Jumalan virta vielä kuohuu

”Sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.” 1. Tess.5:2. KR 33/38.

Elämme armon ajan loppuhetkissä. Tämä sukupolvi näki Israelin kansan itsenäistymisen, ja se on merkki, että olemme viimeinen sukupolvi, ennen kuin Jeesus saapuu pilvissä seurakuntansa noutamaan pois maanpäältä. Hän tulee arvaamattomasti kuin varas yöllä.

” Älkäämme siis nukkuko niin kuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. Sillä ne, jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ne yöllä juovuksissa ovat. Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunanne uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.” 1. Tess. 5. 6 – 8. KR 33/ 38.

Kristuksen ollessa Getsemanen puutarhassa tuskissaan, Hän pyysi opetuslapsia rukoilemaan puolestaan. Kuitenkin uni valtasi opetuslapset. Jeesuksen tullessa katsomaan, miten palavasti opetuslapset rukoilevat? Hän havaitsi heidän olevan sikeässä unessa. Oli yö ja uni oli voittanut miehet. Ihmiskunta elää lähellä keskiyötä. Keskiyön hetkellä on kaikkein pimeintä aikaa. Pimeässä elävät ihmiset juovat itsensä juovuksiin. Harrastavat pimeydentekoja. Pahuus ja moraalittomuus lisääntyvät entisestään. Nautitaan synnillisestä elämästä. Jumalan pelko on kadonnut. Hengellisesti nukutaan sikeää unta. Monien seurakuntien, Jumalan lasten joukon on vallannut uni. Uni, joka on lamaannuttanut toiminnan. Tavan mukaan kokoonnutaan ja viedään seremonia läpi totutulla tavalla, mutta Jumalan palvelukset eivät virvoita matkalaista. Jumalan lapsista on tullut kuivia luita, joissa ei ole Pyhän Hengen tulta ja elämää. Luut kolisevat kuivuutta. Kristuksesta lähtevä Elävä vesi on tyrehtynyt, eikä enää virtaa raikkaana ja uudistavana virtana.

Profeetta Hesekiel profetoi.

Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa. Ja se oli täynnä luita. Ja hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse; ja katso, niitä oli hyvin paljon laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia. Niin hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi?” Mutta minä sanoin: ”Herra, Herra, sinä sen tiedät”. Niin hän sanoi minulle: ”Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana.

Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi. 6Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.” Hes. 37. 1 – 6. KR. 33/38.

Onko vallitseva tilanne toivoton, eikö muutosta enää tule?

Muutos on mahdollista. Tarvitaan nöyryyttä nähdä, missä tilassa hengellinen elämä on?

Jumala vie lapsensa laaksoon. Profeetta Hesekiel vietiin Herran hengessä laaksoon. Pelkäämme Jumalan kasvatusta. Jumalan koulussa opetus tapahtuu alhaalla laaksossa.

Vanhaa ihmistä riisuttaessa monesti tekee kipeää. On vaikeaa luopua menneistä tottumuksista. Hengellisen elämän ollessa kuivunutta, ja on eletty tavan mukaan kristittynä, silloin riisuminen on vaikeaa. Koska kuivuuttaan huutava sielu ritisee. Kuiviin lihattomiin luihin koskee. Hengellisesti kylmä kristitty on kuin kuiva luu. Kova luu. Voiko hengellisesti kylmä ja kuiva ihminen uudistua ja virota eloon?

Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi. 6Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.” Hes.37. 1 – 6.KR 33/38.

Jumalan sana lupaa, ettei ole niin kuivaa erämaata, ei niin syvää laaksoa, mistä Herra ei voisi kuljettaa pois. Kun Pyhä Henki tekee uutta luovaa työtään, kuivassa erämaassa ollut puhkeaa kukkaan. Laaksossa ollut kuiva sielu, saa uuden elämän ja uuden hengen. Kristus Jeesus on laaksojen Lilja, Hän uudistaa ja tekee eläväksi.

”Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle.”Jes. 44:3. KR 33/38.

Kuivassa erämaassa elävän ihmisen elämässä tulee jano. Kristitty, joka on saanut maistaa Herran hyvyyttä ja Pyhän Hengen voimaa, hän ei unohda koskaan, mitä oli aika, minkä sai elää lähellä Jeesusta Kristusta. Kaipaus säilyy, vaikka elämä olisi ajautunut etäälle Kristuksesta.

