Synti pois sanakirjasta ja pysyykö kastevesi päässä?

”Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.” 1. Piet. 1. 8 -9. KR 33/38.

Pelastusta etsivät Vanhan Testamentin profeetat. Profeetoilla oli Kristuksen Henki. Profeetat ennustivat edeltäpäin, Kristuksen tulevista kärsimyksistä, mutta myös kärsimyksen jälkeen tulevasta kunniasta. Mooseksen antamat lait, olivat Vanhan Testamentin ajan säädöksiä, joista puuttui armo. Israelin kansan johdattaminen Egyptin orjuudesta vaati johdonmukaisen lain säädöksineen, muuten kansan johtaminen ei olisi onnistunut.

Voimme nyt Uuden Liiton aikakautena laittaa toivomme armoon, joka astui voimaan Kristuksessa Jeesuksessa. Hänen tullessa Jumalan tahdosta ja rakkaudesta, ihmisten keskuuteen. Hän toi armon ja syntien anteeksi saamisen mahdollisuuden ihmisille. Koska syntien sokaisema ihminen, elää tietämättään Jumalalle vierasta, ja etäistä elämää. Jeesus, Jumalan Poika tuli näyttämään tien Isän Jumalan yhteyteen. Golgatan risti on tyhjä. Kaikki on täytetty. Kaikki on sovitettu. Jumalan viha on poissa. Jeesus Kristus nousi ylös kuolleista, ja istuu nyt Isän Jumalan oikealla puolella. Hän, meni tekemään häitään varten valmisteluja. Jokainen, joka antaa elämänsä Kristuksen hoitoon ja huolenpitoon, on Kristuksen morsian. Jeesuksen kalliilla verellä pesty ihminen, on synnin taakoista vapaa. Hänelle annetaan vanhurskauden valkeat vaatteet. Vanhurskauden hääpuvussa lähtevät Kristuksen omiin häihin Hänen valittunsa. Hän kutsuu nyt monia häihin. Joko sinä olet pukeutunut vanhurskauden hääpukuun? Onko sinut julistettu synneistäsi syyttömäksi? Mikäli vastauksesi on kielteinen, rukoile armoa. Pyydä, että saat löytää Armahtajan, Jeesuksen Kristuksen. Usko on lahja, se annetaan anovalle.

”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.” Matt. 7. 7 -8. KR 33/38.

”Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia. Silla Raamatussa sanotaan: ”Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva.” Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ”on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi” ja ”kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi.” Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.” 1. Piet. 2. 4 – 8. KR 33/38.

Uudestisyntymä on elämän arvojen muuttamista. Kääntymistä Jumalan puoleen. Mennyt elämä, se rikkinäinen, epäonnistunut jätetään taakse. Vääriä valintoja teemme. Olemme vain ihmisiä. Jeesus Kristus tarjoaa sinulle uutta elämää. Puhdasta elämää. Yltäkylläistä elämää. Välttämättä ei elämä muutu helpommaksi elää, sillä elämme syntiin langenneessa maailmassa. Ongelmia ja vastoinkäymisiä riittää. Jeesus ei luvannut seuraajilleen menestystä ja vaikutusvaltaa. Ei kultaa ja hopeaa. Yltäkylläiseen elämään kuuluu vaikeuksia, suruja, mutta myös iloa. Kaikkea sopivasti. Yltäkylläisessä elämässä on kaikki elämän mausteet, sopivasti annosteltuna. Jeesus antaa sinulle soveltuvan ristin kannettavaksi. Lohduttavinta on, että Kristus kantaa ristin toista päätä. Golgatan kummulle Kristus Jeesus kantoi kaikkein painavimman ristin. Risti, jota painoivat, koko ihmiskunnan synnit, sairaudet, paholaisen teot, ja kuoleman tuska. Ristillä vuosi sovituksen veri. Voiton huuto, se on täytetty! Risti on kristitylle voiton merkki.

Hyvin elämässään pärjännyt, tarvitsee myös parannuksen armoa. Ihminen ei hyvillä teoillaan voi ansaita pelastusta. Tavanomainen kirkon penkkien kuluttaminen, ei tuo pelastusta. Tapa kristillisyys ei tuo pelastusta. Sanotaan, että kirkkotiellä ei ole kasvanut ruohoja. Jos kulunut kirkkotie on kuljettu isien perinnäissääntöjen noudattamisen vuoksi, se ei mitään hyödytä. Tällainen ihminen saattaa olla herännyt, mutta ei tunne vielä Kristusta sisäisesti. Tavanmukainen Jumalan sanan kuuleminen, saattaa enemmän vahingoittaa, kuin muuttaa ja parantaa. Apostoli Paavali sanoi Korintton seurakuntalaisille. ” …kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.” Jumalan sana ei pääse tavanvuoksi Jumalanpalveluksessa käyvän sydämeen saakka. Se jää pinnalle, ja valuu arjen myötä pois. Onko tässä syy, että ihmiset, jotka käyvät suurina juhlina kirkoissa, eivät halua löytää todellista pelastusta. He luulevat omalla käytöksellään miellyttävän Jumalaa, ja ansaita Taivaan. Niin… ja se kaste vesi on jäänyt päähän kiinni. Koulutettu teologi kertoi hartauspuheessaan, ihmisen pelastuvan kasteessa. Kastevesi pysyy kastetun päässä elämän loppuun saakka. Onko ihmisiä, jotka joutuvat ikänsä kantamaan kastevettä päänsä päällä. Mietin, eikö vesi haihdu auringossa, ja jäädy pakkasessa? Olisi mielenkiintoista löytää tällainen ” kasteoppi” Jumalan sanasta Raamatusta.

