Täysi – ikäinen suoraselkäinen

”Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.” Matt. 6:6. KR 33/38.

Maailman tilanteesta johtuen olemme pysähtyneessä tilassa. Kiire loppui kuin seinään. Karanteenissa, ja poikkeustilan aikana, voimme hoitaa väljähtänyttä Jumala suhdettamme. Päiväämme voidaan nyt lisätä, Jumalan sanan tutkimista, sekä rukousta. Jumalan kanssa voidaan pitää runsaasti kahdenkeskisiä neuvotteluja. Yhteydenpito, ja kulkeminen on rajoitettua. Ylöspäin, on yhteys rajoittamatonta. Jumalan kanssa voidaan keskustella ilman turvavälejä.

Jeesus antoi esimerkin rukouksen tärkeydestä. Hän vetäytyi usein hiljaiseen paikkaan rukoilemaan. Ihmiseksi tullut Jumalan Poika oli Isänsä tahdosta tullut maailmaan. Ihmisenä eläminen ei ollut Jeesukselle yliluonnollista. Hän oli Jumala keskuudessamme. Hän otti ihmisyyden ja Hän sai kokea ihmisen elämän raadollisuuden. Jeesus oli kaikessa niin kuin sinä tai minä, mutta kuitenkin ilman syntiä. Me ihmiset olemme syntistä sukua. Lihallisessa ihmisessä ei ole hyvää. Tekojamme ei saa millään hyväksi. Uudestisyntynyt ja parannuksen tehnyt on armahdettu syntinen. Muutos prosessi alkaa uudestisyntymän hetkellä. Alkaa kristityn vaellus ja uskossa kasvaminen. Lähdemme nollapisteen jälkeen liikkeelle täydellisyyttä kohti. Jeesus Kristus antoi esimerkin, miten Hänen seuraajiensa tulee elää. Otetaan Hänestä esimerkkiä.

Elävä liikkuu eteenpäin. Elävällä on päämäärä mihin pyrkii. Kristityn Jumalan lapsen päämääränä on ikuinen elämä Jumalan luona Taivaassa. Elävä hengittää. Rukousta sanotaan uskovan hengitykseksi. Rukous on siis yhtä luonnollinen asia kuin on hengittäminen. Jos hengittäminen loppuu, päättyy myös elämä. On siis elinehto uskossa pysymiseksi, että me rukoilemme. ”Rukoilkaa lakkaamatta.” 1. Tess. 5: 17. KR 33/38.

Miten on mahdollista rukoilla lakkaamatta? ”Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.” Room. 8:26. KR 33/38.

Uudestisyntynyt Jumalan lapsi saa Pyhän Hengen. Pyhä Henki Jumalan Henki rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. Näin ollen, voimme rukoilla lakkaamatta. Paholainen ei tykkää meistä, jos rukoilemme. Hän kyllä laittaa esteitä, ettemme hiljentyisi rukoukseen. Paholainen yrittää sanoa, ettei osata käyttää tarpeeksi hienoja sanoja rukoillessa. On oltava erityinen rukousasento, missä voidaan rukoilla. Rukoillessa ajatukset alkavat nopeasti harhailla. Sen vuoksi, että rukouksemme häiritsijän tehtävä on estää rukoukset. Väsymys on tehokas keino. Väsynyt mielellään lähtee nukkumaan. Näin tekivät Jeesuksen opetuslapset, Jeesuksen pyytäessään heitä rukoilemaan kanssaan. Jeesus löysi rukoilevat opetuslapset nukkumasta.

”Hän tuli ja tapasi opetuslapsensa nukkumasta ja sanoi Pietarille: ”Simon, nukutko? Etkö jaksanut yhtä hetkeä valvoa? Hän meni jälleen etäämmäksi ja rukoili samoin sanoin. Palatessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi. He eivät tienneet, mitä vastaisivat hänelle. Hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: ”Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää!” Mark. 14. 37 – 41.

