Lunastuskunnossa oleva ihminen

” Vaan, sinä olet minua synneilläsi vaivannut, rasittanut minua pahoilla töilläsi. Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista. ” Jes. 43: 24 – 25. KR 33/38.

Kaikki mitä alussa luotiin, oli sangen hyvää. Sangen hyvien joukkoon kelpuutettiin myös ihminen. Kaikkivaltias Jumala piirsi ihmisen oman kätensä kämmeneen. ”Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt.” Jes. 49:16 Jumala olisi voinut piirtää käteensä norsun, leijonan tai jonkin muun, minkä Hän loi. Jumalalle kelpasi… ihminen, vain ihminen niin lähelle, iholle. Jumala näkee ihmisen arvokkaana kätensä työnä. Jumala loi ihmisestä uniikkikappaleen. Yksilön, joka on Hänelle erityisen rakas, arvokas. Arvokas saviastia, tehty jaloon käyttöön, ja hyviä töitä varten.

Jumalalle arvokas ihminen ei ymmärtänyt omaa arvoaan. Ei ymmärtänyt, tekijänsä arvoa. Lusifer, taivaassa langennut valkeuden enkeli. Viraltaan poistettu, ja maanpäälle heitetty langennut enkeli, häikäisi ja sokaisi ihmisen. Jumalan tekojen vastustaja tiesi, mitä tekoa ihminen on. Kyseenalaistamalla Jumalan sanat, ihminen on helppo saada pois Jumalan suosiosta. Paholaiselle oli myrkkyä, että Jumala rakastaa ihmistä. Paholainen voi pahoin, nähdessään Eevan ja Adamin käyskentelevän paratiisissa. Hedelmäpuiden ja kaiken kauniin keskellä oleskeleva aviopari, sai paholaisen muuttumaan sähiseväksi käärmeeksi. Syvästi Jumalalle vihamielinen käärme, aikoi tehdä tyhjäksi Jumalan työt. Jumalan vastustajan tarkoituksena oli nostaa itsensä uudelleen samaan asemaan, mitä oli ollut taivaassa. Ihminen olisi hyvä ” työtoveri,” jos saan uskomaan, ettei Jumalan sana ole kokonaan totta? ” Suunnitteli paholainen. Ylpistynyt enkeli halusi valtansa takaisin, hinnalla millä tahansa. Käärmeeksi naamioituneena, valheita kuiskimalla, ei voinut epäonnistua… onnistuiko suunnitelma?

” Onko Jumala todellakin sanonut?”, käärme kuiskutteli Eevalle. Eeva pyöritti kysymystä mielessään. Katsoi hedelmäpuun oksalla olevaa mehukasta hedelmää. Mitä pidempään Eeva kysymystä mietti, ja vilkuili hedelmää. Sitä vakuuttuneempi hän oli, ettei Jumala voinut olla tosissaan. ”Jumala ei todellakaan voinut kieltää, etteikö hedelmää saisi ottaa ja syödä. Jumala ei kuolemaan tuomitse, jos otan, ja maistan hedelmää”, Eeva pohti. Jumalan sana ei enää tuntunut ankaralta. Ajatus synnytti himon hedelmään. Kiellettyyn hedelmään. Hedelmän ottaminen, ja palasen haukkaaminen hedelmästä, saivat aikaan lankeamisen syntiin. Syntiin, joka johti kuolemaan. Jumalan Pyhä sana oli syrjäytetty. Yhteys Jumalaan katkesi. Onnellinen aviopari menetti onnensa. Pelko, häpeä, rangaistuksen pelko, saivat pakenemaan Jumalaa. Jumalan antama rauha oli poissa. Sielu itkee tehtyä, mutta mikä tehty, sitä ei saa tekemättömäksi. Tämä vain sen vuoksi, ettei uskottu Jumalan sanoneen niin, kuin Hän oli sanonut. Käärmeen lumoava sana painoi enemmän kuin se, mitä Kaikkivaltias Jumala on sanonut.

