Kolmen esikuvaa


Mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.”
Jes. 53.5. KR 33/38.

Profeetta Jesaja ilmoitti jo Vanhassa Testamentissa, kuinka Jumalan Poika Jeesus Kristus tulisi kärsimään.

Jeesuksen tehtävä oli tuoda evankeliumin ilosanoma maailmaan. Enkelit ilmoittivat paimenille Jeesuksen syntymästä.” Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.” Jumalan Poika, lähetettiin neitsyt Marian välityksellä maailmaan. Neitsyt Maria tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä. Jeesus oli, sekä tosi Jumala, että tosi ihminen, tullessaan maailmaan. Jumala syntyi ihmiseksi ja sai ihmisen kehon. Jeesus tyhjensi itsestään, Jumalan kirkkauden. Jeesuksen piti olla kaikessa samanlainen kuin me ihmiset olemme. Jos näin ei olisi tapahtunut, ei Jeesuksen lähellä olisi voinut olla, koska kukaan ei voi katsella kasvoista kasvoin, Jumalan kirkkautta. Mooseksen piti peittää kasvonsa Jumalan läsnäolossa.

Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti. Fil.2:5-8. KR 33/38.

Vanhan Liiton laki oli raskasta noudattaa. Siitä puuttui armo, ja synnit piti sovittaa pappien välityksellä, viattomien uhrieläinten avulla. Viattomia uhrieläimiä ei olisi riittänyt loputtomasti. Vanha Liitto ei olisi antanut sitä, mikä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus, eli saada sovinto Jumalan ja ihmisen välille. Piti olla välimies ja Hän oli Jeesus Kristus.

Johannes Kastaja kävi Jeesuksen edellä. Hänen saarnansa korostivat ihmisiä tekemään parannusta pahoista teoistaan. Hän kastoi synneistä parannuksen tehneitä. Jeesuksen aloittaessa maanpäällisen palvelutehtävänsä Hän kävi Johanneksen kasteella. Hänen ei olisi tätä tarvinnut tehdä, mutta Jeesus alusta saakka osoitti esimerkin, miten Hänen seuraajiensa tulee toimia. Ihmisen pitää ensin uudestisyntyä, tehdä mielenmuutos. Luopua Jumalan tahdon vastaisesta elämästä, ja astua kasteen hautaan. Näin täyttyy kaikki vanhurskaus, eli ihminen tämän jälkeen elää uutta elämää. Hän on syyttömäksi julistettu, ja vanha entinen elämä on haudattu hautaan.

Jeesus oli sekä rakastettu, että vihattu. Jeesus herätti ihmisissä kiinnostusta, koska Hänen tapansa saarnata ja opettaa, olivat toisenlaisia kuin kirjanviisailla papeilla oli. Hän opetti Jumalan antamilla valtuuksilla. Hänessä oli Pyhä Henki, joka teki sanan eläväksi, ja kolahti ihmisiin.

Hän opetti ”niin kuin se, jolla valta on, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.” Mark 1:22. KR 33/38.

Jeesuksen ratsastaessa aasilla Jerusalemiin, Hän sai suosionosoituksia. Vaatteita ja kedolta katkottuja lehviä levitettiin tielle. Hoosianna huudot raikuivat. Pian ihmisten suosio vaihtui vihaan ja syytöksiin. Jeesuksen maanpäällinen toiminta alkoi olla loppusuoralla. Hänen takanaan oli ihmisiä, jotka vihatessaan Jeesusta, tahtoivat saada Jeesuksen syylliseksi kaikkeen mahdolliseen. Jeesuksen omasta joukosta, opetuslasten joukosta, oli juonessa mukana opetuslapsi Juudas. Hän pitkään vilpillistä elämää eläneenä oli vähitellen paaduttanut sydäntään. Hän oli rahastonhoitaja, ja toimi vilpillisesti siinä tehtävässään. Jeesus salli Juudaksen tehdä vilppiä. Hän antaa tehdä vapaasti syntiä, jos se miellyttää. Jeesus ei tee väkivaltaa. Jumala ei loputtomiin anna ihmisen jatkaa syntien tekemistä. Kaikella on rajansa, ja ilman parannusta seuraa rangaistus.

Nauttiessaan viimeistä ehtoollista, Jeesus tiesi hetkensä tulleen. Hän tiesi, että kavaltaja on Hänen seurassaan samalla aterialla. Hän antoi Juudaksen nauttia ehtoollista toisten opetuslasten kanssa. Pimeyden voimat olivat tuossa hetkessä väkevästi läsnä. Ehtoollisen nauttimisen jälkeen paholainen otti Juudaksen kokonaan. Häneen meni Saatana. Tämän jälkeen Juudas lähti toteuttamaan pitkään suunniteltua Jeesuksen kiinniottoa.

Jeesus tiesi, että sovitustyön loppuhuipentuma lähestyi. Hän lähti Getsemanen puutarhaan. Jeesus murehti ja alkoi tuntea tuskaa. Hän tiesi, hetken tulleen, jolloin Hän joisi ” vihan maljan.” Jeesuksen sydämen tuska valtasi Hänen olemuksensa niin, että Hän hikoili verta. Jeesus osoitti, että Hän on tunteva ihminen. Jeesus pyysi Jumalalta apua, mutta olisi tarvinnut myös opetuslasten tukea. Hän pyysi opetuslapsia valvomaan ja rukoilemaan Hänen kanssaan. Opetuslapset eivät jaksaneet valvoa, eivätkä olleet Jeesuksen tukena. Heitä väsytti ja he nukahtivat.

