Nurinakadulta kiitoskadulle

veturinvoimaa

”Miksi murehdit, minun sieluni ja olet minussa niin levoton?Odota Jumalaa.
Sillä vielä minä saan kiittää häntä kasvojeni apua, minun Jumalaani. ”
Ps. 43:5.

Odota Jumalaa. Anna Jumalan rauhassa tehdä työtään. Helposti lähdemme kapinoimaan Jumalaa vastaan rukousvastauksen viipyessä. Jos rukousvastaus on toinen kuin pyysimme, lähdemme nurinakadulle valittamaan. Kuitenkin Herra tietää, mikä on meille parasta, sillä Hän ei tee virheitä. Kulkiessamme nurinakatua pitkin levottomuus sisällämme kasvaa. Levottomuus kertoo, että nyt on aika pysähtyä. Tuntuu kuin me kaikki olisimme nurinakadulla, koska on niin vaikeaa ja ahdistaa ja monet valittavat.

Pandemia aikana monet pelkäävät, mitä tästä seuraa? Onko tulevaisuus jatkuvaa maskien kanssa olemista ja käsidesin läträämistä? Jos sairastun, selviänkö siitä? Aikamme ihminen ei ole nähnyt vastaavaa pandemiaa. Jumala yksin tietää, kuinka pitkään tämä virus saa kiusata meitä. Jumala haluaa näyttää ihmisille, että Hänen kädessään on kaikki. Ihmisen keinot ovat rajalliset. Jumala huutaa synnissä rypevälle ihmiskunnalle. ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle! Mielenmuutokseen on aihetta. Olemme rikkoneet kaikki käskyt. Olemme nousseet Jumalan yläpuolelle. Luulemme hallitsevamme maailmankaikkeutta, mutta ihminen on tomuhiukkanen kaikkivaltiaan Jumalan luomassa maailmassa. Olemme kyseenalaistaneet Jumalan sanan. Jumala on sanonut, ”tehkäämme ihminen kuvaksemme.” Mieheksi ja naiseksi Hän loi ihmiset. Ihminen on noussut auktoriteettinsa yläpuolelle ja kuvittelee mielikuvituksessaan, mitenkä sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Lapsesta kun alkaa tuntua, että hän onkin poika, vaikka on syntynyt tytöksi. ”Kun minusta tuntuu” uskossa lähdetään muutoksen tielle, ei hyvää seuraa. Vanhempana, kun minusta alkaa tuntua, että olenkin joku toinen sukupuoli kuin mitä olen, eivätkö kenenkään hälytyskellot soi? Järkevät ihmiset hehkuttavat järjenvastaisia asioita. On tutkittu fakta, että tarpeeksi monesti toistettu asia toteutuu ja ihmiset uskovat valheellisen tiedon. Yhteiskunta, joka lähtee kyseenlaistamaan Jumalan sanan ja lähtee tunteiden vietäväksi…Jumala pysäyttää. Jumala ei salli itseään pilkattavan liian pitkään.

Pysähtyminen on toteutettu, mutta ihminen ei muutu. Ihminen ei itse itseään voi muuttaa. Toinen ihminen ei voi toista muuttaa, eikä pelastaa katastrofilta. Jokaisen on mentävä itseensä. Tutkittava, mitä mielessäni liikkuu? Mitä ajatuksissani ruokin? Nykyajan kristityillä on epäjumalia, siinä kuin niitä oli Vanhan Liiton aikanakin. Kultaisia vasikoita väsätään milloin mistäkin ja niiden ympärillä tanssitaan. Jumalan silmä valvoo ihmisten mieletöntä menoa. Ihminen juoksee karkuun ja epätoivoisiin tekoihin. Kaikkivaltiaan Jumalan ollessa aivan vieressä. Hengellinen sokeus on peittänyt silmät, ettei nähdä Jumalan läsnäoloa. Etsitään tyhjyyteen apua vääristä paikoista. Jokaisessa ihmisessä on Jumalan kokoinen aukko ja tämän aukon täyttää, vain Jeesus Kristus Jumalan Poika.

” …sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.” 5. Moos. 4: 29. KR 33/38.

”Sillä sinä olet minun Jumalani, minun linnani. Miksi olet minut hyljännyt?
Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?”
Ps. 43:2.

Pandemian poistumista monet rukoilevat. Vastaus viipyy. Ihmiset nurisevat ja kapinoivat Jumalalle, miksi rakkauden Jumala sallii tällaista? Jumala etsii ihmistä ensin hyvällä, mutta jos olemme välinpitämättömiä Jumalan kutsulle, Hänen on otettavat järeämmät keinot käyttöön. Herran kansa on aina saanut avun ahdinkoonsa huutamalla Herraa avukseen. Polvitien kautta menemme armon kalliolle.

”Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.” Jes. 55:6. KR 33/38.

Epälevä Tuomas oli Kristuksen opetuslapsi. Nähdessään kuolleista ylösnousseen Kristuksen hän epäili, mutta nähdessään kädet, jotka olivat naulojen lävistämät ja kyljen, joka oli puhkaistu, hän huudahti.

”Minun Herrani ja minun Jumalani!” Ja Jeesus sanoi hänelle: ” Sen tähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!” Joh. 20:28 -29. KR 33/38.

Kaikki on valmista. Jeesus Kristus antaa armossaan anteeksi epäuskon. Hän näkee heikkoutemme ja antaa anteeksi. Hän tietää, mitä tekoa olemme. Golgatan ristillä sovitettiin kaikki ja tie on valmis. Meille on valmistettu pelastukseen johtava silta. Silta on Kristuksen risti ja Kristuksen veri riittää. Veri riittää pois ottamaan kaikkien ihmisten kaikki synnit, ja pelastuksen silta kestää. Nurinakadun kulkija astu pelastuksen sillalle. Kristuksen veri puhdistaa syntisen mielesi ja astut armosta kiitoskadulle. Pyhä Henki voitelee sinut ja kitinä muuttuu kiitokseksi ja ylistykseksi. Rukousvastaukset ovat muutakin kuin vastauksia. Ne ovat odottamista, että vielä minä saan kiittää pelastuksesta. Saan odottaa, että Kristus kumartuu puoleeni ja siunaa minua armollaan ja laupeudellaan. Saan odottaa Kristuksen omien lunastuksen päivää. Kristus Jeesus on luvannut noutaa omansa häihin. Hänen toinen tulemuksensa on lähempänä kuin luulemmekaan. Hän tulee tuuliin ja pilviin ja tempaa omansa pois vihasta, joka on rangaistus ihmisille, jotka eivät välittäneet suuresta armosta, jota Kristus tarjosi lahjana. Ethän kulje armo tarjouksen ohitse?

”Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa
suojassa, korottaa minut kalliolle – – Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa. Odota Herraa. Ole
luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.”
Ps. 27:5, 13-14.KR.33/38.

@LR.

This entry was posted on 7.8.2021. Bookmark the permalink.