”Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.” Ilm. 3. 7 -8. KR. 33/ 38.
Ensimmäinen autoni oli Volkswagen. Erään kerran suljin vahingossa ovet kiinni ja avain jäi sisälle. Monelle autoilijalle tuttu tilanne. Vara-avain kotona ei paljoa auttanut. Siinä sitten pyörittelin peukaloita ja mietin, miten oven saisin auki ja pääsisin jälleen jatkamaan matkaa? Autossani oli pieni sivuikkuna, joka oli sattumalta avoinna. Parkkipaikan läheisyydessä olleesta liikkeestä myyjät riensivät apuun ja pitkää rautalankaa käyttämällä, päästiin auton sisällä olleeseen oven kahvaan käsiksi, näin ovi saatiin auki. Hätä oli keksinyt keinonsa ja apu sattui olemaan lähellä.
Ilmestyskirjassa apostoli Paavalia kehotetaan mainitsemaan, Filadelfian seurakunnan enkelille osoitetussa kirjeessä, ” Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa.” Enkeli on seurakunnan johtaja. Pyhä ja Totinen on Kaikkivaltias Jumala. Hänellä on Daavidin avain. Meillä ihmisillä on eri merkkisten autojen avaimia. Kodissamme on lukkoja. Lukkoon sopii vain lukon oma avain. Väärillä avaimilla ovet eivät aukea. Raamatussa kerrotaan useissa kohdissa avaimista ja niillä avaamisesta.
Profeetta Jesaja ennustaa. ”Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa.” Jes. 22.2. KR. 33/ 38.
”Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.” Matt. 16. 19. KR. 33/38.
Raamatussa kerrottujen avainten omistaja on Jumala. Hänellä on Daavidin huoneen avaimet. Jesajan ennustaa tulevaisuudessa tapahtuvaa asiaa.
Evankelista Matteus kirjoittaa, avaimista joilla voi sitoa ja päästää. Daavidin huoneen avain on ihmeellinen. Profeetta Jesaja avaa verhoa, hän sanoo: ” Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.” Jes. 9. 5. KR. 33/ 38.
Lapsi on meille syntynyt ja Poika on meille annettu. Kristitty lukija tietää, kyseessä on Jumalan Poika Jeesus Kristus. Hän Jumalan Poika, syntyi maailmaan ihmiseksi, elämään ihmisen elämää. Jumala tuli keskuuteemme. Hänen olallaan oli Daavidin huoneen avaimet. Tehtyään Isän tahdon maanpäällä, maanpäällisen elämän päätepisteessä, Hänellä oli painava taakka harteilla. Avain oli painava. Kaikki ihmisten synnit, sairaudet, rikokset, maailmassa oleva pahuus painovat harteilla. Tuskien taival… Getsemanen puutarhasta… oli raahautumista… verta hikoillen, kohti Golgataa. Golgatan ristillä, kärsimys päättyi huutoon – ” se on täytetty! ” Jumalan armo täyttyi Kristuksen ristin kuolemassa. Jumalan rakkaudessaan ositti meille synnin sitomille ihmisille, että Hän rakastaa meitä suuresti.
Jumalan rakkaus oli niin käsittämättömän suurta. Jumala ei antanut ainokaista Poikaansa jäädä kuoleman omaksi. Jumala herätti Hänet kuolleista. Synnit, sairaudet ja vihollisista viimeinen, kuolema on voitettu ja Jeesus Kristus elää. Meistä jokainen joka ottaa elämäänsä johtajaksi, Jeesuksen Kristuksen, on Voittajan oma. Meidät herätetään viimeisenä päivänä. Ylösnousemus voima tämän tekee. Saamme luottaa siihen mitä Jumala Sanassaan lupaa. Hän toteuttaa jokaisen Sanansa, mikä Raamatun lehdille on kirjoitettu.
