Uskossa eläminen on luonnollista

”Ja hän sanoi vielä heille: ”Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.” Neh. 3:10.

Uskossa elämisestä on tehty erittäin monimutkainen asia.

Kun Jumalan Pyhä Henki kolkuttaa omantuntosi ovella ja ilmaisee, että että olet tehnyt syntiä Jumalaa ja ihmisiä vastaan, silloin olet herännyt synnin unesta.

Nyt yksinkertainen tehtävä on tehdä tietoinen parannus ja kääntyä Jeesuksen puoleen pyytämään armoa ja anteeksiantoa synneistä. On nöyrryttävä pyytämään voimaa, että kaikki Jumalan Sanan vastainen elämäntapa katkeaa. On tehtävä selvä ero maailmalliseen elämäntapaan, mikä on luonnollista maailmassa eläville ihmisille.

Voiman tähän antaa Pyhä Henki. Ihminen ei omassa voimassaan voi itseään muuttaa miksikään.

Laupias samarialainen

”Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan’.
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?”
Hän sanoi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta”. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene ja tee sinä samoin”. Luuk.10. 30 -37.

Mies vaelsi Jerusalemista Jerikoon. Ryövärit hyökkäsivät miehen kimppuun ja riisuivat hänet alasti, sekä löivät hänet puoli kuolleeksi. Ryövärit jättivät hakatun miehen tiepuoleen.

Tapahtuma paikan ohitse kulki pappi ja leeviläinen, molemmat näkivät tapahtuneen mutta menivät ohitse. Heitä ei kiinnostanut katsoa ryöstetyn vointi. Kiireesti ohitse, ettei joutuisi osalliseksi ryöstöön.