Lihallinen, sielullinen ja ylihengellinen kristitty

”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen” 1.Tess.5:23.

Ihmisessä on henki, sielu ja ruumis. Ruumis on ulkoinen osa. Sielu pitää sisällään, tunteet, tahdon, järjen ja ymmärryksen. Uskonnollinen osa on henki. Luomakunnassa ei toisilla elollisilla ole henkeä, joka sisältäisi uskonnollisen osan. Henkeä, johon on laitettu Jumala kaipuu. Henkemme tietää myös erottaa oikean väärästä. Ihmisen henki elää iankaikkisesti, vaikka fyysinen ruumiimme kuoleekin.

Ihmisen langettua syntiin ihmisen henki jäi lankeemuksen tilaan, eikä luonnollisesti ihmisen henki kaikilta osin kaipaa Jumalaa. Oikean ja väärän erottelukyky on puutteellista. Ihminen on hengellisesti kuollut. Kuollut tila rajoittuu Jumala suhteeseen. Ruumiin ja sielun osalta ihminen toimii normaalisti. Jumala suhteen saattavat korvata jooga, okkultismi ja muut vastaavat asiat. Tämän ajan tärkeimmäksi asiaksi on tullut viihde, joka sisältää pornoa ja väkivaltaa. Tällainen viihde ei, koskaan ole hyväksi ihmiselle, eivätkä ne korvaa aitoa Jumala suhdetta. Nämä eivät poista syytä, mikä aiheuttaa ihmisille ongelmia ja saa ihmiset voimaan huonosti. Jumalan kokoinen aukko on täyttämättä ja syntiä ja sen seurauksia ei ole korjattu. Ihminen on hengellisesti kuollut. Nautitaan sellaisesta, mikä tyydyttää lihaa ja antaa hetkellisen mielihyvän tunteen, joka haihtuu kuin saippuakupla.

”Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä on Jumalan Hengen, sillä se on hänelle hulluutta. Hän ei kykene tajuamaan sitä, koska se on tutkittava hengellisesti.” 1 Kor.2:14.

Luonnollinen ihminen on sielullinen. Uskonnollinen ihminen voi olla nimikristitty ja siten sielullinen. Hän tuntee Raamattua ja pitää tiedon tasolla hengellisiä asioita tosina. Kuitenkaan Jumalan sana ei ole päässyt sisäiseen ihmiseen. Kokemus Jumalan Pyhän Hengen uudestisynnyttävästä voimasta puutuu. Tällainen ihminen pitää elävää uskoa hullutuksena, sillä hän ei voi ymmärtää hengellisiä asioita hengellisesti. Hänen tunne-elämä on herännyt. Uskoon tulemisen motiivit ovat ajalliset asiat. Monet kristillisyyteen pettyneet ja kristittyjen yhteydestä poistuneet, ovat näitä sielullisia ihmisiä. Seurakuntaan kyseiset henkilöt tuovat maailmallisuutta jos pysyvät seurakunnan yhteydessä. He tuovat väärää tulta Herran alttarille ja aiheuttavat riitoja ja kateutta uskovien keskuudessa.
”Heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.” 2. Tim. 3: 5.

Jumalan Sana Raamattu puhuu myös lihallisista uskovista. Heidän hengellinen kasvunsa on pysähtynyt paikalleen. Lihallinen kristitty elää vielä toinen jalka maailmassa. He ovat kahdella tiellä kulkijoita. Hengelliset ja maailmalliset asiat kiinnostavat. Jumalan sanan kaksiteräinen miekka ei ole saanut heitä hoitaa niin, että maailmassa olevat asiat jäisivät sivuun ja hengellinen tulisi ensimmäiseksi. Sillä missä ajatukset ovat, siellä on myös mielemme eli sielu. Elämme maailmassa, mutta meidän päämäärämme on päästä iankaikkiseen elämään.

”Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin puhutaan hengellisille, vaan kuten puhutaan turmeltuneen luontonsa hallitsemille, kuten pienille lapsille Kristuksessa. Olettehan vielä synnin turmeleman luontonne hallinnassa. Kun teillä on kateutta ja riitaa, silloinhan vanha luontonne vallitsee teitä, ja te elätte kuin maailman ihmiset ainakin.” 1. Kor.3:1,3.