Jeesus Kristus avasi tien, suoran tien. Jeesus avasi taivaan portin. Nyt portti on avoinna, mutta se vaatii nöyrtymistä. Nöyrät saavat armon. Jeesus sanoo. ” Sitä joka Minun tyköni tulee, Minä en heitä ulos.” Ovi on auki, ja Jeesus armollisesti odottaa jokaista synnin sitomaa Hänen luokseen. Tämä on suurta armoa. Olemme itsessämme täysin kelvottomia Jumalan edessä. Kyse ei ole onneksi meidän ihmisten ansioista ja kelvollisuudesta, pääsemmekö Kristuksen omaksi. Pääsemme yksin armosta ja rakkaudesta, Kristuksen täytetyn työn ansiosta. Viha on Jumalan puolelta poissa. Jeesus sitoo haavoitetut, Hän päästää siteistä ja kahleista. Kristus Vapauttaa syntiset synnin orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen. Usko onkin, vanhurskautta, rauhaa ja lepoa Pyhässä Hengessä. Jeesuksen seuraaja ei ole orjuudessa ja tapojensa vanki.
Saamme nyt keskustella rukouksessa Kristuksen kanssa. Saamme olla Isän edessä kuin pieni lapsi. Voimme tuoda kaikki murheemme Isälle. Myös Isä iloitsee lastensa iloisista asioista. Niistä kun oppisimme kiittämään Häntä. Saamme pyytää, mitä tarvitsemme. On muistettava kuitenkin, Kristuksella on valta avata tai sulkea ovia. Hän antaa vastauksia rukouksiimme. Mikäli Jeesus tahtoo, Hän antaa sitä mitä pyydämme. Hän tietää mitä tarvitsemme. Jos rukous on Jumalan tahdon mukainen, rukousvastaus on myönteinen. Ovi avataan. Jos taas rukouksissa pyydämme sellaista, mitä emme välttämättä tarvitse. Jeesus sulkee oven. Rukousvastaus viipyy…silloin meitä koetellaan. Koetellaan, jatkammeko hellittämättömästi pyytämistä ja olemmeko uskollisia palvelijoita, vastamäestä huolimatta? Kasvamme uskossamme ja saamme kokea siunauksia. Saamme siunauksia ylhäältä, mutta siunausta on olla, vastoinkäymisten syvyyksissä. Meitä kasvatetaan taivasta varten, ei tätä aikaa varten. Ovi aukeaa aikanaan, mutta se saattaa olla, toiselle suunnalle, kuin itse tahdoimme. Olemme täällä oppilaina, kuten opetuslapset olivat Jeesuksen maanpäällä ollessa. Jumalan sana ja kuritus, kaikki on armoa meille ja meidän parhaaksemme. Sulkeutuneet ovet ovatkin siunaukseksi. Meistä tämä ei tunnu hyvältä. Jumala tietää mikä on parasta, ja Hän antaa vain parasta. Jumalan lahjat ovat kaikki priima tavaraa, parasta laatua.
Apostoli Pietari sai taivasten valtakunnan avaimet. Minkälaiset avaimet ne Pietarin avaimet olivat? Pietari sai toisen nimen Kallio. Pietarin vahvuus oli kasvanut Jeesuksen seurassa. Pietari oli aiemmin nopea käänteissään. Pietari teki, ennen kuin mietti, mitä tulikaan tehtyä. Pyhän hengen täyteyden saatuaan, Pietari muuttui kallioksi, joka oli vahva ja vakaa. Pietari sai avaimet evankeliumin levittämiseen. Apostoli Pietarista tuli kallio, jonka päälle rakennettiin ensimmäinen seurakunta. Helluntaipäivän saarna, oli Pyhän Hengen täyteydessä saarnattu saarna. Perustettiin Kristus-kalliolle seurakunta. Seurakunta syntyi Pyhän Hengen vaikutuksesta. Seurakunnassa olevien kautta leviää, evankeliumin Sana, joka avaa ihmisen sielun lukkoja. Avaa synnin syvyyteen vangittujen vankien kahleet. Taivasten valtakunnan avain on Jumalan Sana, evankeliumi. Evankeliumin ilosanoma, vapauttaa. Pyhä Henki antaa synnintunnon. Jokainen Kristuksen oma, saa valtuudet vapauttaa syntisen kahleistaan. Anteeksi annon julistus katuvalle syntiselle, on se avain joka vapauttaa. Jeesuksen nimessä ja veressä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Aina rauhaan, ja iloon, vapauteen saakka. Mene äläkä enää syntiä tee, ettei sinulle tapahtuisi jotakin pahempaa. Tämä avain aukaisee synnin kahleet. Ovet Jumalan perheeseen avautuvat. Olet Jumalan lapsi ja taivaan perillinen.
