”Ja Jeesus itki.” Joh.11:35.
Raamatun lyhyin jae kertoo paljon Jeesuksesta. Jeesuksen ystävä Lasarus on kuollut. Jeesus itkee surevien kanssa. Itku on selkeä osoitus myötätunnosta ja surevien rinnalla kulkemisesta. Jumalan Poika Jeesus eli ihmisen elämää. Hänen tunteensa ovat ihmisen tunteita.
Olemme kuulleet murheellisia uutisia. Suomalaisessa koulussa tapahtunut sellaista, mitä maailman onnellisimmassa maassa ei pitäisi tapahtua. Lapsi yrittää surmata luokkakavereita. Yhden kohdalle luoti osuu kuolettavasti. Kaksi loukkaantuu vakavasti. Median välityksellä tieto leviää nopeasti. Pian kaikissa suomalaisissa kodeissa tiedetään tapahtumasta. Uutinen leviää ulkomaille. Illuusio onnellisimmasta maasta on poissa. Miksi, mikä saa lapsen päätymään tällaiseen tekoon?
Puolitangossa roikkuva lippu kertoo surusta. Kynttilät ja kukat tapahtumapaikan läheisyydessä osoittavat, että suru on yhteinen. Kirkoissa pidetään hartaustilaisuuksia ja hiljennytään. Jeesus itkee ihmisten kanssa. Pyhä Henki on murheellinen.
Jos katsotaan pientä vauvaa, nähdään pelkästään puhdas ja vilpitön ihmisen taimi. Hänessä on kuitenkin syntiin langenneen ihmisen perintötekijät. Ensimmäinen aviopari Aadam ja Eeva lankesivat ottamaan kielletyn puun hedelmän. Heistä tuli syntisiä, koska eivät noudattaneet Jumalan kieltoa.
Jokainen heidän jälkeensä kantaa lihassaan perisyntiä. ” Katso minä olen synnissä syntynyt ja äitini on minut synnissä siittänyt. ” Ps. 51:17. Tänne syntyneellä vauvalla ei ole vielä tekoja, mitkä aiheuttavat syyllisyyttä. Hän ei erota hyvää pahasta. Tästä syystä hän on sellaisenaan kelvollinen Jumalan valtakunnan kansalainen.
Kain, Aabel ja Set ovat ensimmäiset, jotka syntyivät Aadamin ja Eevan avioliitosta. Veljekset Kain ja Aabel alkoivat kadehtia toisiaan. Kateuden kasvaessa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja murhasi hänet. Tästä lähtien ihmiset ovat sotineet ja tehneet murhia. Synnissä siinnyt ihminen ei osaa elää toistensa kanssa. 1. Mooseksen kirjassa 6. luvussa sanotaan. ” Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.”
Jeesus itki Lasaruksen haudalla myötätunnosta. Hän itki katsoessaan Jerusalemia ja sen syntistä elämän menoa. Jeesus itkee tämän ajan ihmisten pahuutta. Jeesus Kristus uhrasi itsensä kuolemalla hirvittävän kuoleman ristillä. Ristin kuolemallaan Hän sovitti ihmisten pahat teot, rikokset ja synnit. Pyhä viaton veri vuosi, jokaisen ihmisen syntien sovitukseksi. Hauta on tyhjä, ja ristin silta kestää kantamaan kaikkien syntikuorman, mutta ristin sovitusuhri ei kelpaa meille. Pidämme halpana Jumalan rakkautta ja armoa.
Jumalan Sana Raamattu alkaa olla kielletty kirja. Jumalan nimeä ei saa pian mainita missään. Ylpeänä pyrimme Jumalan edelle. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Meihin on asetettu Jumalan kokoinen aukko, sen aukon täyttäminen on helppoa, mutta siitä tehdään vaikea. Jumalan Sanaa lukemalla aukko täyttyy, ja elämän tyhjyys poistuu. Verukkeilla ja korvikkeilla ei tule sisäistä turvaa ja rauhaa. Tulevaisuuden pelko ja turvattomuus poistuu vain ja ainoastaan Jumalaan uskomalla. Lasten turvattomuus poistuu jos heille pienestä pitäen opetetaan, että on rakastava turvallinen Taivaan Isä.