Jumala Sanassaan Raamatussa sanoo: ” Vaan, sinä olet minua synneilläsi vaivannut, rasittanut minua pahoilla töilläsi. Rakastava Jumala. Hänen, jonka kädessä on jokaisesta ihmisestä piirros, toteaa murheellisena. ” Olet synneilläsi vaivannut, ja rasittanut minua pahoilla töilläsi.” Olet arvokas saviastia, mutta rasitat minua. Pahat tekosi, elämän tapasi, kaikki mikä on vastoin pyhää Sanaani vastaan, ne minulla on sinua vastaan. Olemme jokainen lunastus kuntoon joutuneita, langenneita syntisiä.

”Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja.” Ilm. 1. 2: 5. KR 33/38.

Muista siis, mistä olet langennut? Aina puhutaan, uskoon tulemisesta, uskossa kasvamisesta. Voiko uskosta luopua? Voi!
Apostoli Paavali toteaa. ”Sillä tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas.” 2. Tim. 4: 10. KR 33/ 38.

Tämän maailman asioiden ollessa elämän arvoista tärkeimpänä, on luopumus lähellä. Jumalan Sana ei ole enää ainut elämän auktoriteetti. Eikä Sanan lukeminen ja – tutkiminen kiinnosta, silloin pitää hälytyskellojen alkaa soida. Jumalan sanan kyseenalaistaminen, on vakava merkki alkavasta luopumuksesta. Keskustelujen painopisteen muuttuessa yhä enemmän maailmassa elävien keskustelujen mukaisiksi. Hengelliset asiat alkavat olla vastenmielisiä. Näiden pitää olla merkkejä vaarasta. Hengellisten tilaisuuksien laiminlyöminen, kristittyjen yhteyden viilentyminen, ovat vakavia oireita alkavasta luopumuksesta. Ajatuksin, ja sanoin voidaan rikkoa Jumalan tahtoa. Luopumuksen edetessä tulevat mukaan tekojen synnit. Toiset ihmiset eivät välttämättä näe, missä tilassa olet, mutta Jumalalta et ole salassa. Hän näkee salatuimpaan saakka. Muista siis, mistä olet langennut ja tee parannus. Tee niitä ensimmäisiä tekoja. Pyhä Henki puhuu sinulle, ja muistuttaa sinua, mistä olet langennut? Omatuntosi soimaa sinua. Kuuntele omantuntosi ääntä, sillä se hiljenee ja vaikenee, ellet tee parannusta. Synnin tekemisestä tulee lopulta tapa, mistä ei ole helppoa päästä irti. Paatumus alkaa hitain askelin.

Taivutaan ja luovutaan

”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” Joh. 1:14 KR 33/38.

Tuntematon runoilija on riimitellyt, ” älä silmä pieni katso mihin vain, älä korva pieni kuule, mitä vain.” Raamatussa sanotaan: ”Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.” Saarnaaja 1:8. KR 33/38.

Aikanamme media tuottaa ääntä, ja kuvaa. On rajattava, mitä kuuntelemme ja katselemme. Silmät ja korvat ovat portti ajatuksiimme. Korvien välittämä tieto jää hyvin mieleemme. Kuva ja ääni yhdessä tehostavat toisiaan. On syytä laittaa ” suodatin”, mitä silmillämme katsomme, ja korvillamme kuuntelemme. Silmillämme ja korvillamme ruokimme ajatuksiamme. Ajatukset tuottavat tekoja. Syntiinlankeemus alkoi väärän kohteen katselemisesta.

”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.” 1. Moos. 3: 6 KR 33/38.

Silmillään vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella. Silmät alkoivat himoita kiellettyä hedelmää, ennen kuin käärmeeksi verhoutunut paholainen, oli vietellyt vaimoa. Synnin hedelmää on ihana katsella, mutta sen hedelmä vie tuhon tielle.