Jeesus Kristus on ihmeellinen neuvonantaja. Lukemalla Jumalan sanaa Raamattua, meille Sanasta opetetaan kaikki, mitä elämäntiellä tarvitsee tietää. Käskyt ovat opasteita ja suuntavilkkuja tiellämme. Jumalan sana opettaa, miten eletään ihmisenä, sellaista elämää joka kirkastaa Kristusta meissä ja meidän kauttamme. Meidän voimamme ovat vähäiset, mutta omin voimin ei tarvitse matkaa tehdä. Pyhä Henki antaa voimaa jokaiseen päivään.
Älykkyydellä ei päästä uskonelämässä pitkälle. Uskoa Kristukseen ei älyllisesti voi käsittää. Usko on uskoa joka ei näy. Ikuisessa elämässä, me näemme Kristuksen kasvoista kasvoihin, kuten Kristus tuntee meidät nyt. Uskon päämäärä on sielun pelastuminen, kadotuksen kauhuilta. Tiede yrittää tehdä sielun kuolevaiseksi, näin yritetään tehdä tyhjäksi Jumalan Sana. Kuitenkin Jumalan sana kestää arvostelun ja spekuloinnin. Väittämät Raamatun epäluotettavuudesta, on monesti kumottu. On tullut näkyviin, että Jumalan Sana on A ja O. Kaiken alku ja loppu. Usko ja uudestisyntymän ihme ovat Pyhän Hengen työtä meissä. Maailmassa eläville, usko onkin hullutusta. Mutta me jotka uskomme Kristukseen ja olemme päässeet sisälle Jumalan aarteisiin, se on Jumalan voima ja viisaus. Elämä on rikasta Kristuksen seurassa. Aineelliseen rikkauteen uskoa ei voida verrata. Se on kalliimpaa kuin kulta. Uskoon on kätketty taivaallisia salaisuuksia, jotka aukeavat vain silloin, kun olemme saaneet tulla Kristuksen omiksi.
Sairastaminen ja rukouksella parantuminen ovat olleet kiistakysymyksiä. Kristitty uskova on samojen lainalaisuuksien alainen, kuin kuka tahansa meistä. Uskovat eivät ole yli-ihmisiä ja parempia kuin maailmassa elävät. Tämä harhakäsitys on syytä kumota. Sairaudet ja fyysinen kuolema ovat meidänkin osamme. On toki teologiaan, mikä väittää, että Jeesus paransi kaikki sairaat. Koska Jeesus teki näin, meidän uskovien uskon olisi oltava vahva, ja uskon rukouksen kautta pitää parantua. Tällainen opetus aiheuttaa sairaissa ahdistusta, koska rukouksista huolimatta sairaus jatkuu, eikä parantumista tapahdu. Kyllä rukouksen avain, parantaa sairaan. Jos rukouksesta huolimatta sairaus jatkuu, on Jumalan siunausta käyttää lääkäreiden tietoa ja taitoa hyväkseen. Saamme käyttää lääkkeitä vaivojamme helpottamaan. Mikäli puoskaroimme väärillä avaimilla, kiellämme käyttämästä lääketieteen mahdollisuuksia. Tällaisten avainten käyttäjät saisivat mennä puumetsään. Terveen järjen käyttö on uskovalle sallittua. Raamatun Sana ei kiellä lääkäreiden apua, eikä kiellä käyttämästä lääkkeitä. Voimme rukoilla lääkäreille viisautta tehdä oikea diagnoosi, ja antaa oikeaa hoitoa ja lääkkeitä. Olemme kaikessa aina riippuvaisia Jumalasta. Hän viimekädessä päättää meidän elämästämme, mikä on meille parhaaksi. ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Sanalaskut 3. 5. KR. 33/ 38.