Jokainen olemme itsessämme heikkoja, ja rukouksemme on heikkoa. Mutta Jumalan sana lohduttaa.
”Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.” Room. 8:26. KR 33/38.

Arkin ovi on avoinna

” Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.” 1. Joh. 5:12. KR 33/38.

Vaara on, millimetrin kymmenestuhannesosan kokoinen, ja ihminen pelkää. Ihminen on yrittänyt nousta Jumalan asemaan. Eipä, Jumala anna kunniaansa ihmiselle. Ihmiset ovat liian pitkään aliarvioineet Jumalan. Jumala näyttää, miten paljon ihmisellä on valtuuksia? Jumalan väliintulo ihmisten mahtipontiseen elämään, ei ole ihmiskunnassa ensimmäinen. Kun ihmisten pahuus ylittää Jumalan sietokyvyn. Hän pysäyttää ihmiset, ihminen missä olet, minne olet menossa?

”Kaikki me kuolemme.” Tuntematon lähimmäiseni on todennut. Hän on oikeassa. Kaikki me, jotka olemme tänne maailmaan syntyneet, eräänä päivänä kuolemme. Kuningas Daavid on sanonut.
”Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. ” Ps. 39:6. KR 33/ 38.

”Sillä: ”kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee.”1. Piet. 1:24. KR 33/38.

Elämä on hengenvaarallista, kukaan ihminen ei ole elävänä täältä selvinnyt. Tämä tieto kieltämättä ahdistaa. Tuntematon ahdistaa. Asenteemme kuoleman jälkeiseen elämään ratkaisee, miten käsittelemme kuolemiseen liittyvän ongelman. Kristittyjä syytetään monesti ahdasmielisestä ajattelusta. Helvetillä pelottelusta, viimeisestä tuomiosta. Jumalalla pelottelusta, joka tuomitsee ihmiset. Kuulin erään lausahduksen, ” ei kuolema olisi niin pelottava asia, jos uskovaiset eivät pelottelisi helvetillä.”

Kerran Jumala on jo tuominnut maailman. Nooa niminen mies pelastui perheineen Jumalan tuomiolta. Ennen kuin Jumala laittoi käytäntöön tuomionsa. Hän käski Nooaa: ” Mene sinä ja koko perheesi arkkiin!”

”Ja Herra sanoi Nooalle: ”Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni.
Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras.
Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä.
Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt.
Ja Nooa teki näin, aivan niin kuin Herra oli hänen käskenyt tehdä.
Nooa oli kuudensadan vuoden vanha, kun vedenpaisumus tuli maan päälle.”
1. Moos. 7. 1 -10. KR 33/38. Nooan mentyä arkkiin Jumala sulki oven.

Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee maailman. Olisi lohdutonta, jos kaikki päättyisi tuomioon ja rangaistukseen. Jotenka kristittyihin, Jumalaan uskoviin kohdistuvat syytökset helvetillä ja rangaistuksen pelottelulla, ovat osa totuutta. Ihminen kuolee, mutta ihmiseen asetettu kuolematon sielu jää fyysisen kuoleman jälkeen eloon. Minne tämä kuolematon sielu menee ikuisuuteen, ajattomuuteen… se pitää ratkaista? Taivaaseen, paratiisiin, mistä ihminen karkotettiin pois, vai helvettiin?  Paratiisin portteja vartoi, Jumalan Sana.  Jumalan Sanaan uskomalla, ja noudattamalla aukeavat kerran ovet paratiisiin. Luodaan uusi maan, missä oikeudenmukaisuus, ja vanhurskaus asuvat. Missä Jumala on, ja Jeesus Kristus, sekä Pyhä Henki, sinne menee Kristukseen uskovan sielu.  Helvettiin ei ihmisen tarvitse mennä, koska on armo. Armon arkki, jota tarjotaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kurjaan maailmaan tuli Jumalan Poika Jeesus Kristus. Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuoleman puolestamme. Sovitti ristillä ihmiskunnan kaikki synnit. Hän sai kokea rangaistuksen puolestamme. Tämä on suuri iloinen asia. Kristuksen ristin kuoleman ansiosta, kaikkein kurjinkin syntinen voi pelastua.