Paras lahja, jonka vanhemmat lapsilleen antavat on opettaa heitä uskomaan rakastavaan Jumalan. Tehtävä ei ole helppo. Liian monet tuntevat epäonnistuneensa. Ongelmana on se, että Jumalalla ei ole lasten lapsia. Emme voi siirtää uskoa toiselle. Usko on Jumalan teko ja Hän vetää ihmisiä puoleensa. Emme voi omin voimin uskoa, eikä tulla Jumalan lapseksi.
Kouluissa opetaan maailmankatsomusta. Muita uskontoja joihin voidaan käännyttää. Usko on paljon suurempi asia. Kristittyjä tarvitaan opettamisessa, mutta Jumala synnyttää uskon. Jumalan Sana saa aikaan uskon. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
Vanhemmat ostavat lapsilleen kalliita lahjoja. Mutta kallein lahja, minkä lapsi voi saada on uskon lahja. Opeta lapselle rakastavasta Jumalasta. Jumalan sana opettaa, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Lapsi oppii noudattamaan Raamattua, Jumalan sanaa. Monilta itkuilta vältytään, kun elämä on turvallisen Isän kädessä. Usko on enemmän kuin maailman mielipiteet. Usko Jeesukseen antaa tulevaisuuden ja toivon. Jeesukseen uskova saa turvan, joka kestää tämän elämän myrskyissä ja vie kerran perille ikuiseen elämään. On olemassa suuri Jumala, jonka antaa turvaa. Liian monet ovat vailla tätä turvaa. Sen vuoksi elämältä puuttuu mielekkyys.
Omantunnon herätessä syyllisyys alkaa painaa. Syyttävä omatunto ahdistaa. Paras lääke on tieto, että Jeesuksen veri puhdistaa omantunnon ja syyllisyys pyyhitään pois. Ilo, rauha ja vapaus tulee sisinpään. Rukouksen opettaminen lapselle on tie, päästä keskustelemaan vaikeimmistakin asioista. Tämän ajan kouluista on Jumala poistettu. Monilta traagisilta tapahtumilta vältytään jos otetaan Jumala takaisin, sille paikalle, mihin Hän kuuluu. Jumalan sana kasvattaa lapsesta tasapainoisen aikuisen. Myötäelämisen kyky ja toisen huomioon ottaminen kasvaa siellä, missä Jumalan sanaa kylvetään. Rakkaudettomassa ilmapiirissä kasvava lapsi ei opi rakastamaan. Jeesus itki. Hän oli täydellinen ihminen, kuitenkin ilman syntiä. Jeesus näkee meidän itkumme ja voi auttaa jos antaumme autettaviksi. Autettuna oleminen vaatii nöyryyttä. Onko niin, että olemme tulleet liian ylpeiksi, ettei meille enää kelpaa Jeesukselta tuleva apu?
Monien uskossa olevien uudestisyntyneiden kristittyjen taustalla ovat rukoilevat vanhemmat tai isovanhemmat. Seurakuntien leirit, missä opetetaan Raamatun totuuksia. Jumalan sanan kylväminen pieniin sydämiin tuottaa aikanaan runsaan sadon.
Puolitangossa roikkuva lippu ei helpota sisäisten haavojen kirvellessä. Kynttilät ja kukkameri antavat laihan lohdun. Jeesus Kristus tuntee, mitä on elää ihmisenä kylmässä maailmassa. Hänen sananansa lohduttavat, silloin kun meidän sanat ovat liian kevyiltä. Jeesus sanoo: Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman.” Joh. 16:33. Aamen.
@LR.
Liisa Rantasaari 