Kahleet katkeavat ja muurit murtuvat

”Vapauteen Kristus vapautti meidät.” Gal. 5: 1. KR 33/38.

Vangit vapauteen…

Miten vapauteen pääseminen koskettaa sellaista, joka ei ole rikkonut yhteiskunnan lakeja…? Kunniallista kansalaista, joka on elänyt hyvää elämää, eikä poikennut rikosten tielle… miten vapaus sellaista koskettaa?

Mistä ihmisen pitää vapautua?

Jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on syntinen, tästä tosiasiasta emme pääse ylitse, emmekä ympäri. Adamin ja Eevan jälkeläisinä olemme perineet syntisen luontomme. Olemme luonnostamme jokainen synnin häkkiin teljettyjä vankeja. Paholaisen orjia ja vankeja. Raamatun sanoma on, että Kristus vapauttaa ihmisen synnistä ja synnin orjuudesta. Todellista vapautta on se, että pääsemme vapaiksi synnin orjuudesta. Ihminen, joka on uudestisyntynyt Jumalan lapseksi ja Jumalan Pojan veri on puhdistanut synneistä. Tällainen ihminen on todella vapaa. Hänen ei tarvitse tehdä syntiä.

Vaarat vaanivat edelleen vapautettua ihmistä. Uudelleen orjuuteen joutumisen vaara on jatkuvasti olemassa. Tästä syystä emme saa herpaantua ja väsyä. On oltava hereillä ja valvottava, ettei paholainen pääse yllättämään ja heittämään valheen verkkoa yllemme.

Tämän maailman ruhtinas paholainen kulkee ympärillämme.

Aikojen alussa paholainen pukeutui käärmeen asuun ja luikerteli Eedenin paratiisiin ensimmäisten ihmisten luokse. Sama paholainen edelleen luikertelee keskuudessamme ja syöttää valheita ihmisille.

Valheiden mestarina paholainen tietää, mikä on heikoin lenkki elämässämme? Huonosti suljettua porttia paholainen seuraa ja luikertelee siitä sisään heti kuin tilaisuus on otollinen.

Paholaisen taktiikka on se vanha hyväksi havaittu eli epäusko, onko Jumala todella näin sanonut? Onko Jumalan sana totta? Monet pitävät Jumalan sanaa ja Raamattua satukirjana, mihin moderni ihminen ei voi uskoa.

Tämän valheen syöttää ihmisille paholainen ja valehtelee, koska tietää, että epäuskon siemen itää ja leviää hyvin. Monet ihmiset on saatu epäuskon koukulla kiinni ja sidottua, heidät vapauttaa yksin Jeesus Kristus.

Lihallinen, sielullinen ja ylihengellinen kristitty

”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen” 1.Tess.5:23.

Ihmisessä on henki, sielu ja ruumis. Ruumis on ulkoinen osa. Sielu pitää sisällään, tunteet, tahdon, järjen ja ymmärryksen. Uskonnollinen osa on henki. Luomakunnassa ei toisilla elollisilla ole henkeä, joka sisältäisi uskonnollisen osan. Henkeä, johon on laitettu Jumala kaipuu. Henkemme tietää myös erottaa oikean väärästä. Ihmisen henki elää iankaikkisesti, vaikka fyysinen ruumiimme kuoleekin.

Ihmisen langettua syntiin ihmisen henki jäi lankeemuksen tilaan, eikä luonnollisesti ihmisen henki kaikilta osin kaipaa Jumalaa. Oikean ja väärän erottelukyky on puutteellista. Ihminen on hengellisesti kuollut. Kuollut tila rajoittuu Jumala suhteeseen. Ruumiin ja sielun osalta ihminen toimii normaalisti. Jumala suhteen saattavat korvata jooga, okkultismi ja muut vastaavat asiat. Tämän ajan tärkeimmäksi asiaksi on tullut viihde, joka sisältää pornoa ja väkivaltaa. Tällainen viihde ei, koskaan ole hyväksi ihmiselle, eivätkä ne korvaa aitoa Jumala suhdetta. Nämä eivät poista syytä, mikä aiheuttaa ihmisille ongelmia ja saa ihmiset voimaan huonosti. Jumalan kokoinen aukko on täyttämättä ja syntiä ja sen seurauksia ei ole korjattu. Ihminen on hengellisesti kuollut. Nautitaan sellaisesta, mikä tyydyttää lihaa ja antaa hetkellisen mielihyvän tunteen, joka haihtuu kuin saippuakupla.

”Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä on Jumalan Hengen, sillä se on hänelle hulluutta. Hän ei kykene tajuamaan sitä, koska se on tutkittava hengellisesti.” 1 Kor.2:14.

Luonnollinen ihminen on sielullinen. Uskonnollinen ihminen voi olla nimikristitty ja siten sielullinen. Hän tuntee Raamattua ja pitää tiedon tasolla hengellisiä asioita tosina. Kuitenkaan Jumalan sana ei ole päässyt sisäiseen ihmiseen. Kokemus Jumalan Pyhän Hengen uudestisynnyttävästä voimasta puutuu. Tällainen ihminen pitää elävää uskoa hullutuksena, sillä hän ei voi ymmärtää hengellisiä asioita hengellisesti. Hänen tunne-elämä on herännyt. Uskoon tulemisen motiivit ovat ajalliset asiat. Monet kristillisyyteen pettyneet ja kristittyjen yhteydestä poistuneet, ovat näitä sielullisia ihmisiä. Seurakuntaan kyseiset henkilöt tuovat maailmallisuutta jos pysyvät seurakunnan yhteydessä. He tuovat väärää tulta Herran alttarille ja aiheuttavat riitoja ja kateutta uskovien keskuudessa.
”Heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.” 2. Tim. 3: 5.

Jumalan Sana Raamattu puhuu myös lihallisista uskovista. Heidän hengellinen kasvunsa on pysähtynyt paikalleen. Lihallinen kristitty elää vielä toinen jalka maailmassa. He ovat kahdella tiellä kulkijoita. Hengelliset ja maailmalliset asiat kiinnostavat. Jumalan sanan kaksiteräinen miekka ei ole saanut heitä hoitaa niin, että maailmassa olevat asiat jäisivät sivuun ja hengellinen tulisi ensimmäiseksi. Sillä missä ajatukset ovat, siellä on myös mielemme eli sielu. Elämme maailmassa, mutta meidän päämäärämme on päästä iankaikkiseen elämään.

Tuomittu armahdettu

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Joh. 1:1.

Kristittyjen Jumala puhuu Sanansa kautta ja Sana on Kristus Jeesus. Kristus Jumalan Poika on ikuinen Sana ja todellinen Sana. Maailma luotiin Sanan kautta. Kristus Jeesus on Raamatun sanan ydin ja Henki. Hän rakastaa syntisiä ihmisiä ja tahtoo heidät pelastaa helvetin tuomiolta. Rakkautensa Hän osoitti Golgatan ristillä. Hän otti kaikkien aikojen kaikkien ihmisten synnit ja sairaudet päälleen. Hän uhrasi itsensä ja kärsi puolestamme, että Hänen täytetyssä työssään meillä on kertakaikkinen uhri. Uhri joka kerralla sovitti syntimme. Vanhan Testamentin uhrit päättyivät Kristuksen ristin sovitustyöhön. Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti sidottiin yhteen Kristuksessa.

Vanhassa Testamentissa profeetat olivat syntisiä ihmisiä. Mutta Kristus sikisi Pyhän Hengen vaikutuksesta neitsyt Marian kohdussa.  Kristus oli synnitön alusta lähtien. Lapsuutensa Hän kasvoi Jumalan pelossa ja rakkaudessa. Hän lapsuudesta lähtien oli tahraton ja vailla syntiä. Hän eli ihmisen elämää toteuttaen Jumalan tahdon mukaista elämää.

Vanhan Testamentin profeettojen elämä oli toisenlaista. He olivat ihmisiä ja lankesivat synteihin. Profeettojen sanoma oli riippuvaista ilmestyksistä, joita saivat hetkittäin. Profeetat sanoivat,” näin sanoo Herra”, mutta Jeesus sanoo:” Totisesti totisesti, Minä sanon teille.”

Apostoli Pietari sanoo:” Herra kenen tykö me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” Jeesus toteutti puheissaan Isän Jumalan tahdon, eikä puhunut mitään, mitä ei olisi Isältä kuullut. Isän Jumalan puhe ja Jeesuksen puhe ovat samaa rakkauden sanomaa.