”Ja Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi.” 1. Moos. 19:26. KR 33/38.

Lootin vaimo katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi. Lootin vaimoa miellytti Sodoman syntielämä. Jumalan pelastaessa Lootin perhettä kaupungin rangaistukselta, Lootin vaimo oli kiintynyt jo lujasti syntiin, niin että hän jähmettyi paikoilleen. Vertaus suolapatsaasta, kuvaa myös uudestisyntyneen uskovan tekopyhää elämää. Vähitellen maailman viettelykset kiinnostavat, ja sydän kylmenee Kristukselle ja Hänen sanalleen. Ajatukset risteilevät kaikessa sellaisessa, mikä on Jumalan tahdon vastaista. Sivulliset eivät näe muutosta, mutta sydänten tutkija, kaiken tietävä Jumala näkee sydämen asenteen. Häneltä ei voi mitään salata. Katse on maailmassa ja sen viettelyksissä. Hurskaalta vaikuttavan ulkokuoren, ja kauniisti kiillotetun hengellisen kuorrutuksen alla on synnille antautunut sydän.

”Niin tapahtui eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltansa ja käveli kuninkaan linnan katolla, että hän katolta näki naisen peseytymässä; ja nainen oli näöltään hyvin ihana.
Daavid lähetti hankkimaan tietoja naisesta; ja sanottiin: ”Se on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo.”
Niin Daavid lähetti sanansaattajat häntä noutamaan, ja hän tuli hänen luoksensa.” 2. Sam. 11. 2 – 4. KR 33/38.

Daavidin syntiin lankeaminen alkoi katseesta. Daavid näki naisen peseytymässä, ja nainen oli näöltään hyvin ihana. Ihmeellistä ei ollut siinä, että Daavid näkee peseytymässä olevan naisen. Daavidin lankeemukseksi aiheutui silmien kautta herännyt himo naiseen. Naisen kauneus ei ollut syntiä, peseytyminen ei ollut syntiä. Mutta Daavidin sydämen asenne oli väärä. Hän katsoi naiseen himoiten. Himo synnytti synnin.

”Kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.” Jaak. 1. 15. KR 33/38.

Ensimmäisen ihmisen, Eevan syntiinlankeemus johti hengelliseen kuolemaan, eroon Jumalasta. Samoin jos jäämme langenneeseen tilaan, se tuottaa hengellisen kuoleman. Ikuisen eron Jumalasta. Jokainen olemme syntiin langenneen ihmissuvun jäseniä. Kaikki olemme perisynnin alaisia. Uudestisyntyminen ja Jumalan lapseksi tuleminen, on uusi alku ja mielenmuutos. Entinen synnillinen elämän tapa hylätään. Tunnustetaan, etten voi omassa voimassani tulla Jumalan lapseksi. En voi itsessäni olevia synnillisiä taipumuksiani poistaa. Enkä voi muuttaa itseäni. Tarvitsen auttajan. Herännyt omatunto näkee, oman kelvottomuuden Jumala katseen edessä. Tähän hätään tarvitaan Jeesus Kristus, Jumalan Poika. Joka ristillä sovitti kaikkien ihmisten kaikki synnit. Kuoli viattomana, uhrasi henkensä. Sovitti vihollisuuden, joka Jumalan ja ihmisen välille tuli paratiisin murhenäytelmän seurauksena. Kristuksen sovitustyö antaa oikeuden tulla uudelleen Jumalan lapseksi. Hänen maahan vuotanut pyhä veri, pesee saastaisen sydämen puhtaaksi. Tämä lahjaksi saatava vanhurskaus, julistaa jokaiselle katuvalle syntiselle, kaikki synnit anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä. Alkaa uusi elämä Kristuksessa.

Alfa ja Omega, sekä XX ja XY

”Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet.” Room. 1: 22. KR 33/38.

