Jeesus muurinmurtaja

”Mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy. ” 2. Aik. 7: 14. KR

Ole oma itsesi, on ollut suosittu kehotus. Omana itsenään ihminen on itsekäs omanedun tavoittelija. Ihminen on luonnollisesti ylpeä. Ylpeys ei aina ole ” nenä pystyssä” olemista, eikä toisen ihmisen halveksuntaa. Ylpeyttä voi olla ajatuksissa. Ihmisen sielu on ajatuksissa. Mitä mielessään ajattelee, sitä sielu pitää sisällään. Omana itsenäni en ole vilpitön. Ihminen on synnissä syntynyt. Ihminen ei ole vilpitön, ennen kuin mieli kääntyy Jumalan puoleen, tehdään parannus pahoista ajatuksista. Synti lähtee ajatuksista, ja kehittyy vähitellen pahoiksi teoiksi, joita synneiksi kutsutaan. Synti rikkoo Jumalan Sanan ohjeet. Raamattu opettaa, miten eletään ihmisenä tässä maailmassa. Jumalan Sana on elämän paras ohjekirja.

Kirkkojen papit ovat saaneet teologisen koulutuksen. Teologia on tiedettä, jumaluusoppia, joka järjestelmällisesti tutkii, Jumalaan liittyviä aiheita. Teologia tieteenä tutkii, mutta teologia ei muuta ihmistä. Jos ihminen ei ole löytänyt elävää uskoa Jeesukseen Kristukseen, silloin ihminen näkee syntiongelman humanistisesta näkökulmasta. Pappi, joka ei ole saanut armoa löytää elävää Kristusta, hän edustaa humanistista ajattelua. Hän edustaa instituutiota. Hänellä on elastinen omatunto. Vapaa omatunto on vaarallinen asia. Jumala on laittanut sisimpään omantunnon, joka kertoo ihmiselle, mikä on hyvää tai pahaa. Nyt synti terminä on vanhentunut. Tämän vuoksi pitää suvaita sellaista, minkä Jumalan sana sanoo synniksi. On eri asia suvaita asioita, kuin hyväksyä niitä. Tässä maailmassa meidän on suvaittava tosiasia, että ihmiset elävät vastoin Jumalan Sanaa. Emme voi lähteä pois maailmasta, emme voi eristäytyä yhteiskunnasta, mutta voimme tehdä valintoja, miten elämme tässä maailmassa. Jos lähdemme suvaitsemaan Jumalan sanan vastaisia asioita, suosimme syntiä. Tämä ei ole Jumalasta lähtöisin oleva ajatusmalli. Jumala ei rakasta syntiä. Kristuksen oma, ei tee tahallaan syntiä. Minkä vuoksi pahoittaa rakkaimpansa, Jeesuksen Kristuksen mielen? Kristus itkee nähdessään, miten maailma on paha, ja Hänen omansa menevät maailmallisiin tapoihin mukaan.

Jumala, rakastaa syntiä tekevää ihmistä. Hän tahtoo, että kaikki näkisivät oman itsekään ylpeän luonteensa ja pyytäisivät armoa, tehdä parannusta. Vapauteen Kristus vapauttaa. Kristus kuoli Golgatalla, meidän syntiemme sovitukseksi. Pääsemme vapaiksi synnillisistä himoista ja haluista. Omin voimin ei kukaan voi itseään muuttaa, vaan Pyhä Henki tekee uudistavan ja puhdistavan työn meissä. Miksi armo ja anteeksianto eivät kelpaa? Onko synnin suosiminen ja synnissä eläminen nautinto? Nautinto, joka ikuisuuteen verrattuna, on lyhytaikainen ja johtaa ikuiseen eroon Jumalasta. Synnistä seuraa kadotustuomio. Jumalan Sana tuomitsee synnin.