Jeesus sanoo itsestään. ” Minä olen ylösnousemus ja elämä. Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. Minä olen Elämän leipä. Jokainen, joka Minun luokseni tulee, minä annan elävää vettä ja levon sielulle.” Jeesus sanoo ja tapahtuu niin. Kristus on Jumala. Hän on elävä Jumala.

Terveeseen uskoon ja vanhurskauteen

” Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. ” 2. Tim. 4. 3 – 4. KR 33/38.

”Kun Jumala vanhurskauttaa ihmisen, niin tämä on aina sataprosenttisesti vanhurskas” (Mauri Vikstén. Terveen opin pääpiirteet s.72 RV kirjat 1980.)

Vanhurskauttamisessa tapahtuu muutos. Syntinen tuomittu saa lahja vanhurskauden. Kristuksen ristin työn ansiosta. Ihminen saa palkan täydellisestä hyvästä työstä, mitä hän ei ole tehnyt. Palkka maksetaan armosta, eikä hänen pahoja tekojaan rangaista, jos hän uskoo Kristukseen ja Hänen sovitustyöhön. Ihmisen asema Jumalan edessä muuttuu.

”Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja.” Room. 4:6. KR 33/38. Ihminen ei saa syntejään omilla teoillaan anteeksi. Mikään ihmisen teko ei ole kyllin hyvä, niin että saisi syntinsä anteeksi. Monet uskovat kasteen pelastavaan vaikutukseen, mutta se on ihmisen teko, eikä siten poista ihmisen syntejä, vaan on Jumalan tahdon noudattamista. Jumalan tahdon noudattaminen antaa omantunnon rauhan.

Jeesus kertoo armottomasta palvelijasta. Hänen vertauksen mukaan palvelijalla on velkaa 10.000 leiviskää eli noin 44 miljardia euroa. Hän on pahasti velkaantunut ja hävittänyt varansa. Tällainen ihminen ei voi ostaa pelastusta rahalla, eikä omaisuudella, mutta Kristus on maksanut velat ja Hän antaa käyttöön Jumalan valtakunnan kaikki rikkaudet. Rikkaudet, joita ei voi rahalla saada. Tarvitaan Kristuksessa saatu ansaitsematon armo ja rakkaus. Pyhä veri, joka puhdistaa syntisen omantunnon ja kääntää mielen kuuliaiseksi Kristukselle.

Postilähetyksen vastaanottamisessa on hyvä vertauskuva pelastuksen lahjan vastaanottamiselle.

Ensin saamme saapuneesta lähetyksestä tiedoksiannon. Tiedoksianto on evankeliumi, jonka saamme uskossa vastaanottaa. Evankeliumi on sanoma pelastajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Ristin sovitustyöstä. Jumala uhrasi Pyhän Poikansa ristillä ja sovitti näin maailman synnit. Viaton Uhrikaritsa vuodatti verensä meidän syntiemme ja pahojen tekojemme tähden, että Hänessä saamme oikeuden tulla Jumalan lapseksi ja uskossa saamme luottaa Häneen. Saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Uskomalla Herraan Jeesukseen meidät julistetaan syyttömiksi. Jumalan laki on tuomitseva meidät syntisiksi, mutta Kristuksen armosta saamme omistaa lahjana puhdistuksen Kristuksen kalliissa veressä. Syntisestä tulee armahdettu syntinen. Uskossa vastaanotettu sovitustyö on kuittaus evankeliumista saadulle tiedoksiannolle. Kuittauksen jälkeen Kristus ojentaa meille vanhurskauden, ilon ja rauhan Pyhässä Hengessä.

”Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi” 2. Kor. 6:1. KR 33/38.

Kristuksen rakkaus toimii

” Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: ” Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaa; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen. ” Joona 1: 1-2. KR 33/38.

Joona sai kutsun lähteä Herran asialle. Jumala teki hänestä työntekijän palvelukseensa. Jumalan elopellolle kutsun saaneita on paljon ja lisää kuuliaisia Jumalan lapsia saisi olla, jotka lähtevät kuuliaisina Herran käskylle toteuttamaan kutsua. Puhutaan kutsumustietoisuudesta.