Kala nosti päänsä vedestä. Katseli ympärilleen ja havaitsi, rannalla oli hiekkaa, kiviä ja etäällä vihreää ruohoa. Eläinplanktonista kyllästyneenä, vihreä rehevä ruoho houkutteli kalaa. Kala nousi hitaasti rannalle. Ryömi…toivoi ryömiessään, itselleen jalkoja. Toive toteutui. Jalat kasvoivat. Ruohikon reunassa kala havaitsi, ruohon olevan korkeaa. Selkärankainen kala nousi pyrstölleen, ja nyt ruohon syöminen onnistui hyvin. Puissa oli oksia, lehtiä, herkullisia hedelmiä. Kala toivoi, kunpa pääsisin puuhun. Kala oli onnellinen, kaikki mitä se toivoi, toteutui. Kala pääsi puuhun. Oksalta toiselle hyppiminen onnistui. Jalkojen muoto oli muuttunut. Takaraajoihin oli muodostuneet varpaat, eturajoihin sormet. Viidellä sormella on helppoa tarttua puiden oksiin, ja hedelmä oli helppoa viedä suuhun. Häntä auttoi pysymään hyvin oksilla. Tästä edelleen kehitys jatkui ihmiseksi. Sen pituinen se. Satu päättyi tähän.

Edellinen oli lyhennetty versio, kehitysopista, evoluutioteoriasta. Tätä opetetaan tieteellisenä tosiasiana, lapsille ja nuorille, eri oppilaitoksissa. Viisas ihminen, osoittautuu tyhmäksi. Mitä pidemmälle maallistuminen maapallolla etenee, sitä ihmeellisempiä ” satuja” ihmisen mielikuvitus kehittää. Kokeellisia tutkimuksia, tekevät tieteentekijät, ovat keittäneet liemiä koeputkissaan, osoittaakseen, ettei Kaikkivaltiasta Jumalaa ole. Mitä pidempään tutkijat ovat liemiä sekoittaneet, sitä vakuuttuneemmiksi he ovat tulleet, että on olemassa Jumala, joka on kaiken luonut. Jumala, joka ei tarvinnut koeputkia, vaan Sanan, ja tapahtui niin.

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. ” Joh. 1:1. KR 33/38.

”Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli.
Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä.”
Ja Jumala sanoi: ”Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin.” Ja tapahtui niin. Ja Jumala sanoi: ”Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on.” Ja tapahtui niin:
Ja Jumala sanoi: ”Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, Ja Jumala sanoi: ”Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.”Ja Jumala sanoi: ”Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan.” Ja tapahtui niin.” Ja Jumala näki, että se oli hyvä. ” 1. Moos. 1. 3 – 25. KR 33/38.

”Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.”
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.”
Ja Jumala sanoi: ”Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi.” Ja tapahtui niin. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.” 1. Moos. 1. 26. 31. KR 33/38.

Jumalan luomistyö kesti kuusi päivää. Onko kuusi päivää, vain 6000 vuotta, ei ole tarpeellista tietää. Tärkeitä on tietää, se mitä Raamatun tekstit sanovat ajanlaskusta.

”Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.” 2. Piet. 3: 8. KR 33/ 38.

Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1. Moos. 1: 27. KR 33/38.

”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin kun heidät luotiin.” 1. Moos. 5:2. KR 33/38.

Evankelista Matteus, Uudessa Testamentissa vahvistaa Vanhan Testamentin ilmoituksen. Jumalan ihmiseksi tulleen Pojan, Jeesuksen sanoilla.
Hän vastasi ja sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi.” Matt. 19:4. KR 33/38. Evankelista Markus vahvistaa saman. ”Mutta luomakunnan alusta Jumala ’on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. ” Mark. 10: 6. KR 33/ 38.

