”Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus — ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” 1. Joh. 4. 7 – 10.
Raamattu kertoo, eräästä lain opettajasta, joka kysyi Jeesukselta, ” mikä on lain suurin käsky?”
Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.” Matt. 22:36-40.
Rakkaus teema kulkee punaisena lankana läpi Raamatun. Jumalan olemus on rakkaus. Aikamme ihmiset eivät halua tietää Jumalasta muuta kuin rakkauden. He eivät halua tietää kuin sen, että Jumala on hyvä. Koska näin on, niin Jumala antaa ihmisten vapaasti rakastaa, mitä haluavat rakastaa. Jumala päästää rakkaudessaan kaikki Taivaaseen, eikä mitään muuta tarvita. Onko tämä koko totuus Jumalasta?
Raamatun alkulehdiltä näemme, kuinka syntiin langennut ihminen oli Jumalan etsintäkuulutettu. Jumala huusi, ” missä olet ihminen?” Mikäli Jumala olisi vain ja ainoastaan rakkautta täynnä oleva Jumala, niin Hänen kiivautensa ei olisi tullut esille. Jumala karkotti ihmiset pois paratiisista. Rangaistuksena ihminen joutuu otsa hiessä hankkimaan leipänsä. Ja kuoltuaan ihmisen ruumis muuttuu maaksi jälleen. Tästä ymmärrämme, että Jumala vihaa syntiä. Synnin tekemisestä seuraa aina rangaistus.
Jumalan viha näkyi myös silloin, kun Hän antoi vedenpaisumuksen tuhota kaiken. Jumalan sanalle kuuliainen, hurskas Nooa ja hänen perheensä pelastuivat, sekä arkkiin menneet eläimet. Ihmisten syntien määrä oli kasvanut niin suureksi, että Jumala päätti rangaista syntistä ihmiskuntaa. Jumalan viha ja tuomio astuivat kuvaan, ja koko ihmissuku pyyhkäistiin pois maan päältä. Arkissa olleet Nooa ja hänen perheensä saivat aloittaa alusta. Jumalan armollisuus näkyy, Hänen sanoessaan: ”Minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden” 1. Moos 8:21.
Vanhan Testamentin profeettojen ilmoituksissa nähdään selkeästi, kuinka Jumalan rakkaus ja viha kulkevat käsityksin.
Profeetta Jesaja sanoo näin: ”Vihassani olen sinua lyönyt, mutta rakkaudessani minä sinua armahdan” Jes 60:10. ”Hetkeksi minä sinut jätin, mutta suuressa rakkaudessani minä nyt haen sinut takaisin. Jes 54:7. ”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi Jes 54:10. Tämän vuoksi, Jumalan tahtoa toteuttava ihminen saattoi tunnustaa: ”Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.” Jes 38:17.
Profeetta Jeremia sai sanan, ”Näin sanoo Herra: ’Kansa, miekalta säästynyt, löysi erämaassa armon; minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan’. Kaukaa ilmestyy minulle Herra: ’Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta” Jer 31:2-3, KR 38.
Kuitenkin profeetta Joosua sai murskaavan sanan.
”Ette te pysty palvelemaan Herraa! Herra on pyhä Jumala, hän on kiivas Jumala, joka ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne eikä syntejänne. Jos te hylkäätte Herran ja alatte palvella vieraita jumalia, hän kääntyy teitä vastaan ja kurittaa teitä, ja viimein hän tekee teistä lopun, vaikka onkin ennen osoittanut teille hyvyyttään” Joos 24:19.
Joosuan sana, johtaa Jumalan rakkauden ytimeen.
Ellei Jumala antaisi armostaan anteeksi syntejämme, olisi meidän tilanne toivoton. Meitä odottaisi, vain tuskainen ja toivoton loppu. Kuolisimme rikoksiin ja synteihimme.
Jumala rakkaudessaan antoi Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Hänen ristin sovitustyö on syntiselle ihmiselle Jumalan rakkauden osoitus. Golgatan ristin juurella on pelastuspaikka. Jumalan rakkaus, ei ole sellaista rakkautta, että saatuamme syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, meillä olisi onnellinen ja hyvä olo. Ei elämästä tule ongelmatonta, mutta tietoisuus siitä, että kerran kaikki ongelmat ovat poissa ja olemme ikuisesti Kristuksen luona, tekee elämästä helpomman elää. On olemassa tulevaisuus ja toivo, vaikka olosuhteet huutaisivat toista. Jumalassa on turvamme, joka kestää.
Jumala on oikeudenmukainen Pyhä Jumala. Hän on Vanhurskas Jumala. Lue loppuun