Pelastusta ei ansaita. Ei itku, tuska pestä voi ihmistä vääryydestä, sen tekee vain Herra Jeesus armostaan. Kyyneleet eivät puhdista. Vain pisara Jeesuksen verta, ja syyllisyys pyyhitään pois. Jeesuksen veri puhdistaa, ja omatunto saa rauhan.

” Sillä kirjoitettu on:” Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.” Ja jos te Isäänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuuden aika, tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, hänen, joka tosin oli edeltä tiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.” 1. Piet. 1. 16 – 21. KR 33/38.

Tämän ajan ihminen pyrkii poistamaan synti ongelman, mitä erikoisemmin keinoin. On suunnitelma poistaa ruotsin kielestä synti sana. Synti sana voidaan poistaa kaikista kielistä, onko synti näin voitettu? Kristittyjen risti voidaan poistaa näkyvistä, onko kristillisyys poistettu? Onko Jumala näin saatu pois kulisseista? Olemme syntistä ihmissukua. Ihmiset tekevät juuri sitä mitä kielletään tekemästä. Näin tekivät ensimmäiset ihmiset, näin on kaikki sukupolvet kautta vuosisatojen tehneet. Kielletty hedelmä houkuttaa ja koukuttaa.

Parannuksen ja uudestisyntymän kautta Jumalan lapseksi otettu on Jumalan valtakunnan perillinen. Hän saa Pyhän Hengen sinetin ja Pyhän Hengen kasteen voimaksi matkalle. Uskovan kasvaessa hengellisesti. Jumalan lapsi, haluaa noudattaa sitä, oppia elämässään, minkä Jumala Raamatussa opettaa. Jumalasta tulee lapselle rakastava Isä. Jumalan sana kasvattaa kaikkeen totuuteen. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta Raamatun sanasta.

” Halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, ja (pelastuksessa. engl. käännös.) jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä.” Ja tulkaa hänen tykönsä elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hylänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.” 1. Piet. 2. 2 – 5. KR 33/38.

Kristuksen sanan valossa kasvava kristitty kasvaa, ja hän on Jumalan asettaman seurakunnan elävä jäsen. Kuninkaallisen papistoon kuluva jäsen. Kristus on meidän Ylimmäinen pappimme. Meillä on suora yhteys armoistuimen luokse. Heikkoina hetkinä, silloin kun epäilemme, olenko kelvollinen tällaisenani Jumalalle? Silloin kun paholainen pelottelee, ettet ole tarpeeksi hyvä päästäksesi perille Jumalan valtakuntaan. Tällaisina hetkinä voidaan mennä suoraan Kristuksen luokse. Ei tarvita välikäsiä, niin kuin Vanhan Testamentin aikana tarvittiin. Kristus riittää, ja ristin sovitustyö kelpaa syntiemme sovitukseksi. Kaikki on armoa Herran.

Toisin kuin muiden ylipappien, hänen ei tarvitse päivittäin uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien sovittamiseksi. Hän on antanut kertakaikkisen uhrin uhratessaan itsensä.” Hepr. 7: 27.

”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja, ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Ef. 2. 8 – 9. KR 33/38.

Viimeinen taistelu mihin Jumalan seurakunta joutuu, on taistelu todellisesta evankeliumista. Paavali sanoo, ” että vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.” Se merkitsee, ettei ole kysymys siitä, että aisteillamme pitää olla jotakin koettavaa. Usko tarttuu Jumalan sanaan ja evankeliumiin. Juuri tämä näkyy nykyisin kahtena suuntauksena. On niitä, jotka pitäytyvät uskoon ja niitä, joilla täytyy olla elämyksiä. Elämyksethän eivät anna sisältöä, jota he syvimmältään kaipaavat, Jeesusta Kristusta. *)

Armonaika on päättymässä. Kristuksen häät alkavat pian. Kristus noutaa omansa häihin. Oletko valmis? Pelastettujen luku on pian täynnä. Jumala yksin tietää, milloin viimeinen ihminen on tullut Kristuksen omaksi. Tämän jälkeen ovi suljetaan, ja häät alkavat. Maailmassa ahdistus lisääntyy, mutta pelastuksen päivä lähenee. Nostetaan päämme, vaivanaikamme on pian päättymässä. Sinua kutsutaan Jumalan valtakuntaan. Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen, Kuninkaan Pojan häihin.

” Kirkasta, oi Kristus, meille ristinuhri Golgatan, josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä. Synkeys nyt hajoaapi yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään rauhan tuotti ristillään. Eksynyttä lammastansa hän on aina säälinyt, tuonut laumaan armossansa, siinä sitä kärsinyt. Uskon, että käydä saan kasvojansa katsomaan. Ei siis alla kiusausten epäillä nyt tarvitse, eikä tiellä huokausten epätoivo vallitse, kun on täysi sovitus, sielun turva, pelastus. Niinpä uskon silmä kantaa yli matkan myrskyisen. Katsellessa rauhan rantaa kaipuu täyttää sydämen. Saavu kohta, määränpää. milloin tyyntyy myrskysää. Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus. Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen.” **)

*) Julkaistu norjalaisessa kristillisessä päivälehdessä Dagen 1.2. 1996. Teksti. Armo riittää lehdestä.

**) Gustaf Skinnari 1893. Uud. Wäinö Havas virsikirjaan 1938. Sävelmä: Heikki William Pöyhtäri 1939. Virsi 301 a.

@LR

This entry was posted on 3.5.2020. Bookmark the permalink.