäisistään, niin kuin itsestään. Lähimmäisen hyvinvointi pitää olla, yhtä hyvää tai parempaa, kuin itselläni on. Jos Jumalan rakkaus saa vallita elämäämme, ei itsekäs luonteemme ole este, avun antamiselle. Kuinka moni autettu saisi sanoa, ” selvisin, kun sinä autoit minua ja välitit minusta.” Jeesus eli todeksi tätä periaatetta. Näin tulee meidän Hänen omien myös toimia. Tällä tavoin, täytämme Kristuksen kaksoiskäskyn. ” Rakasta lähimmäistä, niin kuin itseäsi. ” Jeesus ei tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen.

Jeesuksen aikana oli nälkäisiä, ja köyhiä. Jeesus erityisesti huolehti ihmisten ruokkimisesta. Pienen pojan viisi leipää ja kaksi kalaa, siunaantuivat Jeesuksen siunatessa, niin että kaikki saivat nälkänsä tyydytettyä. Jeesus tekee monesti, kaikista pienimpien kautta, suurimpia tekoja. Sillä joka tuntee itsensä pieneksi, onkin Jumalan silmissä suurin. ” Joka tulee tämän lapsen kaltaiseksi. Lapsen kaltainen ihminen, ei ole lapsellinen, eikä järkeile järjellä asioita. Lapsen kaltainen usko, on luottavaa uskoa. Avointa uskoa, kuuliaista uskoa. Epäilemätöntä uskoa. Lapsi luottaa, että, mitä isä antaa, se on hyvää. Jumala, meidän Isämme antaa, meille vain pelkkiä hyviä lahjojaan. Jeesukselta saadut siunaukset, on tarkoitettu jaettavaksi. Ihmisen itsekkyys… kristittyjenkin, on saanut aikaan epätasarvoisen yhteiskunnan. Oma nautinnon halu, pitää tiukasti kiinni rahakukkarosta. Taitaa olla niin, uskoon tulee viimeisenä kukkaro. Ihmiset käsittävät, että usko on vahvaa ja oikeaa, mitä enemmän on maallista mammonaa, ja loistelias elämä. Huvitteluja, yllin kyllin. Eikö tämä ole täysin Raamatun vastaista? Varakkuus ei ole pahasta, mutta jos siitä tulee epäjumala, silloin on menty etäälle Jumalasta. Kristityn oma hyvinvointi, ei ole kaikkein tärkeintä huolehdittavaa. Jeesus sanoi: ”Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää, mutta minua teillä ei ole aina.” Mark. 14: 7. KR 33/ 38. Hän ei ollut kuin hetken maanpäällä, mutta köyhät jäivät. Meidän tehtäväksi jäin, auttaa heitä. Näin toteutamme taivaallisen Isän tahdon. ” Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat. ” Luuk. 11: 28. KR 33/38. Usko ja rakkaus, Kristukseen ja lähimmäisiin kasvavat, Jumalan Sanaa kuulemalla ja sitä noudattamalla.

Kristityt odottavat Jeesuksen paluuta. Samalla tavoin, kuin odotettiin, Jeesuksen ensimmäistä tulemista maanpäälle. Hän ei tule seimen talliin, pienenä vauvana. Hän tulee, Kuninkaana, Voittajana. Jeesus sanoo: ”Ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. ” Ilm. 1: 18. KR 33/38.

” Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” Ilm. 3: 20. KR 33/38.

Oletko avannut sydämesi oven Kristukselle? Jeesus sanoo: ” Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa, Hänen valtaistuimellaan.” Jolla on korvat, mitä Henki seurakunnalle sanoo.” Ilm. 3. 20, 22. KR 33/38.

” Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. ” Jer. 23: 5. KR 33/38.

@LR

This entry was posted on 6.12.2018. Bookmark the permalink.