Oikeusistunto suljetuin ovin

”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.” Kol. 3:16 KR. 33/38.

Muistan ajan vuosina 1960 – 1980, jolloin oli tapana, jos tuli uskovia kotiin vierailulle, kahvittelun jälkeen vieraat ja talonväki alkoivat laulaa yhdessä hengellisiä lauluja. Lukivat vuorotellen katkelmia Raamatusta, rukoilivat. Syntyi spontaanisti kotikokous, jumalanpalvelus.

Ei jäänyt aikaa juoruilulle, itse asiassa se ei tullut mielenkään, oli tärkeämpää kertoa Jumalan suurista teoista, Hänen antamasta avusta, eri elämäntilanteissa, rakentua yhteisestä uskosta. Kuten asian ” kaanaan kielellä”  ilmaistaan. Tämä tapa yhdisti talonväen  ja vieraat, yhdeksi suureksi perheeksi, joilla oli yksi yhteinen puheenaihe, Jeesus ja Hänen hyvyytensä.

Nykyisin vieraisille tulevat uskovat, eivät muista että Jumalaa on olemassakaan. Keskusteluissa ei ole hengellistä kielenkäyttöä, maalliset asiat, maailman tapahtumat, ja mikä pahinta toisten uskovien tekemät oletetut ja todelliset virheet ja elämässä tapahtuneet töpeksinnät, ovat suurta herkkua ruotia. Kuinka tämä, tai tuo sisar tai veli on taas tehnyt, sitä tai tätä, joka ei ole oikein. Perhevierailusta on tullut oikeusistunto suljettujen ovien takana, missä asianomainen itse ei ole läsnä. Kaikki tietävät lähimmäiset ruotivat olettamuksia, jotka saattavat olla täysin perättömiä ja vailla todellisuuspohjaa. Jaetaan toisen käden tietoa perheeseen, missä ei vielä saateta tietää puheenaiheena olevan lähimmäisen elämän ongelmista, ”ojaanajosta” uskon tiellä. Jumala näkee ja kuulee kaikki, Hän tietää asian todellisen tilan, Hän murehtii aidosti. Ei siksi, että Jumala murehtisi miten, ” tuomioistuin käsittelyssä” olevaa henkilö on mennyt ojaan, vaan siksi, että selän takana puukotetaan sisarta tai veljeä. Sanoisinko tehdään oikeusmurha, kyseiselle sisarelle tai veljelle. Syntiä tekee joka lähimmäistään panettelee, sanoo Sana.

Armon väärinkäyttäjä

”Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.” Ilm. 3:1. KR.33/38.

Käsitämme kuolleen henkilön sellaiseksi, joka ei hengitä, sydän ei syki, on kankea, kylmä ja pitkittyessään alkaa mätäneminen ja siitä aiheutuva haju. Nyt ei taida olla miellyttävää luettavaa, sellaiselle lukijalle joka ajattelee myös mitä lukee. Kuvittele kuollutta vaikka pahalta tuntuisi. Vaarattomin ihminen on kuollut ihminen. Monet pelkäävät vainajaa suotta, ei varmasti tule kimppuusi jos lähelle menet.

Alussa olevassa raamatun jakeessa mainitaan kuolleelle seurakunnan enkelille, nuo tylyltä kuulostavat sanat. Käsitän että seurakunnan enkelillä tarkoitetaan seurakunnan johtajaa. Mutta yhtä hyvin voisi omistaa tuon lausuman, seurakuntalaiselle. ”Sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.”

Miten seurakunnassa voisi olla johtaja joka olisi kuollut, seurakuntalaisia jotka kuolleita?

Kristitty seurakunnassa, oli johtaja tai rivi jäsen, mielletään eläväksi henkilöksi. Elävällä tai kuolleella henkilöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan, hengellisesti elävää tai kuollutta ihmistä. Seurakunnan sisällä oleva ihminen tapaa, elää hyvää elämää, moraalisesti puhdasta, joka ei kulje maailmallisen ihmisen tapoja noudattaen.