Lääketiede on samalla linjalla. Naisen kohdussa kehittyy, XX tai XY kromosomilla ihminen. Nainen tai mies. Muita vaihtoehtoja ei ole. Nisäkkäillä on tavallisesti kaksi sukupuolikromosomia, XX/ XY. Jotenka lääketiede ja Jumalan teot, eivät ole ristiriidassa keskenään. Joskin, Raamattu ja tiede kertovat asioita eri näkökulmista. Kala-apina -ja kaikki muut teoriat, ovat ihmisen vilkkaan mielikuvituksen tuottamia satuja.

Jumalan teot kestävät. Huolimatta siitä, että ihminen yrittää kumota Jumalan, ja Hänen olemassaolonsa.

”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” Hepr. 11:6. KR 33/ 38.

”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Hepr. 11: 1. KR 33/38.

”Hän on tehnyt maan voimallaan, vahvistanut tuottoisan maan viisaudellaan ja jännittänyt taivaan ymmärryksellään.” Jer. 10: 12. KR 33/38.

Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen, sillä hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaassa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, ovatpa ne valtaistuimia, herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten. Hän on myös ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hänen välityksellään kaikki muu saatettiin olemassaoloon. ” Kol. 1. 15 -17. 33/ 38.

Raamattua, Jumalan sanaa pitää lukea rukoilleen. Elämän Tie, ja Totuus löytyvät Sanasta. Raamattu on Pyhän Hengen inspiroima kirja, jotka pyhät Jumalaan uskovat ihmiset ovat kirjoittaneet. Ihmisen ymmärryksellä ja viisaudella, ei Jumalan Sana avaudu. Pyhä Henki on opettaja, joka ohjaa kaikkeen totuuteen. Raamattu kertoo, ihmisen syntisyydestä kaunistelematta. Monet Raamatun kuvaukset ovat raadollista luettavaa, mutta Jumalan Sana osoittaa, miten läpeensä turmeltunut ihminen itsessään on. Ihmisessä, siinä inhimillisesti hyvässäkään, ei ole, kuin syntiä ja pahuutta. Siksi Raamattu on suuri kirja synnistä. Raamatun Sana, tuomitsee synnin. Sen vuoksi, Raamatun sana loukkaa. Sen vuoksi Raamattua vihataan. Kuitenkin Jumalan Sana seisoo vahvana, eikä mikään mahti maailmassa, voi Jumalan Sanaa tuhota. Kaikista vihatuin kirja, on kuitenkin kaikkein ostetuin ja luetuin kirja maailmassa.

Pisara pisaroi

”Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.” Joh. 9:4. KR 33/38.

Kristittyjen, tehtävä on viedä valoa, sinne missä on pimeyttä. Ihmisellä on kolmenlaisia tarpeita, hengellisiä, sosiaalisia, ja aineellisia tarpeita. Jos jokin näistä välttämättömistä tarpeista puuttuu, ei ihminen voi hyvin. Hengelliset tarpeet voidaan täyttää jokaisen kohdalla. Kristittyjen lähetyskäsky mahdollistaa, viedä evankeliumia luoduille. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Mark. 16:15. KR 33/ 38. Lähettäjä on, meidän Herramme, Jeesus Kristus.

Saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Saarnata, hepreankielen, sanajuuri, on pisaroikaa evankeliumia. Kristukseen uskova kristitty on lähetetty maailmaan pisaroimaan evankeliumin ilosanomaa.

”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa.” Hepr. 8:1. KR 33/38.

Kaikki ihmiset kaikkialla, pääsevät Ylimmäisen papin vaikutuspiiriin. ”Meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika.” Hepr. 4:14. KR 33/38.

Jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan. Hänen, joka uhrikuolemallaan, Golgatan ristinpuulla, lunasti ihmiset, synnin seurauksista. Häneen, joka nousi ylös kuolleista, ja istuu nyt Isän Jumalan oikealla puolella. Hän, Jeesus Kristus puhdistaa jokaisen, joka nöyrtyy ristin juurelle. Tunnustaa, ettei omassa voimassaan voi tulla Jumalan lapseksi, vaan tarvitsee, armahtajan. Tunnustaa, ettei minussa, minun lihallisessa olemuksessani ole mitään, mikä kestää Pyhän Jumalan katsetta. Olen läpeensä turmeltunut. Kannan perisynnin lisäksi, omien tekojeni syntejä. Olen elänyt moraalisesti likaista, saastaista elämää. Olen kuolemaan tuomittu. Jos Kristus ei anna syntejäni anteeksi, joudun kadotukseen. Jos Kristuksen kallis maahan vuotanut veri ei puhdista saastaista sieluani, elän ikuisen elämäni erossa Jumalasta. Näitä tuntoja mielessään kantavalle, annetaan kallis hunajan pisara.

” Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. ” 1. Joh. 1:9. KR 33/38. ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” Sanl. 28:13. KR 33/38.

Tämä riittää. Tässä Jumalan omassa sanassaan on kaikki, mitä ihminen voi tehdä. Kristus huolehtii lopusta. Hän huuhtoo syntimme armonmeren syvyyksiin. Hän on syntisiä rakastava, armollinen Herra. Joka ei hylkää yhtäkään, joka Hänen luokseen tulee armoa pyytämään. Ei ole niin suurta syntistä, etteikö Kristukselta saisi armoa. Armo on rakkautta. Sulaa, syvää Jumalan rakkautta. Elämässään epäonnistuneet, saavat tulla Hänen luokseen, eikä Hän hylkää tuhlaajapoikaa, eikä -tyttöä. Pyhä Henki, Jumalan Henki on maanpäällä, jokainen katuva syntinen saa tulla rohkeasti armoistuimen luokse. Tulee aika, jolloin Pyhä Henki, ja Kristuksen omat lähtevät pois maailmasta, Karitsan häihin. Tämän, ylös tempauksen jälkeen armon ovi suljetaan lopullisesti. Nyt, tänään on armon ovi avoinna, siitä ovesta saa käydä sisälle rohkein mielin. Kristus Jeesus avaa oven kolkuttavalle, ja Hän tekee sen iloiten.
”Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.” Luuk. 11:10. KR 33/38.

Syntisten Vapahtaja, Jeesus Kristus odottaa, että kaikki ihmiset kaikkialla, tulisivat kolkuttamaan ovea. Jumala Kristuksessa, tahtoo päästä sydämeen asumaan. Kristuksen oma on uusi luomus, kaikki vanha on poissa.
”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” 2. Kor. 5: 17. KR 33/38,

Saako tehdä syntiä, jos armo riittää? Ei saa!
”Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!” Room. 6: 15. KR 33/38.

Robotista Jumala?

”Astukaa teille ja katsokaa, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne.” Jer. 6:16. KR 33/38.

Tänä aikana ihmiset ovat oppineita ihmisiä. Tieto on lisääntynyt. Tietotekniikan avulla kehitetään uusia toimintatapoja. Tuntuu kuin ihmisestä olisi tulossa tarpeeton. Jumalaa pidetään ”satusetänä”, sivistynyt ihminen ei Jumalaa tarvitse. Voisiko, robotti korvata Jumalan? Koska kukaan ei ole Jumalaa nähnyt, silloin sitä ei pidetä todellisena. Robotti nähdään…

Koska, ihmisessä on Jumalan kokoinen aukko olemassa, silloin on olemassa myös Jumala. Jokainen itselleen rehellinen ihminen voi myöntää Jumalan olemassaolon. Mutta tämä tieto halutaan tukahduttaa. Luonnollinen ihminen ei voi nöyrtyä, uskomaan Jumalaan. Hän ei voi antaa kunniaa Jumalalle. Mieluummin palvellaan jotakin epäjumalaa.

” Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaan vahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle. Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi. PS. 19. 2- 4. KR 33/38.

Kaunis auringon lasku. Luonnon kauneus ja sen ihmeet. Taivaalla olevat tähdet, ja ääretön maailmankaikkeus – kaikki nämä kertovat Luojasta, Jumalasta. Jumalan ääni kuuluu ja kaikuu maanpiirin ylitse, aina meren ääriin saakka.

Sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Syvällä sisimmässämme jokainen tietää, että tämän rajallisen elämän tuolla puolella on jotakin. …” myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä.” Saarnaaja 3: 11. KR / 1932. Älyllisesti ihminen voi kaiken tämän kieltää. Kuitenkin Jumalan teot näkyvät ympärillämme. Jumalan olemassaolo voidaan kieltää, mutta Raamattu sanoo: ” Mieletön se, joka ajattelee: ” Ei Jumalaa ole.” PS 14:1. KR 33/38.

Kaikki ihmiset tietävät jollakin tasolla, oikean ja väärän eron. Murhaa, valehtelua, varastamista, pidetään moraalisesti tuomittavina asioina. Kuka, tuomittavien asioiden lain on ihmisen sisimpää laittanut? Selvää on, että Kaikkivaltias Jumala on nämä ihmiseen asettanut.

Ihmiset hylkäävät tosiasian. Raamattu kertoo.

” Nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.” Room. 1: 25. KR 33/38.

Apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä. ” Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalisuutensa, ovat kuin niitä hänen teostansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet, eivätkä häntä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.” Room. 1: 20 – 21. KR 33/38. Apostoli Paavali todistaa Jumalan olevan olemassa. Tämän saa uskoa, tai olla uskomatta. Jumalan kieltäjän todistavat, että mikä yritetään kieltää, se onkin olemassa. Kuinka sellainen pitää kieltää, jos ei sitä ole olemassa?

” Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” Hepr. 11: 6. KR 33/ 38.

” Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. ” Hepr. 11. 1 – 3. KR 33/38.

Ihminen epäilee Jumalan todellisuutta. Kuka tämän epäilyn saa aikaan? Jumalan tekojen mitätöinti on paholaisen joka päiväistä työtä. Jumalan ja paholaisen välillä on jatkuva näkymätön sotatila. Luonnollisesti ihmiset tottelevat paholaisen valheita. Käärmeenä esiintynyt paholainen sain ensimmäiset ihmiset, Adamin ja Eevan kyseenalaistamaan, Jumalan sanoja. Tätä siementä paholainen kylvää sukupolvesta toiseen. Siemenvarastoon on lisätty uusia siemeniä. Mitä lähemmäksi armonajan loppuhetket tulevat, sitä enemmän paholainen lisää siemeniään. Kylvää tuhoa ihmisten mieliin, ja maailmaan. Paholainen on tullut sokaisemaan ihmiset, etteivät he näkisi Kristusta maailman pelastajaa. Aikamme tarjoaa tieteen nimissä tietoa. Raamattu, ja tiede kertovat asioita eri näkökulmista. Minkä vuoksi tieteen löytämä tieto muuttuu, heti kun löydetään uusi hypoteesi? Raamatun sana on Totuuden sanaa. Jumala, on muuttumaton, Hänen sanansa on myös muuttumatonta. Jumalan sanaa pitää tukia Pyhän Hengen silmin. Raamatun sana on Evankeliumia, ilosanomaa maailman Vapahtajasta Kristuksesta Jeesuksesta.

” Vallitkoon sydämissänne Kristuksen rauha.” Paavali kirjoitti kolossalaisille. Kol. 3: 15. KR 33/38.

Kirkkoisä Augustinus totesi. ”Ihmissydän on levoton, kunnes se löytää rauhan Jumalassa.” Rauhaton ihminen etsii sisäistä rauhaa, lähteistä, mistä sitä ei saa. Ihminen pyrkii itse muuttamaan itseään paremmaksi. Mielenrauhaa etsitään esimerkiksi joogasta, joka on saanut hengelliset raamit ympärilleen. Ihminen etsii, ja toivoo löytävänsä tien onneen. Mutta ihminen ei itse voi muuttaa itseään hyväksi, paremmaksi ei mitenkään.