Golgatalla Jeesus kantoi kaikki sairaudet ristinpuulle, jotenka Hän paransi kaikki sairaat. Päästyämme kerran ikuiseen elämään, saamme olla vaivoista vapaita. Golgatan täytetyssä työssä, edeltä parannettiin kaikki sairaat. Jeesukseen uskova nyt uskossa omistaa tämän terveys kohdalleen. Ihmeparantumisia tapahtuu, se on Pyhän Hengen työtä. Kuitenkaan Jumalalle mikään ei ole ihme. Syntinen kohtaa Jeesuksen, on se Jumalan näkökulmasta luonnollisin asia, mitä voi ihmistä kohdata. Samoin jos Herramme katsoo hyväksi parantaa sairaan, joko rukouksella tai lääketieteen avulla, sekin on Jumalan suurta armoa. Kristus on parantajamme, silloinkin kun emme koe sitä tässä ajassa. Kerran ikuisuuden majoissa, ei ole kipua, eikä tuskaa, ei kyyneleitä. Kaikki entinen on poissa ja uusi on tullut tilalle. Tuskinpa edes muistamme maailmassa olleemme, kun taivaan kotiin pääsemme. Siksi kannattaa juosta vahvana loppuun saakka, uskon kilparadalla. Voiton seppele on meille valmiina maalissa odottamassa. Jotenka sinäkin joka luet tätä, ja olet täysin ” pihalla” näistä hengellisistä asioista, oudolta kuulostavia ovat tämä tekstini. Sitä se on, kunnes Pyhä henki saa tehdä työtään sinussa. Kun Herran henki valtaa sinut, sinulle avautuu Jumalan sana ihanasti ja kirkkaasti. Rukoile, että saat kokea pelastuksen armon omalla kohdallasi. Koska ilman Kristuksen henkilökohtaista tuntemista ja syntien anteeksiantoa, odottaa kadotus jokaista tietoisesti syntiä tekevää ihmistä. En tahdo pelotella sinua, mutta koska tämä sama on Raamatun kansien väliin kirjoitettu, siitä pitää kertoa. Totuus on tuotava esille. Mutta pelastus on Jeesuksessa Kristuksessa tarjolla jokaiselle, ikään ja sukupuoleen katsomatta.
On turvallista elää Jumalan tahdossa. Uskolliset Herran omat kerran palkitaan. Joka on vähässä uskollinen on paljossakin uskollinen. Uskollisuus on Jumalan ominaisuus, sitä Hän tahtoo myös Hänen seuraajiltaan. Jumalan tahto opitaan tuntemaan Raamatun sanasta. Jospa me kaikki oppisimme toteuttamaan Jumalan tahtoa elämässämme. Se olisi avain lähimmäisten auttamiseen ja kohtaamiseen. Jos emme kuuntele Herramme ääntä, mitä Hän tahtoo meiltä. Jumalan tahto ei tapahtua meissä, eikä meidän kauttamme. Jumala kyllä opettaa meitä. Jumalan auttaa meitä ja vartioitsee meitä kaikilla teillämme. Hänen silmänsä tarkkaavat meitä meitä. Mihin voisimme mennä, etteikö siellä olisi Jumala läsnä? Jumala valvoo ja varjelee matkaamme. On siunattua elää Jumalan silmien alla, olla lukkojen avaaja ja siteistä päästäjä. Jumalan armosta kaikki tämä, ja Hänelle kaikki kiitos ja kunnia, nyt aina ja iankaikkisesti.
”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee”. Ps. 32. 8. KR. 33/ 38.
@LR.
Liisa Rantasaari 