Nyt, tai niin kuin olisi jo

Ei ole kulunut  vuosisatoja  ajasta missä, ihmisen elämä oli alkeellista monella tapaa. Ruoan valmistus oli hidasta puuhaa, huumoria käyttäen voisi sanoa, taisi olla iltapuoli päivää, ennen kuin aamiainen oli valmis.  On tietysti  vaikeaa  kuvitella, mitä elämä tuolloin oli,  koska ei ole tuossa ajassa elänyt.

Nyt valmisruokaa saa kaupasta, lämmitys mikroaaltouunissa, minuutti tai kaksi, ateria on valmis. Ennen odotettiin television lämpiämistä, ennen kuin kuva näkyi. Nyt kuva tulee alta aikayksikön, ellei näin tapahdu hermostutaan. Maailman suurkaupungeissa luotijunat kiitävät huimaa nopeutta, paikasta toiseen. Samoin lentokoneet kulkevat nopeasti maanosasta toiseen. Puhelimen käyttö soittamiseen, on vain napin painalluksen päässä, ennen veivattiin kammesta ja yksitellen kierrettiin numerot. Oli aikaa odottaa. Ihmisillä on alituinen kiire, elämä on yhtä juoksua. Mistä tämä kiire on syntynyt? Koska, kaikki sujuu nopeammin kuin koskaan ennen. Aikaa luulisi jäävän enemmän, ihminen on niin kiireinen, että yöunet jäävät lyhyiksi, koska nukkumiselle ei jää aikaa. Minne ihmisellä on kiire?

Nykyisin elämä on tiivistettyä, kokoon puristettua. Automaatio pelaa, kaikessa.

Kiitämme ja ylistämme sinua Jeesus

”Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. ”Ef. 5. 18–20 KR.33/38.

Jokainen meistä on nähnyt juopuneen henkilön. Alussa nousuhumalassa oleva henkilö, on hilpeä ja usein juopunut alkaa laulaa hoilaamaan. Myöhemmin sama henkilö alkaa räyhätä ja mekastaa, koska sisimpään haudatut tunteet tulevat pintaan. Voisi sanoa, ihmisen olevan avoin ja sisältä tulee se mitä siellä sisällä on.

Sanonta, sydämen kyllyydestä suu puhuu, sopii juopuneeseen hyvin. Jos olet tarkka, joskus juopunut saattaa puhua jumalasta, taivaasta, syntisyydestään, kaikki nämä ovat kätkettyjä ajatuksia, jotka kumpuavat esille silloin kun itsekontrolli pääsee pettämään.

Viha ja katkeruus ihmissuhteissa tulevat myös esille, jolloin syntyy riitaa niiden kanssa, joidenka vaikutuspiirissä juopunut on. Liian paljon perheväkivalta tulee kuvioihin, perheen isän tai äidin juopotelessa. Vanhat vihan ja katkeruuden padot aukeavat ja kaikki törky tulee ulos sisuksista.

Jälkeenpäin selvittyään humalasta, kyseinen henkilö ei muista tapahtuneesta mitään ja läheiset saavat paikkailla juopuneen toilailuita. Usein perheessä alkoholiin taipuvainen henkilö joutuu muun perheen häpeän kohteeksi, säälikin saattaa olla mukana. Huoli läheisen käytöksestä ahdistaa kaikkia osapuolia.

Muutos parempaan olisi toivottavaa, usein muutosta saa odottaa liian pitkään. Avioeroja otetaan ja alkoholiongelmainen jää yksin ongelmansa kanssa taistelemaan. Läheiset ovat aikansa ottaneet sanojen avulla annetut iskut vastaan tai jopa nyrkein tapahtuneet iskut, muusta pahoinpitelystä puhumattakaan.