Ihmisen kuolemattoman sielun loppusijoituspaikan voi tässä ajassa päättää. Jumalan lapsen sielu menee ikuiseen iloon Jeesuksen luokse. Kadotukseen tuomitaan jokainen, joka syntiensä kanssa lähtee tästä elämästä. Jumalan Sana on jo tässä ajassa tuominnut, Jumalan lapsen syntisen elämän. Jumalan lapsi on ottanut todesta Jumalan Sanan ja antanut puhdistaa itsensä synneistään. Häntä ei viimeisellä tuomiolla enää tuomita. Hän siirtyy ikuiseen elämään. Ihminen, joka pitää halpana Jumalan armon, eikä välitä Hänen Sanasta, hänet tuomitaan viimeisellä tuomiolla kadotukseen. Tämän tiedostaminen pitää pysäyttää katsomaan, mihin olen menossa?

”Mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy. ” 2. Aik. 7: 14. KR 33/38. Jumalan kansan, uskovien kristittyjen on nöyrryttävä. Ihminen ei voi tehdä parannusta, kääntyä mieleltään, ellei hän ensin nöyrry. Ylpeys on synti, joka estää nöyrtymästä. Ihmisen ylpeys, inhimillinen viisaus, ovat esteinä parannuksen teolle. Itsekäs ihminen tottelee paholaista, joka kyseenalaistaa Jumalan Sanan. Onko Jumala todella näin sanonut? Onko Jumalan Sana ainut totuus? Tätä kun lähdetään tutkimaan humanistisesta näkökulmasta, silloin noustaan Jumalan tasolle. Asemaan, jota paholainen ehdotti ensimmäisille ihmisille. ” Tulette kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.” Jumala tietää mikä on pahaa, mutta viisas ihminen näkee pahuudessa hyvää. Ihminen menee jo pidemmälle, kuin mitä paholainen alussa oletti. Paholainen nauraa ilkikurisesti onnistumistaan. Ihmisestä on tulossa paholaisen toimitusjohtaja. Ylpeänä ihminen kehuu paholaisen tekoja. Ole oma itsesi.

Nöyrtymisen kautta, alkaa Jumala toimia keskuudessamme. Pyhä Henki herättää nöyrille tarpeen rukoilla. Ellei ihminen nöyrry, rukouksiin ei saada vastauksia. Nöyrtymätöntä on turhaa kehottaa rukoilemaan. Ylpeyteen langennut uskova kristitty, itse sulkee rukouksen hanat, niin ettei taivaasta sada siunauksia. Rukouksiin ei vastata.

” Herätä voimasi ja tule meille avuksemme. Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme ” Ps. 80: 3, 4. KR 33/38.

Kristittyjen uskovien on ensin mentävä itseensä. On pyydettävä vilpittömästi itselle puhdasta elämää. Mikä minussa tekee Pyhän Hengen murheelliseksi, se on ensin perattava pois. Hylättävä synti, itsekäs elämä, oma ylpeä mieli. Tämän jälkeen voidaan alkaa rukoilla toisten puolesta. Sydäntä särkevää on todeta, mitenkä moni seurakuntiin katkeroitunut, toisiin uskoviin katkeroitunut, tekee myyrän työtä. Internetissä on paljon kirjoituksia, jotka tekevät vahinkoa lukijoilleen. Jumalan Sanaan verhotaan omaa syntistä lihallista mieltä, joka saa paljon pahaa aikaan lukijoissa.

On muuri, Jumalan ja Hänen omiensa välillä. Ei kaduta syntejä. ” Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, joka pysyy ikuisesti ja jonka nimi on Pyhä.: ” Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona, joilla on murtunut ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja herättäisin eloon murtuneiden sydämen.” Jes. 57: 15.

Kaikki tarvitsemme Jeesusta Kristusta. Tarvitsemme heräämistä. Jumalan läheisyys on heräämisessä. Pyhä Henki on maailmassa. Annetaan Hänelle valtuudet tehdä uutta luovaa puhdistavaa työtään. Poistetaan elämästä synti, joka niin helposti meidät kietoo.

” Pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealla puolelle.” Hep. 12: 1. KR 33/ 38.

” Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset. Jos häntä etsit, niin sinä löydät hänet, mutta jos luovut hänestä, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti.” 1. Aik. 28: 9. KR 33/ 38.

@LR

This entry was posted on 30.6.2019. Bookmark the permalink.