Kristus Jeesus kuoli ja nousi ylös kuolleista. Jeesus Kristus on arkki. Kuten Nooalle sanottiin:” Mene sinä ja perheesi arkkiin!” Niin sinulle sanotaan: ” Mene sisälle Kristuksen armoon!” Jätä pois kaikki synnit, jotka estävät sinua menemästä pelastuksen arkkiin. Laske kaikki, mikä painaa syyttävänä omallatunnollasi, Jeesuksen ristin juurelle. Sano, ”olen suuri syntinen, ja tarvitsen armoa. Annan sinulle koko elämäni. Uskon, että kuolit puolestani.” Tämän tehtyäsi, pääset sisälle pelastuksen arkkiin.

Kristus voitti kuoleman

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.” Jes. 9:1. KR 33/38.

Korona-virus. Toimenpiteet, viruksen leviämiseksi, ja sen pysäyttämiseksi ovat mittavat. Ihmiskunnan historiasta muistamme, mustan surman, ruton, joka tappoi miljoonia. Espanjantaudiksi nimetty influenssa oli pandemia, joka levisi maailmanlaajuisesti. Samoin levisi, aasialaiseksi influenssaksi nimetty A-virus. Viimeisin pandemiaksi levinnyt, oli Hongkongista lähtenyt A-virus. Ihmisiä menehtyi miljoonia. Uuden koronaviruksen kanssa painitaan. Virus on vallannut kaikki mantereet. Sairauksista emme pääse eroon, uusia tulee, jos entiset voitetaan. Elämään kuuluvat sairaudet, ja yleensä jonkin sairauden kautta tästä elämästä lähdemme. Päivämme on laskettu, ennen kuin yksikään niistä on tullut. Ihmisestä on tarkka huolenpito Jumalalla. Päivien ollessa täynnä, ei niitä saa yhtään lisää. Antakoon Jumala armonsa ihmiskunnalle. Korona on pysäyttänyt ihmiset. Jumala, haluaa puhua meille?  Huomaammeko sen?

On yksi asia, mikä tekee meistä tasa-arvoisia. Se on kuolema. Kuolema on asia, mistä ei mielellään puhuta. Se on majesteetti, mistä vaietaan. Sen edessä vaietaan. Kuolema on peruuttamaton, siksi se pelottaa, se aiheuttaa ahdistusta. Elämän olosuhteiden tullessa epävarmemmiksi, ahdistus lisääntyy. Raamattua pidetään synkkänä, ahdistavana kirjana. Kuitenkin Raamattu on kirja, mikä ei sisällä sanomaa kuolemasta, vaan päättymättömästä elämästä. Raamatussa ei sanota, ettei kuolemaa ole, mutta siellä on sanoma, kuolema on voitettu.

Ihminen on Jumalan luoma. Ihmisen sisimpään on asetettu ikuisuus, joka ei pääty kuolemassa. Ihmisen sielu jatkaa elämää fyysisen kuoleman jälkeen. Jumalan työ on pysyvää. Ihminen ei ole yksi biologinen nisäkäslaji, joka katoaa kuoleman jälkeen olemattomiin.
”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua. ” Saarnaaja 3: 11. KR 33/ 38.

Paratiisiin asumaan asetettu ensimmäinen aviopari, eli täydellisissä olosuhteissa. Ihminen oli tasapainoinen, ja terve. Jumalan käsi oli tehnyt hyvän työn. Ihmisessä ei ollut virheitä, eikä ryppyjä. Adam ja Eeva, saivat nauttia paratiisin puhtaasta ravinnosta. Puutarhassa kasvoi hyviä hedelmiä. Jumala antoi ihmiselle kaikkein parasta. Jumala asetti paratiisiin hyvän – ja pahantiedon puun. Tämän puun hedelmiä ei saanut ottaa, eikä syödä. Kaikki muu oli vapaasti käytettävissä. Jumala oli sanonut, Adamille ja Eevalle. ”Mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” 1.Moos. 2: 17. KR 33/38.