Sotilasjoukot tulivat Juudakseen johdattamina puutarhaan. He kävivät Jeesukseen kiinni vangiten Hänet. Hänet vietiin sen vuotisen ylipapin Hannaksen luo. Hannas oli Kaifaksen appi. Kaifas oli neuvonut juutalaisia, että parasta olisi, että yksi mies kuolee kansan puolesta. Monien kuulustelujen jälkeen, Jeesus tuomittiin syylliseksi. Hänet ruoskittiin, ja runneltiin. Syntimme sovitettiin, ja Jeesus antoi Henkensä. Täytti Isän Jumalan tahdon. Viha Jumalan puolelta on poissa. Niin suuri on rakkaus Herran, että henkensä antoi Hän kerran. Armo on tullut osaksemme, viha on poissa. Jeesuksen maahan vuotanut veri puhdistaa suurimmankin syntisen, tule siis syntinen kärsivä, ristille tie vapaa on.

”Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ‘Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!’ Mutta toinen moitti häntä: ‘Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.’ Ja hän sanoi: ‘Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.’ Jeesus vastasi: ‘Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Luuk. 23:33; 39-43.

*) ”Keskimmäisellä ristillä riippui Jumalan Poika, koska hän tuli vapaaehtoisesti ihmisen pojaksi. Hän tuli osalliseksi lihasta ja verestä, niin kuin me, koska hän puki ylleen ihmisen oman tahdon, joka meillä on. Mutta jonka hän aina kielsi ja teki Isän tahdon, koska hän ei koskaan tehnyt syntiä. Koska hän rakasti kaikkia ihmisiä pelastaakseen heidät ja sanoi heille totuuden. Siinä hän riippui, hän, joka koko elämänsä ajan oli kantanut ristinsä, kieltänyt oman tahtonsa. Hän, joka siis – hengellisesti puhuen – oli elänyt koko elämänsä ristiinnaulittuna, siitä päivästä lähtien, kun hän oli riittävän vanha ymmärtääkseen sen.

Kahdella muulla ristillä riippui pahantekijä. He olivat aina tehneet oman tahtonsa eivätkä Jumalan tahtoa. He olivat eläneet synnissä. Näiden kahden välillä oli kuitenkin aivan oleellinen ero. Toinen oli kova ja epäuskoinen, kun taas toinen oli pehmeä, tosiasiat tunnustava ja uskova. Toinen paadutti itsensä ja joutui siksi ulkopuolelle, kun taas toinen pääsi Jeesuksen mukana paratiisiin.

Kumpikaan näistä kahdesta ei ollut vaeltanut Jeesuksen jäljissä, eivätkä nytkään saaneet siihen tilaisuutta. Näin käy jokaisen, joka kääntyy elämänsä viime hetkillä.

Kaikkien meidän on aloitettava, niin kuin tämä toinen pahantekijä, rukoilemalla armahdusta tai syntien anteeksiantoa. Me kaikki aloitamme ”pahantekijöinä”. Mutta jos nyt tämä pahantekijä on meille esikuva, kun on kysymys pelastuksen saamisesta, niin ei se kuitenkaan tarkoita, että hän on esikuva elämällemme siitä eteenpäin. Monet ovat kutsuttuja – ja saavat siihen tilaisuuden – seuraamaan keskimmäistä ristiinnaulittua näistä kolmesta ja vaeltamaan niissä jäljissä, jotka hän on jättänyt jälkeensä, hän, joka ei tehnyt omaa tahtoaan, vaan joka aina eli ristiinnaulittuna.

Asia on niin, että kaikki ihmiset – tietävätpä he sen tai eivät – lukeutuvat näihin kolmeen tai seuraavat yhtä näistä ristiinnaulituista. Ne, jotka Jumalan armosta voittavat, kuuluvat tähän keskimmäiseen joukkoon. Ne, jotka eivät voita, mutta jotka tunnustavat syntinsä ja pyytävät syntejään anteeksi, kuuluvat toiseen joukkoon, ja ne, jotka paaduttavat itsensä eivätkä pyydä anteeksi, kuuluvat kolmanteen joukkoon.

On kuvaavaa, että niin monet uskovat itse pitävät tätä toista pahantekijää esikuvanaan ja esimerkkinä, ja saavat siitä lohdutuksen. Aivan niin kuin ne, jotka samasta syystä lohduttautuvat publikaanin rukoukseen. Oikeaa tässä on se, että juuri näin meidän on aloitettava. Suuri virhe on siinä, että ihmiset ajattelevat, että näin sen tulee jatkua loppuun asti.

Paikka Kristuksen kanssa keskimmäisellä ristillä on valitettavasti niin tuntematon ja niin vähän käytetty! Ketä näistä kolmesta sinä, rakas ystävä, haluat tästedes seurata?”

*)Artikkeli kirjasta. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.1937.

@LR

This entry was posted on 1.4.2021. Bookmark the permalink.