Lihallinen kristitty ei ole nälkäinen Jumalan sanalle. He eivät ole valmiita maksamaan sitä hintaa, minkä Kristuksen seuraaminen vaatii. Kristus vaatii meiltä koko elämän, ei vähempää. Kristuksen ristin ottaminen on jokapäiväistä. On lähdettävä pois omalta mukavuusalueelta ja kieltäydyttävä itselleen ja omille haluilleen. Itsensä kieltäminen on ristin kantamista. Tähän Kristuksen seuraajat on kutsuttu.

Alkuseurakunnan aikana ilmeni lihallisuutta uskovissa, koska kateus, riita, loukkaantuminen, lahkohenki, kilpailuhenki, puoluemieli. He olivat viisaita omissa silmissään, pöyhkeys, haureus ja kerskailu ilmenivät heidän keskuudessa. Puoluemieli, ja käräjöinti toisen seurakunnan jäsenen kanssa maallisessa tuomioistuimessa, vääryyden tekeminen, sekä toisen riistäminen olivat uskovien ilmenemismuotoja. Nämä kaikki ovat lihan tekoja.  1. Kor.3: 3-8, 18, 4:18, 5:1,2,6, 6: 5-8,18.

Lihallinen kristitty voi pitää hyviä saarnoja ja tuntea hyvin Raamattua. Mutta ei anna kunniaa Jumalalle, vaan korostaa itseään. Hänellä on suuri minä ja hän kehuu omilla teoillaan, eikä ymmärrä, mistä lähtevät hyvät teot. Pyhä Henki antaa voiman ja viisauden tehdä tekoja Hänen kunniakseen. Kristityn elämä ei ole vain sitä, ettei tehdä tietoisesti syntiä, vaan kuolemme itsellemme ja annamme elämämme Pyhän Hengen johdatukseen. Niin, että tuotamme hedelmiä Kristukselle.

”Jumalan armo kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot sekä elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa.” Tiit.2: 11- 13.

Itse emme voi kasvattaa itseämme ja emmekä voi tehdä itsestämme parempia, vaan kun Pyhä Henki saa vallata ihmisen, niin Hän kasvattaa meitä armossaan. Pyhä Henki kirkastaa synnin ja Kristuksen veri puhdistaa synneistä. Kristus aloittaa kasvattavan työnsä puhtaassa ihmisessä. Kristityn elämä on jatkuvaa taistelua syntiä ja maailmallisuutta vastaan. Synnin juuri pysyy meidän turmeltuneessa lihassamme. Aina kun lihan mieli nostaa päätään, me voimme Pyhän Hengen voimalla estää lihaa tekemästä syntiä. Sana tuomitsee meidän tekomme ja tekojemme motiivit.

”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.” Hep. 4: 12.

Hengellinen kristitty elää Pyhän Hengen johdatuksessa.

Ylihengellinen kristitty ei tyydy enää sanan kautta tulevaan Pyhän Hengen ilmoitukseen, vaan alkaa etsiä tiedostamattomasti valtaa ja kunniaa. Hän käyttää saamiaan armolahjoja väärällä tavalla. Hän haluaa olla suuri ja erikoinen ” hengenmies tai -nainen.” Koska tämä itse korostus on syntiä, niin herkästi paholainen huomaa tämän ja alkaa antaa vääriä lahjoja käyttöön. Ylihengellinen ihminen menee herkästi paholaisen ansaan ja joutuu hänen ohjaukseensa. Ihmiset, jotka eivät tunne hyvin Jumalan sanaa, voivat pitää näitä aitoina Pyhän Hengen tuottamina lahjoina. Lopunaikoina tämä paholaisen ase saa yhä enemmän valtaa. Jotenka on varottava, ettei mene kaikkien oppien mukaan. Vaan pysyy siinä, mistä tietää olevan varma ja minkä näkee oikeaksi. Puolestasi kuollut Jeesus Kristus on ainut turva ja uskon perusta. Ei mennä ylitse sen, mikä Raamattuun on kirjoitettu. Silloin varjeltuu eksymästä oikealta tieltä.

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?
Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.”
Matt. 7. 21 – 23.

”Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa; mutta lihavat ja väkevät minä hävitän. Minä kaitsen niitä niin, kuin oikein on.” Hes. 34:16.

”Niin, te olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat, te ihmiset; minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra.” Hes. 34: 31.

”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen” 1.Tess.5:23.

@LR.

This entry was posted on 4.10.2021. Bookmark the permalink.