Paratiisissa ihminen ei tehnyt tietoisesti pahaa. Ihminen oli täydellinen tekemisissään. Paholainen, Jumalan vastustaja tiesi Adamin ja Eevan viattomuuden. Paholainen tiesi, että Adam ja Eeva elivät Jumalan tahdossa. Hän tiesi, miten ihminen saadaan pois Jumalan tahdosta. Paholainen kyseenalaisti Jumalan Sanan. ”Onko Jumala todella näin sanonut?” Paholaisen juoni toteutui varsin nopeasti. Eevan ajatusmaailmaa laajeni. Mielikuvituksessaan hän eli jo aikaa, Jumalan sijaisena. Hän tietäisi kuin Jumala hyvän ja pahan. Valtavat mahdollisuudet. Vallan – ja tiedonhalu kasvoivat. Ja Eeva sortui ottamaan hyvän- ja pahantiedon puun hedelmän. Koska Adam ja Eeva olivat aviopari, he olivat yhtä lihaa, molemmat menivät samaan ansaan. Jumalan asettama kielto koski molempia. Samoin molempia koski myös kiellon rikkomisesta aiheutunut rangaistus. Kuoleman tuomio. Paratiisissa ei ollut kuolemaa, sen aiheutti syntiinlankeemus. Pelko tuli ihmisen elämään, myös kuoleman pelko. Rangaistuksen pelko.

Adam ja Eeva saivat kuoleman rangaistuksen. Mutta he eivät kuolleet heti. He elivät pitkään syntiinlankeemuksen jälkeen. Vaikka, Jumala oli sanonut. ”Sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” Jumala ei tarkoittanut välitöntä fyysistä kuolemaa, vaan ihmisestä tuli Jumalalle kuollut. Ihminen joutui eroon Jumalasta. Uudessa Testamentissa, apostoli Paavali tarkentaa tämän. ” … olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne.” Ef. 2:1. KR 33/38.

Uudestisyntymätön ihminen elää hengellisesti kuollutta elämää. Hengellinen kuolema on vaarallinen tila. Ihminen elää hyvää elämää, tekee hyviä tekoja, mutta hyvillä teoilla ei päästä ikuiseen elämään. Tarvitaan hengellinen herääminen. ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee.” Ef. 5: 14. KR 33/ 38.

Tornin rakentajat

” Ja he sanoivat toisillensa:” Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” 1. Moos 11: 4 KR 33/38.

Eedenin paratiisi oli suljettu. Hedelmän ottaminen ankarasti kielletty! Hedelmäpuu paratiisin keskellä. Kauniita hedelmiä tuottava puu, eikä siitä saanut ottaa hedelmää. Eeva, ja Adam, tiesivät, kuinka Jumala oli varoittanut ottamasta tuosta puusta hedelmää. Jumala tulisi rankaisemaan, jos sortuisi lankeamaan kiusaukseen. Kuoleman rangaistus. Kohtuutonta. Ikuinen ero Jumalasta.

Elämä jatkui. ”Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.” 1. Moos: 4:26. KR 33/38. Ihmiset lisääntyivät, ja alkoivat rukoilla. Kapinamielinen paholainen, oli kylvänyt, syntiinlankeemuksessa siemenensä ihmisten sydämiin. ” Nyt ihmiset huutavat avukseen Herran nimeä, ja rukoilevat, ” paholainen sähisi vihaisena. ”Toinen nimi ihmisten on saatava, mihin turvautua, kuin Herran nimi. Tehdään ihmisistä ylpeitä, kunnianhimoisia. Jumalaa uhmaavia ja kapinoivia. Syntiinlankeemuksessa oli hyvä alku. Ihmisen piti kielletyn puun hedelmän avulla, viisastua, tietää enemmän kuin Kaikkivaltias Jumala. Se epäonnistui. ” Kylvän lisää siementä. Tehköön ihminen kaupungin ja itselleen nimen, tulkoot ihmiset Jumalan vertaiseksi.” Paholainen pauhasi. Tämä suunnitelma onnistui.