Uudistus ei lähde meistä itsestämme. Erämaassa elävä ei pääse kuivuudesta pois omin voimin. Pois pääsemiseksi tarvitaan Kristuksen armollista kohtaamista. Tämän vuoksi, on erityisen tärkeää, että Kristuksen omat, he, jotka vielä valvovat, heille tulisi halu rukoilla, näiden puolesta, jotka ovat joutuneet erämaahan. Kristus herättää nukkuvat ihmiset. Uskossa uudistuminen on Kristuksen teko ja suurta armoa, että saa uudestaan lähteä Kristuksen seuraan.

Usko on aina Jumalan teko, eikä ihminen omilla teoillaan voi uudestisyntyä, eikä uskoa Herraan Jeesukseen. Kaikki on armoa Herran.

Jos, Herra on meitä riisunut ja kurittanut, sekin on ollut suurta Herran armoa. Koska jokaista lastaan Hän kurittaa ja kasvattaa, niin kuin tekee maallinen isäkin.

”Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.” Jes.12:3. KR 33/34.

”Meillä on Jumala, Jumala, joka pelastaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapauttaa.” Ps. 68:21.

Jumala antaa meille elävää sanaa. Jumala puhuu meille Raamatun lehdillä. Jumalan sanassa on Pyhä Henki, joka kirkastaa Kristuksen sovitustyötä. Sovitus, joka suoritettiin Golgatalla. Ristillä riippui pyhä, viaton Jumalan Poika, joka uhrasi itsensä. Hän sovitti kaikki maailman synnit ja sen turmeluksen, joka tässä maailmassa vallitsee. Uskollisesti ja vilpittömästi Jumalan sanaa tutkiva saa, ilolla ammentaa Pyhän Hengen uutta luovaa voimaa. Syntinen ja langennut, herää synnin unesta. Hän muistaa, mistä on langennut ja tekee parannuksen. Mieli muuttuu kuuliaiseksi Kristukselle ja Hänen sanalleen. Uskossa uudistuminen on lähtenyt uuteen nousuun ja uusi elämä Kristuksessa luo uuttaa. Erämaasta tulee uudistunut ihminen, joka on saanut kokea, ettei Herra hylkää, eikä jätä, vaikka me niin teemmekin.

Meillä on joka päivä tilaisuus, kirkastaa elämällämme Kristusta, tai pudota turmeluksen kuoppaan ja seurata lihanhimoja, jotka sotivat Jumalan sanaa vastaan. Kristityn elämä jatkuvaa taistelua hyvän ja pahan välillä. Paholainen ja meidän vanha ihminen, on liitossa keskenään ja ne sotivat Jumalan Sanaa vastaan.

”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” Ef. 6:12. KR 33/38.

Monissa ongelmissa elävät Kristuksen omat saavat turvautua Kristuksen sovitustyöhön. Saa luottaa Jumalan sanaan, joka pysyy järkkymättä samana. Monien ahdistusten kautta menemme sisälle Jumalan valtakuntaan. Ihmisillä on ahdistus, ja monet pelkäävät, mitä on tulossa? Sodat ja kulkutaudit kurittavat ihmisiä. Maanjäristykset, tulvat ja monet luonnon ilmiöt ovat osoitus siitä, että itse luomakuntakin huokaa vapautusta turmeluksesta.

Nosta pääsi sinä Kristuksen oma. Vapautuksen aika on pian lähellä. Jumala lupaa sanassaan.

”Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?
Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.”
Jes. 51. 11 -14. KR 33/38.

Herää sinä, joka nyt nukut! On aika herätä ja laittaa lamput kuntoon. On aika uudistaa matkaliitto Kristuksen kanssa. Armon aika päättyy. Ylkämme Kristus saapuu ja noutaa omansa pois tästä kaaosten maailmasta. Oletko valmis, sillä Hän tulee yllättäen kuin varas yöllä? Kristuksella on vain yhden päivän lapsia, siksi parannusta pitää tehdä joka päivä. On oltava aina aralla tunnolla, Jumalan ja ihmisten edessä. Anna Kristuksen tehdä työtään sinussa. Samaa armoa pyydän itselleni, etten uupuisi kesken matkaa. Herrassa on meidän turvamme ja voimamme. Hän on vahva torni, Hänen turviinsa saamme juosta. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo. Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus, olkoon sinun kanssasi, nyt ja aina, iankaikkisesti. Aamen.

@LR.

This entry was posted on 24.8.2021. Bookmark the permalink.