Joonan kutsumustietoisuus ei ollut täysin sisäistetty, sitä osoittaa seuraava jae.

” Mutta Joona nousi paetakseen Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaffoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojenedestä.” Joona. 1. 3. KR 33/38.

Joona sai kutsun, mutta hänen kutsumustietoisuus oli hataralla pohjalla. Kutsun saatuaan hän lähti pakomatkalle. Joona, kuten monet meistä rukoilemme, ” Herra lähetä minut valtakuntasi työhön.” Jumalan vastatessa rukoukseen ja avatessa oven tehtävään alamme epäillä kutsumustamme. Lähdetään mieluummin pakoon kuin toteuttamaan lähettäjän kutsua. Evankeliumin kylväminen ja saarnaaminen parannuksesta vaativat rohkeutta lähteä kutsujan vastuulla työhön ja toimintaan. Ihmiset ajattelevat, ettei minusta ole puhujaksi. ” On hidas puhe ja kankea kieli.” On muistettava, ettei evankeliumin julistamiseen kysytä ihmisen pätevyyttä. Työ on Herran ja Hän vastaa sanastaan. Sanotaan, että ” työ tekijäänsä neuvoo.” Taidot kehittyvät työtä tehdessä. Opimme virheistä ja virheetöntä ihmistä ei ole olemassa. Herra tietää kenet Hän lähettää ja valtuuttaa työhönsä. Monesti sellaisen Hän lähettää, joka on käynyt pitkän koulutusvaiheen Jumalan koulussa. Ihmisen, joka on koeteltu monessa kuumassa ahjossa. Omissa voimissa ei kukaan voi tehdä työtä. Siksi inhimilliset voimat ja inhimilliset taidot eivät kulje käsi kädessä. Kristus, karsii kaiken sellaisen pois, mikä tuntuu tulevan meistä itsestä. Näin Jumalan voima saa tulla parhaiten esille.

Jeesus neuvoi opetuslapsiaan.

” Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ” Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Apt. 1: 4,5. KR 33/38.

” Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja tiedän hedelmänne pysyisi.” Joh. 15:16. KR 33/38.

Kristityn palvelustehtävä on Kristuksen valitsema tehtävä ja hedelmää tuottavaa satoa saadaan, jos työ tehdään Herralle, eikä ihmisille. Jumala ei anna kunniaansa ihmisille, vaan kaikesta hyvästä mitä teemme, pitää antaa kunnia yksin Kristukselle, joka on työnantaja. Maallisessa työssä saamme mainetta ja kunniaa, sekä vaikutusvaltaa, mutta Jumalan valtakunnan työssä ihmisen ei pidä ottaa kunniaa itselleen. On suurta armoa saada olla Herran elopellolla ja toteuttaa lähettäjän kutsua.

Tänä aikana Evankeliumin ilosanoma menee eteenpäin. Ihmiset etsivät lohdutusta ja toivoa elämäänsä. Rauhattomassa maailmassa elävä ihminen kaipaa varmaa pohjaa elämälleen. Kaiken horjuessa ja epätietoisuuden keskellä pitää olla sellaista, mikä on horjumatonta. Jumalan sana on vahva ja vakaa. Sana seisoo vahvana muuttuvassa maailmassa.

Kristus Jeesus ristillä sovitti vihollisuuden Jumalan ja syntisen ihmisen väliltä. Tämä sovitustyö avasi oven taivaaseen. Saamme rohkeasti astua armoistuimen eteen ja pyytää armoa ja syntejämme anteeksi. Rukoukset kuullaan Isän luona, koska tien Kristus Jeesus avasi Isän luokse. Isä Jumala kirkastetaan siten, että me Kristuksen omat, jotka olemme saaneet syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, olemme kutsujalle uskollisia ja kannamme runsasta hedelmää. Emme lähde kutsun kuultuamme pakoon, kuten Joona teki. Työntekijöitä tarvitaan ja satoa on paljon.

Pyhä Henki antaa tarvittavan voiman tehtävään.

” Joonalle tuli toistamiseen tämä Herran sana: ” Nouse ja mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sille se saarna, minkä minä sinulle puhun.” Joona 3. 1-2. KR 33/38.