”Ja he sanoivat toisillensa:” Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” 1. Moos 11: 4 KR 33/38.

Kaupunkia ja tornia ryhdyttiin tekemään tiilistä. ”Ja he sanoivat toisillensa: ” Tulkaa tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi. Ja tiiliä he käyttivät kivenä, ja maapihkaa he käyttivät laastina.” 1. Moos. 11: 3. KR 33/38.

Jumala seurasi ihmisten rakentamispuuhia. ” Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ” Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt heillä ei ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.” 1. Moos. 11. 5 -6. KR 33/38.

Jälleen suunnitelmat epäonnistuvat. Herra sanoo.” Tulkaa. Astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä. Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.” 1. Moos. 7 – 9. KR 33/38.

Jumalan piti neuvotella, Pojan Jeesuksen ja Pyhän Hengen kanssa, ennen kuin, alkoi ihmistä muovata. Koska paholainen taivaassa langennut enkeli Lusifer, oli heitetty maanpäälle, ennen kuin ihminen oli luotu. Kaikkivaltias Jumala tiesi, että ihmisen ongelmaksi tulee paholainen. Ihmisestä tuli täydellinen Jumalan kuva, ja paholainen oli täydellinen pahuuden – ja pimeyden ruhtinas. Täydellinen Jumalan tekojen vastustaja. Hyvän ja pahan välinen sodanjulistus oli annettu, ennen ihmistä. Syntiinlankeemus ei tullut Jumalalle yllätyksenä. Hän teki kaiken täydelliseksi ja sangen hyväksi. Hänellä oli, ja on edelleen hyvät ajatukset ihmistä kohtaan. Rauhan ja rakkauden ajatukset. Jumalan puolelta kaikki on aina ollut hyvin, ja Jumala tahtoo luoduilleen aina parasta. Ihminen ei totellut Jumalan kieltoa, kyseenalaisti Jumalan sanat. Uskoi paholaisen valheen, ja ihminen itse pilasi Jumalan hyvät suunnitelmat.

Jumala ei anna kunniaansa ihmiselle. Hän on kaiken ja kaikkien auktoriteetti. Hän on Kaikkivaltias Pyhä Jumala. Tämän vuoksi, Baabelin torni hajotettiin, kuin lasten hiekkakakku hiekkalaatikolla. Ihminen haluaisi nousta Jumalan valtasuuruuden yläpuolelle. Tätä ei Jumala sallinut tapahtuvaksi. Ihmisen ponnistelut omin voimin päästä Jumalan yläpuolelle, tulevat aina epäonnistumaan.

Ihminen rakentaa edelleen omia Baabelin tornejaan. Se näkyy tämän ajan ihmisten etiikassa, ja moraalissa. Ihminen haluaa päättä, mikä on oikein, ja mikä on väärin. Nyt olemme menossa niin pitkälle, että haluaisimme päättää milloin elämän voi päättää. Eutanasiaa, armokuolemaa suunnitellaan kovalla kohinalla. Kuitenkin ihminen on ainutlaatuinen Jumalan käden työ. Hän antaa ihmiselle elämän, ja tietää milloin elämän päivämme ovat täynnä. Ihmisen ei pidä ottaa Jumalan valtuuksia itselleen. Niin kunnianhimoista, kuin se onkin. Ihmisen kärsimys ei oikeuta eutanasiaan. Armollinen tajuttomuus, vie pahimman terän kivulta, silloin kun kipu käy ylivoimaiseksi. Tämä on Jumalan asettama ominaisuus ihmiseen. Ei ole mitään, mikä oikeuttaa ihmisen päättää elämä. Jumalan käden työhön, ei ihmisellä ole valtuuksia annettu koskea. Paholainen tietysti haluaa, että ihminen noudattaa sitä, mikä on Jumalan tahdon vastaista. Keksimällä verukkeitaan, mitkä oikeuttavat kapinoimaan, Jumalaa vastaan.